Vaikea tilanne minulla kun ihastuin toiseen mieheen. Oma mieheni on peruskunnollinen, ahkera, ei tupakoi, siisti ja kunnolliset elämän arvot omaava mies.
Hän ei vaan ole kotona kuin harvoin ja meidän suhde elää pyhällä hengellä. Niinpä ihastuin toiseen, joka on vielä nuorempi minua. Tämä mies aloitti pelaamaan ja nyt sitten näyttää siltä, että ei kuitenkaan välitä minusta. Mutta minä menetin sydämeni tälle miehellä totaalisesti...ei hetkeäkään, etten häntä ajattele. Mitä teen..? Olen umpikujassa, tunteet ei ota laantuakseen, ja jatkuu vaan. Tunnen itseni jo sairaaksi, eihän tämä voi olla totta. Kohta olen ihan loppu ja elämä, kaikki saavutukset menetetty.
Näen itseni jo ilman työta ja toimeentuloa, ilman puolisoa, ilman mitään...olen ihan epätoivoinen.
Kuinka voisin saada itseni taas tasapainoon..
Hän ei vaan ole kotona kuin harvoin ja meidän suhde elää pyhällä hengellä. Niinpä ihastuin toiseen, joka on vielä nuorempi minua. Tämä mies aloitti pelaamaan ja nyt sitten näyttää siltä, että ei kuitenkaan välitä minusta. Mutta minä menetin sydämeni tälle miehellä totaalisesti...ei hetkeäkään, etten häntä ajattele. Mitä teen..? Olen umpikujassa, tunteet ei ota laantuakseen, ja jatkuu vaan. Tunnen itseni jo sairaaksi, eihän tämä voi olla totta. Kohta olen ihan loppu ja elämä, kaikki saavutukset menetetty.
Näen itseni jo ilman työta ja toimeentuloa, ilman puolisoa, ilman mitään...olen ihan epätoivoinen.
Kuinka voisin saada itseni taas tasapainoon..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos lähdet ihastuksesi perään vain koska et älynnyt viihtyä suhteesi arjessa, kadut myöhemmin.
Jos se nuorempi jannu ei edes välitä sinusta, miksi edes mietit moista? Oletko aivan pönttö? Haloo!
Nyt on sinun aika miettiä elämäsi arvoja ja opetella elämään itsesi kannalta oikein.
suhde oman mieheni kanssa on ikuisuuden mittainen, ei olla eilisen teeren pariskunta, ollaan vaan kadotettu toisemme. Ja kasvettu ihmisinä erilleen...mutta koitetaan kuitenkin tulla toimeen ja löytää toisemme uudestaan.
Mutta mun sydän palaa sille miehelle, haaveissa toivon hänen välittävän minusta, kuitenkin. Olenhan varattu, ei hän voi osoittaa tunteita minulle.
Niitä arvoja juuri haenkin, sitä oikeaa rakkautta, joka tulee sydämestä. Tämä on minun kiirastuli, joka polttaa. Pelottaa vaan se, että rakkaudella voi olla niin suuri voima, että se saisi tekemään jotain järjetöntä...vai olisi se kuitenkin ihaninta maailmassa?
..elin itse poikaystäväni kanssa on/ off suhdetta kesän..ja tuona aikana mies tapasi naisen joka oli varattu ,,nainen lähti hakemaan eroa miehestään viikonlopun tuttavuuden jälkeen ( nainen n. 35v ja 7vuotias lapsi) oli muuttamassa samalle paikkakunnalle tuttavuuden kanssa..
Mutta tämä uusi tuttavuus sanoi että ei ole kiinnostunut sotkeutumaan naisen eroprosessiin ja ei mies ei halunnut suhdetta..koska meidän suhde eli vielä silloin jollakin tasolla..ja myöhemmin nyt syksyllä olemme palanneet yhteen...
Eli tällä yritän sinulle kertoa ..jos sinulla on mies ..yritä hänen kanssaan saada yhteys pelaan..ei se miestä vaihtamalla elämän arki miksikään muuttu..kun arki tulee niin se tulee..vain te voitte vaikuttaa millanen se arki on !.
jos nyt kuitenkin haluat nykyisestä eroon ..niin eroa ja ole hetki yksinäsi ja katsele ympärille ja opettele elään yksin..silloin näet elämää ja silloin myös opit tietämään mitä siltä haluat ja millaseen parisuhteeseen olet valmis ja mitä olet sen vuoksi valmis uhraamaan...
Jos tuo nuorempi mies on sinulle ilmassu ettei kiinnosta ota se tosissasi..tiedän kuinka vaikeeta se on kun itsellä on tunteita... mutta usko pois jos teitä ei ole tarkoitettu yhteen niin teitä ei ole..aika näyttää sen ja usko että vuoden päästä asiat ovat toisin...
Minulla ja tällä miehellä oli myös ikäeroa 16v ja olen se vanhempi... eli ei mies sinua iän takia halua unohtaa jos sitä mietit..ikä ei koskaan ole este...
Mutta jos löydät edes jotain mihin rakentaa nykyisen miehesi kanssa ..jutelkaa..ottakaa aikaa ( välimatkaakin toisiinne).. niin silloin näette mitä elämä tuo...ja kyllä miehelläsikin on oma osuus koska pääsit ihastuun toiseen...miehesi ehkä pitää sinua itsestään selvyytenä..ja sinuun ei tarvi panostaa...
Puhukaa ja kerro totuuden mukaisesti mikä suhteessanne on sinun mielestä pielessä ja mitä haluat..mies ei varmasit halua käydä tätä keskustelua ..mutta vaadi sillä nyt on teidän suhteen jatkuvuudesta kyse. Onnea minkä tien sitten valitset...
Kuinka tuore tuo ihastuminen on? Meinaan... raaka totuus on että niitä tulee, ja niitä menee. Se menee ajan aksnsa ohi, avrsinkin kun tilanne on se ettei suhdetta tai yhteistä tulevaisuutta tuon toisenkaan kanssa näe. Yritä ottaa tuntemuksistasi ilo irti :D eikö ole mukavaa kun vatsanpohjassa hiertää? Nauti siitä, ei sille tarvitse mitään tehdä. Menee itsekseen ohi. Okei, olen kuullut tapauksista joissa ei mennyt mutta noin kolmenkymmentä kertaa useammin niistä jotka menevät.
***
vaan jatkunut jo ikuisuuden. Ja siksi huolestuinkin, kun ei ohi mene. Koitan vaan elää päivä kerrallaan, joka suuntaan ja en missään...hajoan.
luulin voivani unohtaa sen miehen, mutta toisin kävi...taitaa olla mun peri ongelma..kiinnyn liikaa ja vääriin ihmisiin.
MUTTA, tuo mies saattaa olla minuun ihastunut.
niin ei ne heti kyllä sammu mutta miehesi ei siis tiedä sun ihastuksesta toiseen?Sun on oikeastaan pakko unohtaa hänet ja keskittyä omaan mieheesi ja kerro hänelle et teillä on liian vähän yhteistä aikaa niin ehkä hän sen ymmärtäisi.Epätoivo tulee yleensä tuollaisessa tilanteessa ja jos rakastaa kahta mutta tuntuu siltä et tätä ihatusta kohtaan tunteet ovat sulla vahvempia kuin omaa miestäsi kohtaan.Jossain vaiheessa tunteet laantuvat mutta ei se tapahdu hetkessä.Onnea sulle ja uskon et asiat järjestyy!
tilanne ollut sama. Joten en jaksa. Ja oma mies..keskusteltu on ja olen vaatinut ja pyytänyt yhteistä aikaa. Ei hän tiedä, mutta varmaan aavistaa, ja se ei helpota tilannetta yhtään.
Mä haluan vihata sitä toista miestä, inhota, vaan mikään ei tunnu auttavan...ei tämä ole normaalia. Pitkä ero toisesta miehestäkään ei auta..ajattelen vain häntä. Ja olen varma, jos tutustuisin tähän mieheen paremmin, en haluaisi häntä sen jälkeen.
ihan normaalia ja kun tilanne on tuollainen.Se auttais jo pystysit vain unohtamaan vaikka se on paljon pyydetty.Kun vuosia tilanne on ollut sama niin ymmärrän ettet jaksa.Ootko sitte ajatellut eroa et auttaisko se?
meillä on solmussa suhde, oma mies varmaan luulee, että olen pettänyt (en ole) ja halusi jättää minut. Minä loukkaannuin valtavasti, minun pitää elää koko ajan hänen elämän mukaan, joka taas tarkoittaa yksin oloa 9o %..ja elämä menee hukkaan tai siltä tuntuu. Olen pettynyt omaan mieheeni, kun hän ei osoita tunteita minua kohtaan --> eikö rakasta minua??
Välitän miehestäni kuitenkin kovasti, mutta en saa hellyyttä enkä rakkautta riittävästi.
Ja sitä saisin tältä toiselta.
sanonut et luulee et sä oot pettänyt?Eihän sun ole pakko elää hänen elämän mukaan koska niin sun oma elämä menee ihan hukkaan.Entä sitte se ero josta mainitsin?Saisit itellesi ainakin tilaisuuden elää omaa elämää joka ei mee kenenkään muun kuin sun ehdoilla.Voihan se olla niinkin ettei hän rakasta sua mutta jokin vaan näyttää menevän sun edelle hänen elämässä mutta ei se toinen sun elämää silti muuta koska arki siinäkin tulee vastaan.