Kulta on arvotonta.
Ainoa asia, missä kullalla on merkitystä on tekniikka. Tekniikan sovellukset. Kulta soveltuu tekniikkaan hemmetin hyvin.
On suorastaan järkyttävää, että suuri osa kullan käytöstä on valjastettu ihmisten koristeluun. Tuollainen turhamaisuuden huipentumaa. Hyi hitto.
Niin paljon turhaa työtä - turhamaisuuden tähden. Joutavaa paskaa.
Timantit ovat arvottomia.
Ainoa asia, missä timanteilla on merkitystä, on tekniikka - lähinnä optiikka.
Harakat keräävät "arvoesineitä". Ne kiiltävät ja ne ovat hyllyn päällä pölyttymässä. Niillä ei ole mitään merkitystä. Ne ovat jotakin hämärää illuusiota jostakin - täysin turhasta.
Joutavaa.
Me pelaamme täällä maapallossa surkeaa peliä. Touhu täällä on täysin perseestä.
Jalkapallokentällisiä miehiä tekee joutavaa "työtä". Illuusiot jyllää. Turhamaisuus pitää valtaa. Rakennamme niin paljon turhaa, että lähinnä oksettaa.
Pelleilyä on tämä nykytouhu.
Kesällä oli uutinen siitä, että nykyään mies ja nainen avioituessaan koristautuu timanttisormuksin - näiden timanttivihkisormuksien käyttö on lisääntynyt huimasti.
- Kaikki tuo kertoo vain siitä, että ihmissuhde perustuu pinnallisuuteen.
-- Ja sellaisiahan täällä nämä ihmissuhteet ovatkin. Pinnallisia. Pinnallista koreilua, vailla syvällisyyttä ja aitoa välittämistä.
Sitäpaitsi tuollaiset timanttisormukset ovat helvetistä. Kun mies ja nainen harrastaa kiihkeää erotiikkaa, timanttisormukset repivät ihon rikki. Käsittämätöntä paskaa. Älkää olko tyhmiä.
Sormuskin on pelkkä joutavuus - oikeastaan. Vaikka itsellänikin sellainen on. Ja vaikka se on koruttomampi tuo kuin itse pirun peräreikä. Ja sileämpi kuin helvetin portit. Niin joutavuus se on - oikeastaan.
Hyvässä seurassa se on varsin joutava.
Kun olin pieni poika, ajattelin että vihkisormukseen liittyy jotakin maagista.
Tuo maagisuus on pelkkä illuusio.
Pienenä poikana kuvittelin vihkisormusta lähinnä "pyhäksi asiaksi", että vihkisormusta ei saisi ottaa sormesta koskaan pois - se "tuottaisi huonoa onnea aviosuhteeelle".
Tuo em. on paskaa. Paska puhetta. Sillä ei ole merkitystä, tuolla sormuksella. Siihen ei liity mitään maagista, tai uskonnollista.
Sormuksella ei ole mitään merkitystä. Se on vain merkki muille - joskin kovin tarpeeton hyvässä seurassa, kuten jo sanoin.
Kun nyt esim. hakkaan puita kirveellä, revin pikaisesti nimettömästä sormuksen pois. Se hiertää helvetisti nimetöntä, verille jopa kun kirvestä heilutan. Taskuun tipahtaa se rinkula, hyvin pikaisesti.
Miehille on tapahtunut ikäviä asioita tuon sormuksen takia. Mm. armeijassa tuon sormuksen takia on menetetty jopa sormia (jäänyt kiinni johonkin ja vauhdissa repäissyt sormen irti).
Kannattaa pitää järki tuon rinkulan käytössä. Tosirakkaus ei todellakaan ole sormuksesta - helvetti sentään - kiinni.
Elokuvissa ostavat hienoja timanttisormuksia vihkisormuksiksi. Siellä kaikki on "glamouria". Ihmisten mieliin sitä kautta syöpyy omituisia ajatuksia "onnellisuudesta". Elokuvatkin ovat suurelta osin perseestä.
Ennen vanhaan merirosvot etsivät aarteita. Kun he sitten löysivät arkun täynnä timantteja ja kultakolikkoja, parta repesi ja silmät räjähtivät - ajattelivat löytävänsä "jotakin mielettömän suurta".
Jos minä löytäisin tuollaisen "aarteen" ... Mitähän tekisin.
Paskaa.
Ainoa asia, missä kullalla on merkitystä on tekniikka. Tekniikan sovellukset. Kulta soveltuu tekniikkaan hemmetin hyvin.
On suorastaan järkyttävää, että suuri osa kullan käytöstä on valjastettu ihmisten koristeluun. Tuollainen turhamaisuuden huipentumaa. Hyi hitto.
Niin paljon turhaa työtä - turhamaisuuden tähden. Joutavaa paskaa.
Timantit ovat arvottomia.
Ainoa asia, missä timanteilla on merkitystä, on tekniikka - lähinnä optiikka.
Harakat keräävät "arvoesineitä". Ne kiiltävät ja ne ovat hyllyn päällä pölyttymässä. Niillä ei ole mitään merkitystä. Ne ovat jotakin hämärää illuusiota jostakin - täysin turhasta.
Joutavaa.
Me pelaamme täällä maapallossa surkeaa peliä. Touhu täällä on täysin perseestä.
Jalkapallokentällisiä miehiä tekee joutavaa "työtä". Illuusiot jyllää. Turhamaisuus pitää valtaa. Rakennamme niin paljon turhaa, että lähinnä oksettaa.
Pelleilyä on tämä nykytouhu.
Kesällä oli uutinen siitä, että nykyään mies ja nainen avioituessaan koristautuu timanttisormuksin - näiden timanttivihkisormuksien käyttö on lisääntynyt huimasti.
- Kaikki tuo kertoo vain siitä, että ihmissuhde perustuu pinnallisuuteen.
-- Ja sellaisiahan täällä nämä ihmissuhteet ovatkin. Pinnallisia. Pinnallista koreilua, vailla syvällisyyttä ja aitoa välittämistä.
Sitäpaitsi tuollaiset timanttisormukset ovat helvetistä. Kun mies ja nainen harrastaa kiihkeää erotiikkaa, timanttisormukset repivät ihon rikki. Käsittämätöntä paskaa. Älkää olko tyhmiä.
Sormuskin on pelkkä joutavuus - oikeastaan. Vaikka itsellänikin sellainen on. Ja vaikka se on koruttomampi tuo kuin itse pirun peräreikä. Ja sileämpi kuin helvetin portit. Niin joutavuus se on - oikeastaan.
Hyvässä seurassa se on varsin joutava.
Kun olin pieni poika, ajattelin että vihkisormukseen liittyy jotakin maagista.
Tuo maagisuus on pelkkä illuusio.
Pienenä poikana kuvittelin vihkisormusta lähinnä "pyhäksi asiaksi", että vihkisormusta ei saisi ottaa sormesta koskaan pois - se "tuottaisi huonoa onnea aviosuhteeelle".
Tuo em. on paskaa. Paska puhetta. Sillä ei ole merkitystä, tuolla sormuksella. Siihen ei liity mitään maagista, tai uskonnollista.
Sormuksella ei ole mitään merkitystä. Se on vain merkki muille - joskin kovin tarpeeton hyvässä seurassa, kuten jo sanoin.
Kun nyt esim. hakkaan puita kirveellä, revin pikaisesti nimettömästä sormuksen pois. Se hiertää helvetisti nimetöntä, verille jopa kun kirvestä heilutan. Taskuun tipahtaa se rinkula, hyvin pikaisesti.
Miehille on tapahtunut ikäviä asioita tuon sormuksen takia. Mm. armeijassa tuon sormuksen takia on menetetty jopa sormia (jäänyt kiinni johonkin ja vauhdissa repäissyt sormen irti).
Kannattaa pitää järki tuon rinkulan käytössä. Tosirakkaus ei todellakaan ole sormuksesta - helvetti sentään - kiinni.
Elokuvissa ostavat hienoja timanttisormuksia vihkisormuksiksi. Siellä kaikki on "glamouria". Ihmisten mieliin sitä kautta syöpyy omituisia ajatuksia "onnellisuudesta". Elokuvatkin ovat suurelta osin perseestä.
Ennen vanhaan merirosvot etsivät aarteita. Kun he sitten löysivät arkun täynnä timantteja ja kultakolikkoja, parta repesi ja silmät räjähtivät - ajattelivat löytävänsä "jotakin mielettömän suurta".
Jos minä löytäisin tuollaisen "aarteen" ... Mitähän tekisin.
Paskaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Kannattaa pitää järki tuon rinkulan käytössä. Tosirakkaus ei todellakaan ole sormuksesta - helvetti sentään - kiinni"
Heti kun ehdin käyn myymässä kaikki kultasormukseni kultasepänliikkeeseen.
Kuulin, että niistä maksetaan ihan hyvin. Ei silti, että niitä monia olisi.
löysinkö sen oleellisimman asian sun tekstistä,
mutta niin..
En mäkään osaa arvostaa mitään timanttisormuksia enkä ylenpalttisia korumääriä. ei mulla silti ole sellaisia koskaan ollutkaan, mutta en niitä kaipaakaan.
Avioliittokaan ei välttämättä ole mulle se suurin määränpää, johon tähdätä, mutta jos sellaiseen joskus päätyisinkin niin voishan sitä rakkautta ja yhteistä liittoa symboloida jollain toisellakin tavalla, kuin sormuksilla.
Tarviiko aina niiden perinteiden mukaan kulkea? Ei mun mielestä tarvi.
ei rakkaus ole mistään hiluista kiinni.
Lisäksi monet Afrikasta peräisin olevat timantit on ns. veritimantteja, paikallisten asukkaiden selkänahoista revittyjä.
Onko se sitten hieno symboli rakkaudelle, orjuudella ja väkivallalla hankittu?
Timantit ei ole tämän tytön parhaita kavereita, sanokoon Marilyn mitä tahansa.
Vaikka samaa mieltä olinkin jo ennen tätä, niin:
kiitos, se oli nautittavaa luettavaa.
pääpointti ;) tekstissä, niin kommenttina heitän, että mitä väliä sormuksen arvolla on. Pääasia että se on omasta mielestä hiano.
sen vois vaikka tehdä jostain harvinaisesta metallista...
Ton mukaan kaikki, mikä ei kuulu perusselviytymiseen on turhaa.
Turhamaisuuksia ja tuhlailua. Mihinkähän tää maailma menis jos ihminen ei olis turhamainen, kateellinen, tai ahne. Ihminen palais takaisin paratiisiin.
Mut sit kun löytäsit sen aarteen. Möisit sen enitenttarjoavalle ja pitäisi käteisen saadaksesi sen mitä luulet haluavasi.
"Ainoa asia, missä kullalla on merkitystä on tekniikka. Tekniikan sovellukset. Kulta soveltuu tekniikkaan hemmetin hyvin."
Kyllä niin, mutta esim. nopeasti vanhenevassa elektroniikassa siitä on iloa vain muutamaksi vuodeksi, koruna se voi kestää satoja vuosia.
Kultaa kerätään talteen elektroniikasta. Vaikka monitoreista. Olikohhan se niin, että 100 vanhasta monitorista saa irti pari kiloa kultaa.
No enivei, kulta voidaan kerätä takaisin. Se on sen luontonen metalli. U know.
voipipa olla tuo monitorien määrä suurempi. piirilevyistä kultaa kerätään talteen.
Muttei se mikään rahasampo ole, ei kulta niin kallista ole. Koruissakin suurin osa arvosta on aivan jossain muualla kuin kullassa.