Mitäpä tehdä..

naimisiin, kun ole niin komea ja saisit sen perusteella naisia/hauskanpitoa?

Sinuna miettisin, mikä elämässä tekee sinut todella onnelliseksi? Onko se todellakin muilta naisilta saatu huomio ja satunnaiset panot? Minun korvaani tuollainen elämä kuulostaisi sangen tyhjältä, mutta itse tarvitsenkin huomattavan paljon syvällisemmän suhteen läheisiini ollakseni onnellinen. Tietenkin puolison pettäminen on moraalisesti väärin ja tuomittavaa, mutta viime kädessä jokainen meistä tekee itse omat ratkaisunsa. Siitä syystä sinuna miettisin todella ovatko satunnaiset panot ja hetken huuma todella sitä mitä elämältäsi nyt haluat? Ja kannattaa muistaa, että jos uskoo siihen, että elämme vain kerran, niin myös vaimollasi on oikeus elää ainutkertainen elämänsä täysillä.

Itse en usko viimeiseen tuomioon, mutta uskon, että ihmiset voivat itse omilla valinnoillaan tehdä jo tästä maanpäällisestä elämästään helvetin. Ja usein tämä helvetti tehdään juuri siten, että kuvitellaan, että sellaiset asiat tekevät meidät jotenkin äärimmäisen onellisiksi, joilla ei ole todellisen onnen kanssa mitään tekemistä. Samalla, kun näin kuvitellaan, heitetään pois kaikki sellainen, mikä todellisuudessa olisi onnea voinut tuodakin. Oma on toki valintasi, joten sinuna valitsisin viisaasti...

toi on ikuisuus kysymys. Meistä kukaan ei ole tullut vielä sanomaan haudan takaan, että mikä olisi oikein..

Viimeiset tuomiot sikseen, kukin uskoo miten haluaa. Mutta hyvinkin mahdollisesti olet mennyt kivan ja hyvännäköisen vaimosi kanssa naimisiin kirkollisin valoin. Hänelle olet siis todennäköisesti luvannut uskollisuutta. Miksi rikkoisit sen lupauksen, vaikkei siitä kukaan jälkikäteen tuonpuoleisessa tulisikaan jupisemaan? Ja vaikka nyt sattuisit olemaan avioitunut maistraattimenoin, niin useimmilla pareilla kai on mielessä avioon mentäessä, että uskollisia ollaan puolin ja toisin.

Niin, siinähän se tulikin sanottua. Puolin ja toisin. Mikä on sallittua sinulle, on varmaan sallittua myös hyvännäköiselle vaimollesi, jos hänellä sattuisi sellainen mieleen juolahtamaan?

Miksi muuten oletat, että aidan yli loikkiminen olisi "nauttimista"?

Toinen huomio, joka tuli mieleen, niin kun kuvaat itseäsi fiksuksi. Sen onnistuit viestilläsi ainakin minun silmissäni heti romuttamaan.

Vaimoni on kiva ja hyvännäköinen...? Nekö on hänet parhaat ominaisuudet? Miksi menit naimisiin? Olisit nauttinut sinkkuelämästä täysin siemauksin. Ehkä olet komea, mutta meillä on eri käsitykset siitä mikä on "fiksu". Koska nuo ei ole mielestäni fiksuja ajatuksia ja teet todella väärin vaimoasi kohtaan. Tiedät sen itsekin, koska pelkäät jääväsi kiinni? Ja miksi kysyisit muilta, onko se väärin? Jos se olisi oikein, niin voisit kai kertoa vaimollesi tuon saman. Että haluat pitää hauskaa muidenkin kanssa, koska elämä on lyhyt. Haluatko myös vaimosi tekevän samoin?

Täällä hivin ja muiden sukupuolitautien luvatussa maassa...

Mulle kävi tässä vastikään niin, että juuri kaltaisesi mies tuli minulle baarissa jutustelemaan, kun molemmat olimme yksin liikkeellä. Hänkin naimisissa ilmeisesti vallan hyvän naisen kanssa, sanoi rakastavansa vaimoaan. Komea ja päälle päin fiksun oloinen. Jutusteltiin kaikenlaista diipadaapaa, oli ihan mukavaa keskustelua. Vähitellen mies alkoi puhumaan juuri tuosta "hauskanpidosta", satunnaisesta, harmittomasta nautiskelusta, siitä ettei kehenkään satu kun kukaan ei sais tietää, jne..

Sanoin hänelle suoraan etten lähde touhuun mukaan, muttei meinannut perille mennä kun mies oli kerran iskuvaihteelleen päässyt. Mies alkoi vaikuttaa kerta kaikkiaan säälittävältä. Oikeesti en jaksa ymmärtää että känninen kertapano kanssani hotellihuoneessa olisi ollut mitenkään sen arvoista, että kannattaisi pettää vaimoa. Surkeeta ja säälittävää kokemusten etsintää. Satunnaisjutut eivät yleensä ole oikeesti niin kummosia ja erikoisia. Jännittäviä toki, ehkä sikahauskojakin, ja kiellettynä epäilemättä hekumallista. Mutta kai sitä jännitystä voi ammentaa elämäänsä muualtakin? Ehkä vähän mielikuvituksetonta hakea sitä juuri seksin ja toisten ihmisten käyttämisen kautta, se on niin ilmeinen, helppo ja nykyään niin kovin yleisesti käytetty vaihtoehto hakea "maustetta" ja "ainutlaatuisia kokemuksia" elämään.

Kun niissä säätämisissä on aina kyse ihmisistä ja ihmisten tunteista, joilla ei voi vaan leikkiä ja pallotella miten mieli tekee. Vaikka kuinka vakuuttais itselleen ettei kukaan saa tietää, niin onhan siinä vastapuolikin, joka saattaa ihastua, kertoa vaimolle, ihan mitä vaan voi tapahtua. Se EI ole vain harmitonta hetken hupia vaikka itsensä on siitä helppo tekosyiden varjolla vakuuttaa.

Ja minäkin aiemmin janosin kamalasti muitakin miehiä, kokemuksia, hekumaa, jännitystä, mitä vaan. Ajattelin just et kerranhan täällä eletään ja etten haluis elää vain yhden miehen varalla koko loppuelämääni. Ja exääni sit petinkin, eli "toteutin itseäni". Paskaahan siitä seuras, eikä ne kokemukset näin perästä päin ajateltuna niin merkittävän erikoisia olleet. Nykyisessä suhteessa en ole nyt tuntenut tarvetta tällaisiin seikkailuihin. Voi olla, että ajan mittaa tulee, mutta en halua antaa itselleni enää lupaa pettämiseen. Ei ole ollut sen arvoista.

sapeta, ja taatusti on jännää..........

Täysillä elämästä nauttiminen on harvoin toisen pettämistä ja irtosuhteita. Olet kyllä siltä osin kusipää, että kuvittelet jotenkin elämän muuttuvan täydellisemmäksi tai paremmaksi jos petät puolisoasi.

Toisaalta jos sinun onnesi löytyy siitä, että olet mahdollisimman monen naisen kanssa ennen kuin kupsahdat ikiuneen, sinun kannattaa erota, jo vaimosikin takia ja antaa hänelle mahdollisuus löytää aikuinen mies, joka arvostaa parisuhdetta ja siitä löytyvää onnentunnetta.

että suurin osa varmasti sitä jossain elämänsä vaiheessa miettii.(varsinkin jos ei nuorena ole juoksujaan juossut) minäkin, ja olen nainen.
vielä en ole lähtenyt pettämisen tielle, koska se tuntuu kuitenkin niin väärältä.
viimeisistä tuomioista en tiedä, mutta uskonpa että tässä maailmassa on pahempiakin syntejä... kai.
parasta tietysti olisi, jos oman puolison kanssa löytäisi sen intohimon ja rakkauden... mutta aina se ei onnistu...

en pidä sinua kusipäänä, tunnut kuitenkin ajattelevan asioita, kun tännekin aiheesta kirjoitat...:)

terv.nainen joka ainakin vähän ymmärtää tilannettasi

Jos sinulla on enemmän annettavaa niin mikä estää. Ilmeisesti jokin koska et ehkä jo ole tehnyt niin. Tule onnelliseksi siitä mitä olet tehnyt eikä siitä mitä suunnittelit tekeväsi, sinun on vapaus ja vastuu.

Ihan vaan sillä perusteella että täältä kyselet mielipiteitä tuohon, veikkaan että olet kuitenkin sen verrän vähemmän fiksu että jäät ennemmin tai myöhemmin kiinni. Että se vaihtoehto nyt ainakin kannattaa miettiä valmiiksi.
No, jos olet valmis tuon riskin ottamaan niin eikös oikeastaan kannattais olla reilu vaimoasi kohtaan ja panna homma poikki samantien? Vai meinaatko että tosiaan voisit nauttia täysillä avioliitosta sellaisen naisen kanssa jota jatkuvasti kusetat?
/Nev

kai tajuat, että asia vaikuttaisi omaan suhteeseesi, vaikka et kiinni jäisikään. Sitä paitsi todennäköisesti jäät. Jos jotain haluat, jostain muusta joudut luopumaan. Jos muuta uskot, valehtelet itsellesi. Eikö kuitenkin olisi reilumpaa sopia puolisosi kanssa jatkosta. Eikö hänellä ole oikeutta tehdä omaa valintaansa? Pelkäätkö ettei hän valitsekaan sinua sellaisena kuin olet?