Mietin tässä että mistä voisi johtua että anoppini on aina ollut minulle todella läheinen ja ystävällinen ja soitellut kuulumisia lähes päivittäin...mutta nyt kun menimme kesällä mieheni kanssa naimisiin niin anopin käytös muuttui, hän katselee minua nyrpeästi eikä kysele kuulumisia tai soittele enään yhtään, kommentoi töykeästi jokaista sanaani ym. En voi käsittää mistä moinen muutos johtuu sillä välillämme ei ole tapahtunut mitään yhteenottoja tai vastaavaa. Olemme olleet miehen kanssa 7vuotta yhdessä ja meillä on kolme lasta.
Anoppini ei ole
enään ihana
81184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuli mieleen,olisiko joku omistus,perintöjuttu jne.?Meillä ainakin anoppi ei pitänyt ajatuksesta kun menimme naimisiin ja ilman avioehtoa,lapsia 2 meilläkin.Minusta outoa ajatella niin omistus jne asioissa,meilläkin 10 vuotta yhdessä oloa.
Oisko jotkut anopit sitämieltä, että miehen kuoltua rahat kuuluu hänelle itselleen? Ettei vaan vaimo sais mitään...eli ahneus kai siinä on takana ja pelko siitä, että vaimolle jäis jotakin mieheltään.
olisi kyse. meillä molemmilla on suojattu omat omaisuudet ja mitä yhdessä ollaan hankittu niin se on yhteistä.En tiedä yhtään kyllä mistä voisi johtua tämä anopin käytös, pitänee kai tyytyä tilanteeseen ja antaa asian olla. jos en kerran enään ystäväksi hänelle kelpaa niin omapa on menetyksensä. En ole hänestä ikinä mitään pahaa sanaa sanonut enkä aio sanoakkaan sen verran mukava hän on minua kohtaan ennen kesää ollut.Harmi juttu :(
viimeinkin viedä äidiltä ykköspaikan miehesi sydämestä. Se on näin yksinkertaista!!
meilläkin. Alussa anoppi oli aivan ihana nyt kammottava.
Mentiin naimisiin yli 10v yhdessä olon jälkeen ja silloin anoppi muuttui (menimme vielä "salaa" eli ihan kaksistaan juhlimme).
Otti nokkiinsa ja nyt kun vauvakin tuli, on ihan P'ska suorastaan.
Eli voivoi, hänen pojastaan tuli aviomies ja isä - tätä se ei voi sulattaa...
Koko ajan puheissa vilisee että "kun äiti sanoo ja kun äiti käskee ni poikahan tottelee"...tähän asti oon niellyt nuo letkautukset mutta vielä kerran kun sanoo - ni kuulee jotain VAIMONKIN suusta!
Ei sen tarvi enää musta tykätä - en mäkään tykkää enää siitä.
minulla kävi samalla tavalla.kaikki muuttui kun menimme naimisiin.kaikki mitä kirjoitit niin oli kuin omasta elämästäni.mekin olemme olleet 7v yhdessä ja kolme lasta..minä en enään välitä anopin käytöksestä.ja meidän välillä ei ole enään mitään...en tiedä mistä johtuu..jne???mieheni käy yleensä lasten kaa siellä kylässä.minä käyn harvoin,koska saan vain pahan mielen.olen yrittänyt olla ystävällinen..jne,mutta ei se auttanut.
No 7v on meilläkin takana ja kun anoppi sai tietää että olemme menossa naimisiin, niin kyllä alkoi ilkeily, ei vaan minulle vaan myös omalle pojalle. Järkytys oli sille niin suuri, että oli tekemässä testamenttia hääpäivänämme, minä ja minun lapset vie hänen omaisuuden (minkä omaisuuden?)Piti monta itkua itkeä ennen häitä ja sen jälkeen, onneksi nyt on hiukan ruvennut ilmeisesti tottuun ajatukseen, kun on vähän laantunut. Anoppi oli kyllä kuin pikkulapsi jolta viedään tikkari. Suurin ongelma varmaan on hänen alkoholinkäyttö, humalassa kun pakkaa ongelmat suureneen,toivon vain kun jouluaattona taas tulee, että olis edes yhden Joulun selvinpäin,kun on jo tullessa valmiiksi humalassa, ettei tarttis kuulla sitä ainaista valitusta ja olis rauhallinen Joulu.
joo,minunkin anoppi on aikas suurkuluttaja alkoholin suhteen...sit humalassa tulee suuria sammakoita suustaan..minä sekä mieheni pahoitetaan mielemme kun esim.soittaa tai txt kaikkea"kivaa"....minulla hän on ns.toinen anoppi.edellinen oli tosi ihana ja olimme aina tosi läheisiä.vieläkin olemme ystäviä..muttei niin tiivisti,joulut ja synttärit muistamme.eli en yleitä anoppeja.mutta minulle sattui nyt tälläinen tapaus.....