En voi ymmärtää miesystäväni äitiä ollenkaan meille on tulossa ensimmäinen lapsi joka on myös anoppini ensimmäinen lapsenlapsi. Lapsi syntyy joulukuussa ja hän ei reagoi asiaan mitenkään ei edes pidä yhteyttä poikaansa. Mietin onko vika minussa koska yhteyden pito loppui kesällä sen jälkeen kun olimme käyneet ensimmäistä kertaa näyttäytymässsä anoppilassa. Anoppi oli huolisssaan vain siitä milloin menemme naimisiin koska lapsi on tulossa ja ettei hän syntyisi aviottomana. Häntä ei kiinnostanut miten lapsi voi tai oliko kaikki muuten kunnossa. Sanoin etten mene lapsen takia naimisiin vaan sitten kun siltä tuntuu ja se tuntuisi oikealta. Kai anoppini on niin vanhoillinen ettei voi hyväksyä ajatusta aviottomasta lapsenlapsesta. Pitäisikö tilanteelle yrittää tehdä jotain vai vain ajatella etta omapa on anopin menetys jos ei halua lastenlapsestaan välittää.?
Ensimmäinen lapsi tulossa
Nimetön
111844
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
En usko kenenkään voivan rakentaa toisten ihmisten ihmissuhteita. Jos miehen äiti ei pidä poikaansa yhteyttä, sinä tuskin voit sitä asiaa muuksi muuttaa. Oman mielenterveytesi kannalta olisi varmaan parasta, ettet ota asiasta paineita. Omapa on häpeänsä, jos suhde lapseen jää syntymättä.
Silti suosittelen itsekin sinulle naimisiin menoa. Elämässä kun sattuu kaikenlaista ikävääkin ja vielä yllättäen.
Niin kerroppa, miten usein miehesi pitää äitiinsä yhteyttä ? Jos ei lainkaan, voi anoppi tahollaan ajatella tuleensa hylätyksi taholtanne.
Jos hän on kerran kysynyt naimisiin menosta, kuten todennäköistä, turhaan siitä tehdä isoa numeroa.
Meneppä nyt peilin eteen ja rauhoitu.
Jos taas soittelisi, valittaisit, että tuppaa elämäänne,huh sentään.
Ennen kun ihmisillä oli todellisia vaikeuksia, nitä ei tarvinut keksiä.
Onnea odotukseenne ja molemmin puolista kunnioitusta.
näitä keskustelusivuja ja ottanut opikseen miniöiden vaatimuksista eli ÄLKÄÄ PUUTTUKO LASTENNE PERHEEN ELÄMÄÄN MILLÄÄN TAVALLA JA ANTAKAA MINIÖIDEN OLLA RAUHASSA JA ELÄÄKÄÄ OMAA ELÄMÄÄ.
Ei kannata hirveästi yrittää.. Nauttikaa vauvasta ja eläkää omaa elämäänne. Pääasia, että te vedätte perheenä yhtäköyttä. Anoppi sitten aikanaan huomaa olevansa tosi yksin..Sitä saa mitä tilaa!Lopeta itsesi syyttely!
Kuule hei, olet varmasti vastannut anoppis kyselyihin omalta kantiltasi rehellisesti.
Mutta aatteleppas!
Muori on ikään kuin poikansa puolesta kosinut sinua.
Hän on ajatellut ehkä näin:
"Voi että kun saisin poikani tyttöystävän miniäkseni... ja voi, voi lapsikin tulossa sille, eikä tyttöparalla ole sormusta edes... eikös se poika älyä viedä vihille"
Ja sitten hän on sinulta huolissaan kysellyt ja vihjannut pojalleenkin, että oliskohan aika avioitua.
Niin siihen sinä vastaat (tuohtuneena?) muorille:
"En kuules mene naimisiin lapsen takia, vaan menen vasta sitten, kun siltä tuntuu!
Ja muori pienessä päässään aattelee:
" se ei haluakaan sitoutua poikaani edes vaikka lapsi tulossa! Mikä tuossa pojassa vikana, ettei kelpaa puolisoksi eikä isäksi? Tyttö taitaakin nostella milloin vain tiehensä... ja niin enhän minäkään siinä tapauksessa ole OIKEA isoäiti... ei saakuri sentään."
JOTEN:
muorin myöhempi käytös on johdonmukainen sinun hänelle antamaasi vastaukseen.
Muori kokee samalla lailla kuin SINÄ: en ala lapsen takia anopiksi ja isoäidiksi!
Että ympäri käydään ja yhteen tullaan...
ajattelepa asiaa... Anoppisi ikäluokalle naimattomuus saattaa olla merkki siitä, että et halua sitoutua, vaikka se ei olisi tottakaan...
Jos anoppi joskus kiinnostuu teidän elämästänne ja lapsenlapsestaan, ota hänet elämäänne mukaan. Jos taas näin ei tapahdu, lapsellasi on varmaan toisetkin isovanhemmat, joten lapsen kannalta asiat on varmaan ok.
Kaikkia isovanhempia ei lapsenlapset juurikaan kiinnosta. He ovat omat lapsensa kasvattaneet ja haluavat elellä vain itselleen - he ovat sen myös mielestäni ansainneet.
Voi olla, että anoppi kiinnostuu sitten, kun tuo pieni ihme on oikeasti maailmassa - olen nähnyt monta kertaa, miten kiinnostus herää vasta, kun vauva on syntynyt...
myös niin viisas nainen, että ymmärtää sinun olevan tästä eteen päin poikansa elämän ykkösnainen ja haluaa antaa teidän valmistautua yhteiseen elämään ja vanhemmuuteen rauhassa. Hän ei ehkä uskalla/halua olla se, joka koko ajan soittelee. Mitä jos sinä tai miehesi soittaisitte hänelle päin? Silloin hänelle ei tulisi sellainen olo, että on häiriöksi teille nuorille.
ole kuule kiitollinen ettei anoppisi häärää elämässänne.saatte rauhassa kasvattaa lapsenne ja huolehtia kodistanne ilman "viisaita "neuvoja ( jotka oli ok 30 vuotta sitten ei nyt) syyllistämistä, kiukuttelua ja kiristämistä.
Minä haluaisin ettei anoppi olisi meidän elämässämme lainkaan. Hän pyytää koko ajan käymään ja olen kyllästynyt siihen saatanan valitusvirteen että näkee lapsenlapsiaan liian harvoin. Näkee ihan tarpeeksi!!!
ole onnellinen ettei anoppi ole mukana!!!!!!!mulla tulee olemaan varmasti aivan päinvastasta, anoppini aivan kauhea hössöttäjä!