en jaksais enää odottaa,tiedän samassa pisteessä ollaan molemmat oltu lähiaikoina...
mietin sua koko ajan,mä rasittaa mua ihan mielttömästi,oon myöntäny suoraan kiinnostukseni ja hetki sitten pääsin sua lähemmäs,ihanan lähelle...
oli ihana vaan olla,en kertonut sulle mutta makasin hereillä yli tunnin ja hymyilin vaan,sitä olin odottanut pitkään..
nyt taas jouduin pettymään kun odotin turhaan,miksi?
suutuitko aamulla kun poistuin niin nopeesti?
en mä kenellekkäänk avereille kehtaa tästä jauhaa,enkä ole puhunkaan...
mut jos kerran ihastus ei ole yksi puoleista ni miks sä jarruttelet? mua pelottaa ihan törkeesti koska oon aika kakspiippusessa tilanteessa nyt itteni kanssa,päättäisit jo mitä sä musta haluut,jos oon vaan pelkkä kaveti sulle ni miks sä kiusaat mua kysymällä mua ulos,pitämällä kädestä ku nukut....
oon valmis heittämään niin plajon roskiin tän takia,ni miks et vois ajatella vihdoin ja viimein samoin...
tää sattuu ku joudun esittää ettei mitään olis tapahtunu.
ku nään et puhut muille muijille tuun mustasukkaseksjo pelkästään siitä,tiedän et huomen sä katoot töihin jo ennen ku pääsen lopettamaan..
tai jos et sanot vaan moi ja hymyilet taas niin vitun hyvän näkösenä et mun tekism ieli vaan hyptä sun syliin eikä nousta siitä ikinä...
kumpa sä vaan tietäisit,kumpa sä vaan tietäisit...
en haluu sua vainota kokoajan viesteillä ja puheluilla,se sua ahdistaa.. vaikket myönnä ni kyl mä sen tiedän.. taidan vaan olla kärsimätön... liian kärsimätön..
meen taas yksin nukkumaan ja halaan tyynyä ja kuvittelen et sä olisit taas siinä...
kumpa mä taas pian pääsisin sun kainaloon siinä oli niin turvallinen ja hyvä olo,viellä aamullakin vaikket enää kunnolla pitäny kiinni,en tiedä etkö halunnut vai etkö kehdannu,toivon että et vaan kehdannu..
kyl sä tiedät ku mä töissä punastun ku sut nään...
minä se olen...
se jonka sydän murenee pala palalta kun et mua huomaan ja annat turhia toiveita.. mä voin olla se joka tulee sun vaimokkeeks ja kenen kanssa teet ne lapset... jos vaan huolisit mut..
mietin sua koko ajan,mä rasittaa mua ihan mielttömästi,oon myöntäny suoraan kiinnostukseni ja hetki sitten pääsin sua lähemmäs,ihanan lähelle...
oli ihana vaan olla,en kertonut sulle mutta makasin hereillä yli tunnin ja hymyilin vaan,sitä olin odottanut pitkään..
nyt taas jouduin pettymään kun odotin turhaan,miksi?
suutuitko aamulla kun poistuin niin nopeesti?
en mä kenellekkäänk avereille kehtaa tästä jauhaa,enkä ole puhunkaan...
mut jos kerran ihastus ei ole yksi puoleista ni miks sä jarruttelet? mua pelottaa ihan törkeesti koska oon aika kakspiippusessa tilanteessa nyt itteni kanssa,päättäisit jo mitä sä musta haluut,jos oon vaan pelkkä kaveti sulle ni miks sä kiusaat mua kysymällä mua ulos,pitämällä kädestä ku nukut....
oon valmis heittämään niin plajon roskiin tän takia,ni miks et vois ajatella vihdoin ja viimein samoin...
tää sattuu ku joudun esittää ettei mitään olis tapahtunu.
ku nään et puhut muille muijille tuun mustasukkaseksjo pelkästään siitä,tiedän et huomen sä katoot töihin jo ennen ku pääsen lopettamaan..
tai jos et sanot vaan moi ja hymyilet taas niin vitun hyvän näkösenä et mun tekism ieli vaan hyptä sun syliin eikä nousta siitä ikinä...
kumpa sä vaan tietäisit,kumpa sä vaan tietäisit...
en haluu sua vainota kokoajan viesteillä ja puheluilla,se sua ahdistaa.. vaikket myönnä ni kyl mä sen tiedän.. taidan vaan olla kärsimätön... liian kärsimätön..
meen taas yksin nukkumaan ja halaan tyynyä ja kuvittelen et sä olisit taas siinä...
kumpa mä taas pian pääsisin sun kainaloon siinä oli niin turvallinen ja hyvä olo,viellä aamullakin vaikket enää kunnolla pitäny kiinni,en tiedä etkö halunnut vai etkö kehdannu,toivon että et vaan kehdannu..
kyl sä tiedät ku mä töissä punastun ku sut nään...
minä se olen...
se jonka sydän murenee pala palalta kun et mua huomaan ja annat turhia toiveita.. mä voin olla se joka tulee sun vaimokkeeks ja kenen kanssa teet ne lapset... jos vaan huolisit mut..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.