Hei. Oon aupparina jenkeissä ja oli pakko nyt vaan johonkin päästä purkamaan tuntojaan. Oon ollu täällä toista kuukautta ja oon ihan tyytyväinen ja suht onnellinen ollu, kunnes eilen kuulin toiselta aupparilta, että mun host-äiti on ollu erittäin tyytymätön muhun ja suunnittelee vaihtavansa mut johonki toiseen aupairiin. Oon järjestön kautta siis. Mun host-äiti oli puhunu sen toisen aupparin host-äidille että ei oo lainkaan tyytyväinen, ja yksityiskohtasesti kertonu mitä teen väärin ja miten huono aupair oon.
Kysymys kuuluukin: miks v**ussa se ei oo sanonu mulle mitään vaan aina kun oon kysyny että teenkö jotain väärin tai voisinko tehä enemmän jotain ni tämä host-äitini on vaan sanonu että eipä tässä oikeestaan oo mitään. Muutamasta asiasta se on huomauttanu, ja OITIS VÄLITTÖMÄSTI oon parantanu työskentelyäni niillä osa-alueilla! Kysyn useesti että voinko auttaa jos se esim. tekee ruokaa, mut aina se sanoo et ei tässä oikeen oo mitään missä vois auttaa. Oon myös sanonu sille erittäin monta kertaa, että pliis sano jos voin tehä jotain tai jos se ei oo tyytyväinen johonki. Mut silti se oottaa ja hautoo asioita monta viikkoa ennen kun sanoo mitään, jos sanoo sittenkään. Mä tiedän että oon sellanen ihminen, että en aina osaa tehä juttuja oma-aloitteisesti, just siks aina kysynkin mitä voisin tehä! Tietty itsestäänselvät asiat teen, hoidan lapset kunnialla jne. Mutta ilmeisesti on sitten paljon muitakin asioita joiden pitäs olla itsestäänselviä mulle, mutta eivät ole.
Mulle on sanottu alusta asti, että lasten tiskit ja pyykit on mun kontolla. Oon mielestäni suht hyvin ne hoitanukin, varsinkin siitä lähtien kun host-äiti vielä muistutti että varmasti hoidan ne. Mutta jos muun perheen tiskien ei pitäis mulle kuulua, miks kuulen muualta että h-äiti valittaa etten hoida tiskejä!! On hirveen vaikee tehä asioita kun en tiiä mitä se haluaa mun tekevän eikä kerro niitä vaikka kysyn.
Toi h-äidin haukkuminen ja mun selän takana juoruileminen ja valittaminen tuntuu ihan hirveen pahalta ja oonkin ollu kovin masentunu ja surullinen kun kuulin asiasta. Olo tuntuu petetyltä ja selkäänpuukotetulta. En oo sanonu asiasta h-äidille mitään, tänään kysyin vaan että onko se ollu tyytyväinen mun työhön viime viikkoina ja se sano että ON. Tää perhe on mukava ja lapset on suht helppoja, plus se 45 tuntia viikossa ei tuu koskaan täyteen johtuen siitä että lapset on koulussa päivät ja mulla on pääosin viikonloput vapaana. Oonkin kiitelly onneani että sain näin helpon ja kivan perheen. Pitääkö mun nyt alkaa tehä kaikki mahollinen täällä talossa ettei vaan jää tekemättä jotain jonka h-äiti haluaa mun hoitavan muttei sano mitään? Vai oottaa millon se joko ottaa asian puheeks tai häätää mut pihalle täältä? Ällöttää just tällä hetkellä nähdä koko ihmistä, jota pidin mukavana mutta joka osottautu ihan muuksi.
En tiedä miksi tän tänne kirjotin, sekava teksti tuli kun kaikki piti saada vaan purettua ulos. En jaksa tätä tekstiä nyt parannella ja muokkailla, sori. Ottaa vaan hirveesti päähän koko tilanne ja mietin että onko syy ihan täysin minussa ja oonko tosiaan vaan niin huono auppari. Perheen lapset kyllä tykkää musta kovasti ja monesti ovat sanonu että "you're the best au pair in the world!", mutta eipä sillä oo kai mitään väliä jos "pomo" ei oo tyytyväinen.
Itse en todellakaan aio jättää vuotta kesken, ja jos tämä perhe ei mua halua, yritän päästä johonkin toiseen (mutta mielelläni tässä perheessä jatkaisin ihan noiden lasten takia).
Mitäs mieltä ootte tästä mun tilanteesta?
Kysymys kuuluukin: miks v**ussa se ei oo sanonu mulle mitään vaan aina kun oon kysyny että teenkö jotain väärin tai voisinko tehä enemmän jotain ni tämä host-äitini on vaan sanonu että eipä tässä oikeestaan oo mitään. Muutamasta asiasta se on huomauttanu, ja OITIS VÄLITTÖMÄSTI oon parantanu työskentelyäni niillä osa-alueilla! Kysyn useesti että voinko auttaa jos se esim. tekee ruokaa, mut aina se sanoo et ei tässä oikeen oo mitään missä vois auttaa. Oon myös sanonu sille erittäin monta kertaa, että pliis sano jos voin tehä jotain tai jos se ei oo tyytyväinen johonki. Mut silti se oottaa ja hautoo asioita monta viikkoa ennen kun sanoo mitään, jos sanoo sittenkään. Mä tiedän että oon sellanen ihminen, että en aina osaa tehä juttuja oma-aloitteisesti, just siks aina kysynkin mitä voisin tehä! Tietty itsestäänselvät asiat teen, hoidan lapset kunnialla jne. Mutta ilmeisesti on sitten paljon muitakin asioita joiden pitäs olla itsestäänselviä mulle, mutta eivät ole.
Mulle on sanottu alusta asti, että lasten tiskit ja pyykit on mun kontolla. Oon mielestäni suht hyvin ne hoitanukin, varsinkin siitä lähtien kun host-äiti vielä muistutti että varmasti hoidan ne. Mutta jos muun perheen tiskien ei pitäis mulle kuulua, miks kuulen muualta että h-äiti valittaa etten hoida tiskejä!! On hirveen vaikee tehä asioita kun en tiiä mitä se haluaa mun tekevän eikä kerro niitä vaikka kysyn.
Toi h-äidin haukkuminen ja mun selän takana juoruileminen ja valittaminen tuntuu ihan hirveen pahalta ja oonkin ollu kovin masentunu ja surullinen kun kuulin asiasta. Olo tuntuu petetyltä ja selkäänpuukotetulta. En oo sanonu asiasta h-äidille mitään, tänään kysyin vaan että onko se ollu tyytyväinen mun työhön viime viikkoina ja se sano että ON. Tää perhe on mukava ja lapset on suht helppoja, plus se 45 tuntia viikossa ei tuu koskaan täyteen johtuen siitä että lapset on koulussa päivät ja mulla on pääosin viikonloput vapaana. Oonkin kiitelly onneani että sain näin helpon ja kivan perheen. Pitääkö mun nyt alkaa tehä kaikki mahollinen täällä talossa ettei vaan jää tekemättä jotain jonka h-äiti haluaa mun hoitavan muttei sano mitään? Vai oottaa millon se joko ottaa asian puheeks tai häätää mut pihalle täältä? Ällöttää just tällä hetkellä nähdä koko ihmistä, jota pidin mukavana mutta joka osottautu ihan muuksi.
En tiedä miksi tän tänne kirjotin, sekava teksti tuli kun kaikki piti saada vaan purettua ulos. En jaksa tätä tekstiä nyt parannella ja muokkailla, sori. Ottaa vaan hirveesti päähän koko tilanne ja mietin että onko syy ihan täysin minussa ja oonko tosiaan vaan niin huono auppari. Perheen lapset kyllä tykkää musta kovasti ja monesti ovat sanonu että "you're the best au pair in the world!", mutta eipä sillä oo kai mitään väliä jos "pomo" ei oo tyytyväinen.
Itse en todellakaan aio jättää vuotta kesken, ja jos tämä perhe ei mua halua, yritän päästä johonkin toiseen (mutta mielelläni tässä perheessä jatkaisin ihan noiden lasten takia).
Mitäs mieltä ootte tästä mun tilanteesta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kannattaa jutella asia selvaks isanta perheen aidin kanssa, vaikka tuntuis vaikealta... ei ole oikein tuommonen et haudotaan vaan suunitelmia et pitas hankiutua eroon susta ja sit pudottaa se pommin lailla sun niskaas. Otat vaikka illalla tai paivalla kun lapset nukkuu tai ovat koulussa puheeks asian... ja sanot siihen et haluaisit kovasti jaada ja tykkaat lapsista, et katottasko tata asiaa vaikka kuukausi eteenpain ja jos viela tuntuu et ei yhteistyo pelaa nii vaihdat perhetta. Olihan tarpeeksi epaselvasti sanottu =)... itsellani on perheenvaihto menossa koska en tullut juttuun "pomoni" kanssa, lapset oli ihan ok, mut aika hankalia...
Ja jos oot tosissas parhaasi yrittanyt ja antanut itsestasi kaikesi nii ei kai sita enempaa voi vaatia, ja ehka joku toinen perhe sit arvostaa sua ja sun tapaasi tyoskennella enemman... tosi kurjaa et sulla menee huonosti pidan peukkuja ja toivon et kaikki menis hyvin... tsemia vaan :)
että host-äitisikin vaan halusi purkaa tuntojaan ystävälleen. Ehkei hän niin tosissaan olekaan. Sitä en vaan ymmärrä, että äidit ja aupparit kertovat ristiin toisilleen juttujaan. Mitä järkeä siinä on, että äiti purkaa tuntojaan toiselle äidille, ja tämä menee sitten kertomaan asiasta omalle aupparilleen. Ja tämä sitten ko. aupparille. Tai jos auppari purkaa tuntojaan toiselle, niin tämä menee sitten kertomaan omalle host-äidilleen. Käsitelkäähän luottamuksellisesti asioita, mitä teille kerrotaan. Mutta ehkä tilanteen laukaisemiseksi sinun olisi syytä kysyä suoraan, mikä tilanne on.
, että kuinkahan paljon tässä sulle kerrotussa versiossa oli host-mamasi sanomaa väritetty ja paisuteltu. Sen lisäksi olen myös aika tyrmistynyt siitä, että tällainen juttu kiertää näin monen suun kautta. Mielestäni pääsyyllinen tässä on se host-mamasi ystävä joka menee luottamuksellista tietoa eteenpäin kertomaan eikä paljoa parempi ole se au pair kaverisi joka sen vielä sulle kertoo ja pahoittaa näin mielesi. Kaikesta huolimatta jutussa voi olla sen verran perää, että sun kannattaa kuitenkin asiasta keskustella oman host-mamasi kanssa.
Niin siis se toinen auppari oli itse ollut siinä paikan päällä, tai lähistöllä kun h-äitini oli tätä asiaa päivitellyt kaverilleen, joten siksi hän asiasta tiesi. Olen erittäin kiitollinen hänelle siitä että hän kertoi asiasta minulle, koska muuten olisin luullut että kaikki on hyvin ja mahdollinen "uutispommi" olisi ollut vielä kamalampi isku.
Minulla ei ole aikomustakaan kertoa h-äidilleni että kuulin asiasta toiselta aupparilta, siksi onkin vähän vaikea keksiä miten ottaisin asian puheeksi. Yritin jo eilen avata keskustelua kysymällä että onko hän tyytyväinen työhöni (ja sanoin vielä että vastaa nyt rehellisesti) ja hän sanoi että on tyytyväinen ja vaihtoi sitten puheenaihetta. Olen tullut aika lailla siihen tulokseen, että jatkan työskentelyäni samaan malliin kuin aina ennenkin (se on mielestäni ihan hyvin ja tunnollisesti) ja katson miten asia etenee. Olen tehnyt hyvin selväksi moneen moneen otteeseen, että jos teen jotain väärin, minulle voi heti huomauttaa asiasta. Ja olen kysynyt monen monta kertaa onko kaikki hyvin, ja vastaus on aina KYLLÄ. Jos hän siis haluaa minusta eroon, en mahda asialle mitään ja olkoon sitten niin. Olen päättänyt että minä en aio murjottaa tämän tilanteen takia enempää vaan otan päivän kerrallaan.
Ja ihan vain asiasta mainitakseni, se toinen aupair-parka raataa siinä perheessään ihan liikaa. Kaikki päivät kolmen lapsen kanssa ja tunnit ylittävät reilusti sen 45 tuntia viikossa. Itse en jaksaisi sellaista rääkkiä, mutta hän on päättänyt jaksaa ja pysyä siinä perheessä. Luulen että oma h-äitini saa vaikutteita siltä suunnalta ja on alkanut miettiä että teettää omalla aupparillaan, eli siis minulla, ihan liian vähän hommia. Minulla ei ole mitään lisähommia vastaan (jos niitä on kohtuudella), mutta en osaa lukea ajatuksia.
tosin maa on vaara enka ole kuin parille tutulle asiaa paivitellyt, eika heilla ole aupparia :-)
No joo, vitsit vitsina. Ajattelin vaan kertoa mita h-mamasi ehka ajattelee eli mita minun paassani pyorii.
Meilla on ollut kolme aupparia ennen nykyista. Kaikki edelliset ovat olleet taydellisia helmia ja olen oppinut kaikilta paljon seka viihtynyt kaikkien seurassa erinomaisesti. Toki kun tarkemmin muistelen kaikkien kanssa on aluksi ollut ihmetysperiodi "mita se nyt noin tekee, miksi se ei tee tata ja sita". Periodi on mennyt ohi kun olen tottunut tyton tapaan tehda ja loytanyt hanesta ne hanen hyvat puolensa (kaikki ovat olleet erilaisia ja hyvia eri tavoin). Varmaan kay nytkin nain. Eli ehka teilla on sama menossa. Hmamasi ehka on tottunut toisenlaisella tavalla hommia tekeviin tyttoihin ja kestaa aikansa havaita, etta vaikka et tee esim tiskeja samalla tavoin kuin edelliset parjaat lasten kanssa suvereenisti parhaiten.
Se miksi han ei sano sinulle olevansa tyytymaton johtuu ehka juuri tuosta ristiriidasta, eli vaikka han on tyytymaton jollain osa-alueella olet kuitenkin erinomainen toisella. Taman hyvaksyminen vie aikaa ja hmamasi minusta tekee viisaasti olemalla hiljaa pikkuasioista jos suuret asiat esim. lapset hoituvat mallikkaasti.
Niin ja se on vaan niin vaikeaa sanoa toiselle pain naamaa etta teet nama ja nama ja nama ja nama asiat vaarin ja haluan etta tekisit nain ja nain ja nain... Toki pitaisi sanoa, mutta kun ei halua kohdella toista kuin palkollista vaan kuin perheenjasenta (tosin silloin rahjaisin kahta kauheammin :-)
Oma-aloitteisuus on tietty yksi asia mita varmaan kaikki perheet arvostaa. Eihan siihen vaadita kuin katsoa mallia miten perhe toimii ja tekee perasta saman. Toki kannattaa varmistaa etta on ok etta autat siina hommassa, on varmaan jotain mita he eivat sinun halua tekevan. Eli siina kannattaa treenata. Esim. jos vastuullasi on lasten tiskit niin eikos ne muutki mene siina samalla? kuulostaa oudolta rajata lasten tiskeihin?? (olettaen etta syotte samaan aikaan, toki jos vanhemmat syo myohemmin niin hoitakoot omansa, vaikka esim paistinpannun voisi tiskata vaikka aamulla)
Niin ja jatkan viela, etta ehka teilla vaan ei hmaman mielesta synkkaa. Tama lienee meidan tapauksessa ongelma. Mutta itse olen paattanyt vaan purra hampaita yhteen ja kestaa enka sanoa tytolle, etta sorry vaan olet ihan mukava ja hoidat asiat hyvin (vaikka en ole ihan tata mielta) mutta minusta meilla ei vaan synkkaa, joten voisitko lahtea...
Toivottavasti sinun kohdallasi homma selviaa ja saavutatte rauhan perheessa tavalla tai toisella! Hyva asenne sinulla kuitenkin on etta et jaa hautomaan asiaa vaan otat paivan kerrallaan!