Tämä ei liity suoraan avioeroon, mutta sivuriesana kuitenkin.
Erotessa ilman avioehtoa omaisuus jaetaan. Ok, omaisuuden arvo arvioidaan, sille saadaan joku rahallinen arvo. Arvosta vähennetään velat (jotka tässä tap liittyvät ainoastaan yhteiseen omaisuuteen, ja ovat omaisuutta huomattavasti pienemmät).
Sitten jäljelle jäävä osuus jaetaan. Parempituloinen maksaa köyhemmälle tasinkoa. Mutta missä suhteessa? Bruttotulojen vai nettotulojen perusteella?
Esim jos netto(vai brutto)tulot rikkaammalla 3000/kk ja köyhemmällä 1800? Tulot siis vain viitteellinen esimerkki.
Onko sitten reilua että kun parempituloinen osapuoli on avioliiton aikana maksanutkin omaisuudesta enemmän, koska hänen ansiostaan on ollut varaa hankkiakin enemmän tai kalliimpa omaisuutta, niin hän vielä joutuu varmistamaan, että kumpikin lähtee liitosta yhtä "rikkaina/köyhinä"? Koska avioliittoon astuessaankin parin tulot ovat olleet epäsuhtaiset alun alkaenkin (ei tosin aina, eikä aina sama osapuoli rikkaampi).
Avioehdon tietysti olisi voinut tehdä, mutta eikö lain ilman erillissopimuksia pitäisi varmistaa jonkinlainen oikeudenmukainen kohtelu? Nyt lähdetään siitä sodanaikaisesta asetelmasta, että mies työssä käyvänä hankkii omaisuutta ja nainen köyhempänä hoitaa lapset ja tekee ruuan. Kun kuitenkin nykyään naisella on mahdollisuus lykätä myös lapset miehen niskoille siitä huolimatta että ensin miehen avulla on saatu omakotitalo ja kaksi autoa. Ja yhteiskunta oikein painostaa isiä hoitamaan lapsia. Suoraanhan tätä sukupuolierottelua ei sanota, mutta käytännöss kun isyyslomista tehdään erillisiä lakeja, tarkoitetaan miessukupuolta. Eikä sana "vanhempainvapaa" muuta tosiasiaa mihinkään. Mutta nyt lipsutaan itse aiheesta;)
Että siinä mielessä koen saavani vähän ekstraa siitä että olin parempituloisen kanssa naimisissa;) Tai en ehkä kehtaa ihan vedättää kaikkea, koska häveliäisyyteni kuitenkin on mikä on. Mutta siis minkälaista laskukaavaa tasingossa käytetään?
Erotessa ilman avioehtoa omaisuus jaetaan. Ok, omaisuuden arvo arvioidaan, sille saadaan joku rahallinen arvo. Arvosta vähennetään velat (jotka tässä tap liittyvät ainoastaan yhteiseen omaisuuteen, ja ovat omaisuutta huomattavasti pienemmät).
Sitten jäljelle jäävä osuus jaetaan. Parempituloinen maksaa köyhemmälle tasinkoa. Mutta missä suhteessa? Bruttotulojen vai nettotulojen perusteella?
Esim jos netto(vai brutto)tulot rikkaammalla 3000/kk ja köyhemmällä 1800? Tulot siis vain viitteellinen esimerkki.
Onko sitten reilua että kun parempituloinen osapuoli on avioliiton aikana maksanutkin omaisuudesta enemmän, koska hänen ansiostaan on ollut varaa hankkiakin enemmän tai kalliimpa omaisuutta, niin hän vielä joutuu varmistamaan, että kumpikin lähtee liitosta yhtä "rikkaina/köyhinä"? Koska avioliittoon astuessaankin parin tulot ovat olleet epäsuhtaiset alun alkaenkin (ei tosin aina, eikä aina sama osapuoli rikkaampi).
Avioehdon tietysti olisi voinut tehdä, mutta eikö lain ilman erillissopimuksia pitäisi varmistaa jonkinlainen oikeudenmukainen kohtelu? Nyt lähdetään siitä sodanaikaisesta asetelmasta, että mies työssä käyvänä hankkii omaisuutta ja nainen köyhempänä hoitaa lapset ja tekee ruuan. Kun kuitenkin nykyään naisella on mahdollisuus lykätä myös lapset miehen niskoille siitä huolimatta että ensin miehen avulla on saatu omakotitalo ja kaksi autoa. Ja yhteiskunta oikein painostaa isiä hoitamaan lapsia. Suoraanhan tätä sukupuolierottelua ei sanota, mutta käytännöss kun isyyslomista tehdään erillisiä lakeja, tarkoitetaan miessukupuolta. Eikä sana "vanhempainvapaa" muuta tosiasiaa mihinkään. Mutta nyt lipsutaan itse aiheesta;)
Että siinä mielessä koen saavani vähän ekstraa siitä että olin parempituloisen kanssa naimisissa;) Tai en ehkä kehtaa ihan vedättää kaikkea, koska häveliäisyyteni kuitenkin on mikä on. Mutta siis minkälaista laskukaavaa tasingossa käytetään?
Vastaukset 14
Vanhimmat
On myös huomioitava se tosiseikka, että miehen urakehitykseen perhe vaikuttaa myönteisesti.
Ilman vaimoa ja lapsia on ihan turha kuvitellä pärjäävänsä konservatiivisessa bisnesmaailmassa ja pääsevänsä johtajaksi.
Eli vaikka mies tietysti ansaitsee itse palkkansa kovalla työllä, mutta vaimon ansioista kulissit ovat kunnossa ja se on taas edellytys hyväpalkkaisen, edustamista edellyttävän työn saamiseen.
Nimetkää yksikin ison yrityksen johtajamies jolla ei olisi perhettä????
eronnut mies.
Ei ole avioeronnut, vaan on leskimies. Ja hänen vaimonsa kuollessa auto-onnettomuudessa, Niinistö oli jo melko korkessa asemassa Kokoomuksessa.
Jos poliitikoista eronneita tahdotaan hakea, niin enimmäiseksi mieleeni tulee nykyinen pääministeri.
Vaimohan siinä suostuu "luopumaan" omasta urakehityksestä (mutta kaikkien vaimojen kohdalla kummempaa urakehitystä ei olisi edes saatavilla - ne kyvyt nääs), ja tekee sen vapaasta tahdosta koska aikuista ihmistä ei juridisesti voi pakottaa perheenäidiksi. Että tavallaan turha lopussa rutista jos rytisee.
Vaikka jotkut naisihmiset kovasti eri mieltä tämän kanssa ovatkin: hyvinhyvin harva mies menee naimisiin siten että harkinnassa on ero x-vuosien kuluttua, kun vaimosta on parhaat palat nyljetty. Että kyllä kai siinä kumpikin hyvää yhteistä tulevaisuutta alttarilla näkee.
Edustusvaimona on suht mukavaa, ihan totta, jos se sopii hipiälle niin sanotusti. Kun ei ole pakon edessä. Eli halutessaan kehittää itseään, kyllä miehen pitäisi vaimoaan kannustaa ja tukea omalta osaltaan. Erittäin Hyvin menestynyt mies voi jopa valita työaikansa itse ;) jos vaimo luuhaa maailmalla uraa luomassa ja miehen pitää lapsia vahdata.
Tunnen kyllä parikin ison yrityksen johtajamiestä joilla ei ole perhettä, mutta syy perheettömyyteen johtuu avioerosta, joskus paristakin, ja lapset päätyneet vaimoille. Ura on tappanut suhteen. Tai oikeastaan, ei ole ollut kykyä hoitaa uraa ja suhdetta. Mutta ihmisen kyvyt on rajalliset. Menestyvää ikisinkkumiestä helposti luullaan homoksi, ja uraorientoitunutta miestä harva parhaassa lapsentekoiässä oleva nainen haluaa miehekseen. Siispä avioon 2-kymppisenä, taikka vasta 5-kymppisenä eronneen naisen kanssa, joka on lapsensa jo maailmalle ajanut.
Vesa Keskinen. Äijä on ihmisenä täysi mäntti, mutta pyörittää isoa bisnestä. Ja varmasti löytyy muitakin.
Jos sitä avioehtoa ei ollut, niin tasingon laskukaava menee näin: lasketaan yhteen molempien omaisuus ja vähennetään siitä molempien velat. Saadaan siis se potti, josta varakkaampi maksaa tasinkoa. Tähän astihan olit asiasta itsekin perillä.
Tarkoituksena on saada kummallekin yhtä paljon. Jos varakkaamman omaisuus tuon laskelman jälkeen on vaikka 1000 euroa ja vähemmän omistavan 200 euroa, niin yhteispottihan on silloin 1200 euroa. Ja kun se tasataan, tarkoitus on, että molemmille jää erossa 600 euroa. Koska köyhemällä on jo 200 itsellään pohjilla, hän saa tasinkona 400 euroa. Aika yksinkertaista, eikö totta? Hommalla ei siis ole suoranaisesti mitään tekemistä tulojen vaan varallisuuden kanssa.
Jos köyhemmällä ei olisi edellisessä esimerkissä ollut mitään, yhteispotiksi olisi tullut varakkaamman 1000 euroa, josta tasinko olisi ollut 500 euroa (tämä on siis se paljon kauhisteltu tilanne, että joltakulta menee puolet omaisuudesta). Mutta jos köyhemmällä itsellään olisikin ollut 600 euroa, eli yhteispotti olisi kasvanut 1600 euroon, ja se puolitettuna olisi 800 euroa, niin tasinko olisikin jäänyt enää 200 euroon. Eli se pitää huomata, että vähemmän omistavan oma omaisuus vaikuttaa laskelmaan, tasinko ei tarkoita automaattisesti puolikasta varakkaamman omaisuudesta. Ainoastaan silloin menee puolet varakkaammalta, jos toisella ei ole pennin hyrrää.
Tasingon maksamisesta vielä, sen voi varakkaampi päättää, missä muodossa maksaa. Jos on rahaa, maksaako käteisellä. Tai voi ottaa pankkilainaa, ettei tarvitse myydä, jos varallisuus on kiinteässä omaisuudessa.
Jos nyt koet itsesi rahastajaksi, niin ainahan sitä pienempään osuuteen saa tyytyä. Laki ei pakota ottamaan mitään. Mutta kun avioliitto on semmoinen kahden kauppa, niin siinä mielessä sen päättyessäkin katsotaan, että siinä yksi yksikkö jakautuu kahdeksi eikä niin, että kaksi erillistä jatkaa edelleen omillaan (sitä järjestelyä kutsutaan avoliitoksi).
Ei avioeron osituksessa katsota mikä sinun ja puolisosi palkka on, tai mikä se on ollut avioliiton aikana.
Parempituloinen ei joudu maksamaan tasinkoa (ei avioehtoa), vaan se kummalla on enemmän nettovarallisuutta. Täysin tulottomalla puolisolla voi olla peritty metsäpalsta, ja 3000 EUR/kk tienaavalla ei välttämättä omaisuutta lainkaan.
Avioehdottomassa osituksessa ei katsota milloin omaisuus saatu, tai miten, tai kuka sen maksanut, sen enempää kuin sitä kumpi maksanut ruoka- ja puhelinlaskut avioliiton aikana.
Ositusperuste syntyy sillä hetkellä kun avioerohakemuksen eka vaihe saapunut käräjäoikeuteen (siis ennen kuin harkinta-aika alkanut).
Tuon "hetken" mukaan määritetään mitä omaisuuksia ja velkoja kummallakin puolisolla on, kun ositus suoritetaan. Hintalappu niille pistetään vasta kun päätetään ruveta jakamaan ja tasinkoja makselemaan. Ositusperusteen jälkeen tullut omaisuus tai otetut velat eivät ole osituksessa mukana.
Kummallekin puolisolle lasketaan nettovarallisuus (oma omaisuus ja puolet yhteisestä, miinus omat velat ja puolet yhteisistä). Rikkaampi maksaa köyhemmälle niin paljon tasinkoa (vaadittaessa), että kummankin omaisuudet osituksen jälkeen yhtäsuuret.
Ositusmatematiikassa negatiivinen nettovarallisuus on muuten nolla, ja tasingon maksaja voi päättää itse millä omaisuudellaan tasingon suorittaa.
Esimerkiksi:
A:lla 40.000 EUR auto ja velkaa 10.000 EUR
B:llä 10.000 EUR säästöt, ei velkaa
A:lla ja B:llä yhteinen talo arvoltaan 200.000 ja siitä on yhteistävelkaa vielä 100.000 EUR
A:n nettovarallisuus = 40 200/2 - 10 - 100/2 = 80.000 EUR
B:n nettovarallisuus = 10 200/2 - 0 - 100/2 = 60.000 EUR
Vaadittaessa A:n maksettava tasinkoa B:lle 10.000 EUR, jonka jälkeen kummankin nettovarallisuus on 70.000 EUR.
Kuten huomaat, tähän ei vaikuta palkkatasot tai kuka mitäkin on avioliiton aikana maksanut.
Näin se nyt vain on... saat toki kokea vapaasti tämän kuinka epäoikeudenmukaiseksi vain, mutta asian olisit voinut selvittää ennen kuin solmit avioliiton... tämä kun perustuu avioliittolakiin.
Toisin sanoen, kun on ainoastaan yhteinen omaisuus josta hieman velkaa jäljellä mitään tasinkoja ei maksella, vaan käteen jäävät rahat jaetaan 50/50. kö?
Jos noin, kai se menee reilusti...heh.
Kuulema palkkatulot ovat henkilökohtaisia, ei kai niitä jaeta vaikka ovat tilille kertyneet? Ei siis "säästöjä" vaan tilille käyttötilille jäänyttä ylijäämää. Vai muuttuvatko ne "säästöiksi" siinä vaiheessa jos ei ole tuhlattu ennen kuin seuraava palkka tupsahtaa? Sitenhän esim. pienituloinen voisi jättää omat tulonsa käyttämättä ja elää siipan siivellä, mutta jakaako hän sitten kertyneet rahat siippansa kanssa erotessa?
Sinä päivänä, kun palkkatulot ovat tilille tulleet, ne eivät ole enää tuloja vaan varallisuutta. Peli vihelletään poikki, kun ositusperuste syntyy, eli eroa haettaessa. Jos sinulla on tililläsi tonni ja puolisollasi 9000 ja mitään muuta ei kummallakaan, niin osituksessa saat neljä tonnia tasinkoa. Teidän tulonne eivät liity asiaan mitenkään. Unohda tulot ja ynnäile tilien saldot.
Hyvä, ilmeisesti ositus/tasinko asia rupeaa pikkuhiljaa hahmottumaan ja aukenemaan sinulle.
Tileistä tarkennusta vielä... vaikka tuohon jo yllä sinulle vastattiinkin.
>
Olet kuullut väärin, tai sinulle on annettu virheellistä tietoa. Kun ositusperuste syntynyt (I-vaiheen erohakemus saapunut kärjäoikeuteen), sen hetken tilien saldot ovat mukana osituslaskelmassa vaikuttamassa nettovarallisuuksiin, ja siis tasinkoon.
MUTTA, usein ihmiset SOPIVAT ettei käyttötilien vaatimattomia saldoja oteta laskelmiin. Tämä mielestäni järkevä "kohtuullistaminen" on aivan laillista ja aika yleistäkin.
>
No ei, ne ovat nettovarallisuutta sillä hetkellä kun saapuvat tilille. Sillä ei merkitystä haluaako kutsua tilillä olevia rahoja säästöiksi, käyttövaroiksi, vai miksi vaan ... rahaa jokatapauksessa.
Ehkä esimerkki auttaa... palkkapäivä on 31.10.2007, silloin tilillesi tulee 3000 EUR. Jos avioerohakemus kirjattu saapuneeksi 30.10.2007 käräjäoikeuden kansliaan tuo raha ei ole mukana osituksessa. Mutta jos erohakemus saapunut 1.11.2007 se on mukana.
Tästä voidaan hieman saivarrella, koska yleensä palkka maksetaan jo suoritetusta työstä... eli teoriassa puoliso voisi vaatia palkkaa mukaan ositukseen yo. esimerkin molemmissa tapauksissa. Samoin jos olisit voittanut lotossa miljoonan 27.10.2007 olisi voitto osituksessa vaikka voiton lunastaisit vasta viikon päästä ja erohakemuksen jättänyt tänään.
>
Ei varsinaisesti jaa, mutta hänen tililleen kertyneet rahat ovat vaikuttamassa nettovarallisuuttaan korottavasti ... ja siis tasinkoon.
Asia selvä. Kiitos.
Hyvänen aika. Ei TULOILLA ole mitään tekemistä osituksen kanssa!!! Ainoastaan VARALLISUUDELLA on!
Kaikki lasketaan yhteen varat - velat ja jäljelle jäävä jaetaan laskennallisesti molemmille tasan...
Sitä paitsi se joka ei ole rahaa perheeseen tuonut, on osallistunut omalla työpanoksellaan perheen ylläpitoon... ja tätä asiaa eivät monetkaan miehet ymmärrä... No, onneksi sinulla ei ollut avioehtoa, joten tasajakonne on aivan ok!
Tasinkoa ei makseta tulojen mukaan vaan varallisuuden ! Aivan sama mitä sinä tienaat ja mitä toinen tasinko määrättäissä.
Sillä taas on paljonkin merkitystä mitä sinä omistat ja mitä toinen ja mitä teillä kumpaisellakin on velkaa siitä omaisuudesta.
Palkkapusseja ei tasata.