Huonosti menee

Minäkään en uskaltanut silloin puhua kenellekään. Ajattelin ettei kukaan jaksa kuunnella. Kyllä jaksaa. Ystävien tuki on ensisijaisen tärkeää. Tietenkään ystävyyssuhteet eivät ole terapiasuhteita, mutta jo pelkästään sen vuoksi, että ihmiset tietävät että paha olosi ei johdu heistä, kannattaa puhua.

Ammattiapua en koskaan hakenut, meillä meni pitkään huonosti, olin surullinen.

Usko minua. Heti kun erosimme siten etten ole nähnyt ex-miestäni moneen kuukauteen alkoi helpottamaan. Tuska hälveni, oli ihanaa saada tulla kotiin ilman että tarvitsee kuulla jatkuvaa arvostelua, nälvimistä, nöyryyttämistä tai muita ikäviä letkautuksia. Ex-mieheni tulee äitiinsä, arvostelee jatkuvasti muita ihmisiä. Ei koskaan oppinut käyttäytymään.

Nyt on kiva kun saan olla rauhassa.

Onko mitään vaihtoehtoja keskustella asiasta, onko ero väistämätön ? Miten huonot ajat ovat syntyneet, voisiko niitä purkaa jotenkin. Jos suhteenne on pitkäaikainen, alamäkiä tulee aina välillä väistämättä, niistä pitäisi vaan pystyä puhumaan. Nostaa se kissa pöydälle ja kertoa miltä tuntuu. Eikö sinulla ole ketään kuka voisi kuunnella, ei pidä ajatella että rasittaa toisia, eikös ystävät ole juuri sitä varten. Etkö saa puolisoosi mitään keskusteluyhteyttä. Mikäli halua löytyy parantaa parisuhde, löytyy aina keino korjata se, mutta joskus tilanteet vain ajautuvat siihen että on parempi erota. Takuulla tulet pärjäämään vaikkei nyt siltä tunnu. Miksi ajattelet että et selviä arjesta ? Miten se uusi tilanne tulisi eroamaan tästä nykyisestä ?

Kirjoita minulle [email protected]