Täällä usein puhutaan, että miksi joku vähemmän koulutettu voisi tienata paljon paremmin kuin korkeasti koulutetut. Kyse on kuitenkin siitä, että pitäisi seurata aikaansa.
Nyt on työvoimapula ja maistereille, lisensiaateille ja tohtoreille ei ole kysyntää. Mutta alansa osaaville oman alansa ammattilaisippa on. Siksi pitää maksaa niissä töissä oleville, jotka oikeasti käytännössä osaa kovempaa liksaa. Kyse on markkinataloudesta! Neuvostoliitto on jo kuollut!
Nyt on työvoimapula ja maistereille, lisensiaateille ja tohtoreille ei ole kysyntää. Mutta alansa osaaville oman alansa ammattilaisippa on. Siksi pitää maksaa niissä töissä oleville, jotka oikeasti käytännössä osaa kovempaa liksaa. Kyse on markkinataloudesta! Neuvostoliitto on jo kuollut!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mikä helevetin työvoimpula. Minä kysyn vaan?
Seuraa uutisia kuinka paljon taas väkeä irtisanotaan päivittäin !
Elätkö jossain kerrostalolokerossa, et tiedä mistään mitään. Suomi on tällä menolla pian konkurssikypsä maa.
Koko käsitettä "työvoimapula" aletaan jo pitää yleisenä vitsinä.
Työvoimaa on Suomessa vapaana käytännössä enemmän kuin koskaan, viime lama-ajan pahimpia vuosia lukuunottamatta. Jos jollain alalla on puutetta ammattiosaajista, niin ei sen takia tarvitse mitään yleistä työvoimapulaa toitotella.
Esimerkiksi sairaanhoitajista on ollut pulaa kautta aikojen. Hesarissa olikin mainio kirjoitus (3.8.2007), jossa valotettiin alan historiaa. Parku hoitajapulasta on vallinnut erityisesti vuosina 1926, 1939, 1952, 1954-56 ja 1961. 1968 oli tilanne balanssissa ja ylitarjontaa löytyi 1970. Sitten alkoi taas volina pulasta - lama-aikaa lukuunottamatta.
Maamme työvoiman ylitarjonnasta seuraava lainaus Fundeeraajan Hesarinettikirjoituksesta:
---
Käydäänpä sitten taasen tätä virallista työllisyysauvoa ruotimaan viimeisimpien tilastojen valossa.
Työnhakijoita oli 416 152. Työssäkäyviä heistä 111.548 - eli aitoa palkkatyötä vailla oli 304.604 työmarkkinakelpoista. Muunlaisillehan kortiston portit kolahtavat kiinni.
Karumpi puoli on se, että noista työssäkäyvistäkin on palkkatuella 41.750. Oikeasti yhteiskunnalle tuloveroa tuottavaa duunia ilman oli siis 346 354 sierainparia.
Duuneja piisasi huimat 36.434 - nk. ei-tyypillisten paikkojen osuutta ei ole eritelty.
Vielä karummaksi karahtaa, jos ynnätään mukaan vielä ne kohkatut kymmenet tuhannet tilastoissa näkymättömät, nykytouhuun täysin jurppaantuneet nuoret, tyystin sossuun pakotetut aikuiset sekä muut piilotyöttömät. Mutta pidetään nyt tuota äskeistä lukua osviittana.
Euroopan Keskuspankki esitti vuosia sitten vienon toiveen, että tehtyjen työtuntien tilastoja alettaisiin julkaista neljännesvuosittain. Joudumme kuitenkin edelleen turvautumaan viime vuoden tietoon.
Sen mukaan palkkatyötä puurrettiin Härmässä 4 055 000 000 tuntia. Aidon täystyöllisyyden vaikutuksen alaisena, 1988, luku oli 4,5 miljardia. Työvoiman kasvettua tuosta yli 60 000:lla, saamme täystyöllisyyden nykymitaksi nyt tuollaiset 4 600 000 000 tuntia. Kirittävää aitoon täystyöllisyyteen on siis about 545 miljoonaa vuotuista työtuntia - eli perinteisiksi työpaikoiksi muutettuna rapiat 340 000. Aika lähellä tuota ensimmäistä lukua, eiks je?
Mainittakoon, että sama työtuntien suhde työvoimaan vallitsi vuonna 1998.
Jos työllisyys aidosti paranee, työttömyyden aiheuttamat kulungit luonnollisesti pienenevät. Tarkastelkaamme siis Tilastokeskuksen tarjoilemia sosiaaliturvamenoja vuosilta 2000-2005 (jostain syystä vuoden 2006 tiedot uupuvat).
Vuonna 2000 työttömyysmenot olivat 3 372 miljoonaa. Vuonna 2005 luku oli 3 770 miltsiä. Osastossa Muu sosiaaliturva kulungit ovat nousseet 671:stä 818 miljoonaan.
Kauanko meillä on varaa tähän hienoon työllisyyskehitykseen?
Ihan totta, popula: ei aito, ihmisarvoinen sekä yhteiskuntaa ja yksilöä todella hyödyttävä työllisyys kasva tilastofiilaamalla ja temppuilemalla. Meille tulisi paljon halvemmaksi, jos hallitus pestaisi jonkun etevän mainostoimiston itseään kehumaan. Suomalaista työelämää, työntekijää ja kansalaista ei saa käyttää perusteettoman kilvenkiillotuksen välikappaleena!
puhuu. Eikä ainakaan ympätä toisiinsa liittymättömiä asioita keskenään.
Meillä esim. vaimo on siirtynyt piilotyöttömästä (kotihoitorahalta) kurssitetuksi työttömäksi. Lisäksi olemme saaneet erästä pientä sosiaaliavustusta jo pari vuotta. Aiemmin emme osanneet sitä hakea, vaikka olemme olleet siihen oikeutettuja koko ajan (kategoria on juuri tuo "muu sosiaaliturva"). Ensimmäinen vuosi taisi olla juuri tuo 2005. Edellämainituista johtuen yhteiskunnan rasitteet ovat nousseet perheemme osalta n. 250%. En silti sanoisi, että tämä olisi huono diili yhteiskunnan kannalta. En ollenkaan.
Selvyyden vuoksi: edellisessä ovat mukana vain työttömyys- ja sosiaalietuudet (ennen veronpidätystä). Pois on luettu mm. lapsilisät tai päivähoidosta aiheutuvat kulut.
kun korkeakoulutetut toteuttaa märän unenne ja vaihtavat maata. Kysyntää on takuulla!