Tässä tylsyyteen tukehtumaisillani aloin pohtimaan tulevia nimiäisiä ja mitä niihin sisällyttää, mitä ei.
Olisi mukavaa saada palstan ateilta ideoita, mitä juhlaan voisi keksiä omaperäistä ja ikimuistoista, ja myös sellaista, mikä kirkkoon kuuluvia sukulaisia miellyttäisi sopivasti > että ymmärtäisivät tämän "uuden perinteen" tärkeyden asiallisena mutta EI uskonnollisena jne.
Yksi ongelma myös on:
Anoppini on jo nyt loukkaantunut ajatuksesta, että emme halua pukea vauvaa valkoiseen perinteiseen ristäispukuun, mikä suvussaan on kiertänyt vuosikausia. Ja ymmärrän kyllä toisaalta.
En vain tahdo saada pointtiani perille jostain syystä ja tarvisin tähänkin apua;
Miten saada hänet ymmärtämään perin pohjin, että me koemme valkoisen ristäiskaavun aivan vääränlaiseksi asuksi "pakana-lapselle" (leikillisesti huom), tulevalle maailmankansalaiselle, jota ei sidota mihinkään lahkoihin nyt eikä tulevaisuudessa..
Se on myös loukkaus perinnettä itseään kohtaan; ko.asussa Ristitään/Kastetaan lapset seurakuntaan ja pysyköön se sellaisena pukuna.
Miten vain saada tämäkin sanotuksi niin, etten loukkaa tai aiheuta enää enempää närää?
*
Tässä muutamia ideoita, mitä olemme käyneet läpi:
- Pro-seremonioilta puhuja > Luo asiallisen tunnelman (puhujaehdokas oli alkuun sukulainen)
- Pimeä keskitalvi kun on, täytämme koko pihan lyhdyillä ja kynttilöillä
- Istukkaa varten on kaivettu jo aukko maahan, mutta itse puun istuttaminen ko.kohtaan ei onnistu tietenkään ajankohdan vuoksi. Se tehdään tulevana kesänä.
Seremonian kohokohtana on siis istukan peittäminen maahan ja samalla hetkellä kun kuoppaa peitetään, lausutaan lapsen tuleva nimi ääneen.
Tapahtuma hoidetaan siis ulkona, JOS sää ei ole kovin raakalaismaisen kylmä.
Nimenlausumisen jälkeen tarjoamme kaikille lämmintä totia/kaakaota pihalla ("terällä" tai ei) ja skoolaamme vauvalle maljat.
Puheita halunnee muutama sukulainen pitää, joten ne sitten seuraavana.
Porukkaa tuskin tulee kovin mahdotonta määrää, joten voisimme hyvinkin keksiä ohjelmaa myöhemmäksi.
Millaista ohjelmaa tällaiseen tilaisuuteen voisi yhdistää?
*
Ottaisin oikein mielelläni ideoita vastaan, sillä aiomme järjestää tapahtuman vuoden vaihteen tienoilla jo. Suunnittelulle on nyt hyvin aikaa vielä :)
Nimiäisiin ideoita
41
1185
Vastaukset
- Lapislazuli
- Kössönöm
kun en itse lapselleni mitään juhlia järjestänyt, kunhan vein maistraattiin nimenantoon.
Jaa-a. No ihan ensiksi sanon, että sukulaisilla ei ole mitään oikeutta puuttua toisten juhlajärjestelyihin, eikä syytä loukkaantua. Jääköön pois jos pahalta tuntuu.
En yhtään tiedä missä päin asut, mutta Raision Vapaa-ajattelijoiden Leila Närhinen on erityisesti omistautunut nimiäispuheitten pitoon.
Boolia ja pakana-ajan valonjuhlan ruokia ehdottaisin, jos et siis ole kasvissyöjä. Havuja ruokapöydän koristeeksi ja saviastioissa kunnon maalaisruokaa. Yritin hakea netistä pakana-ajan ruokia, mutta en löytänyt, tai jaksanut kahlata tarpeeksi pitkään.
Nyt tuli nälkä.- m-ilian
..ihan niin helppoa..
Luulen, että meillekin olisi riittänyt ihan vain maistraattiin ilmoitus, mutta sitten...
Ja toisaalta nyt kun on makuun päässyt, niin kivahan sitä on juhlia järjestää.
Asumme niin kaukana molempien sukulaisista, että harvoin nähdään ja kokoontuminen tällaisen tapahtuman ympärille on kuitenkin mukavaa ja positiivista.
Nimen antaminen on kuitenkin juhlista se perintsiein, ikävästi vain aina yhdistetty kirkon menoksi eikä muuksi.
Sukulaiset suorastaan Hinkuaa juhlatapahtumaa, joten..mikäpä siinä.
*
Havukoristeet kuulostaa Hyvältä. Ja saviastiasto yms...Kiitos :)
Nyt munkin tuli nälkä.. - Ukko YliJ
m-ilian kirjoitti:
..ihan niin helppoa..
Luulen, että meillekin olisi riittänyt ihan vain maistraattiin ilmoitus, mutta sitten...
Ja toisaalta nyt kun on makuun päässyt, niin kivahan sitä on juhlia järjestää.
Asumme niin kaukana molempien sukulaisista, että harvoin nähdään ja kokoontuminen tällaisen tapahtuman ympärille on kuitenkin mukavaa ja positiivista.
Nimen antaminen on kuitenkin juhlista se perintsiein, ikävästi vain aina yhdistetty kirkon menoksi eikä muuksi.
Sukulaiset suorastaan Hinkuaa juhlatapahtumaa, joten..mikäpä siinä.
*
Havukoristeet kuulostaa Hyvältä. Ja saviastiasto yms...Kiitos :)
Nyt munkin tuli nälkä..Nimen antamisella lapsi kiinnitetään tähän maailmaan ylisen alisen väliin.
Tämä perinne on paljon vanhempi kuin kristittyjen.
Minä voisin harkita vaikka jotain tuohon liittyvää teemaakin juhliin mutta eiköhän ne nimijuhlat ole jo -toivottavasti- minun osalta pidetty.
Paljon onnea kuitenkin! - Milian Ei.Kirj.
Ukko YliJ kirjoitti:
Nimen antamisella lapsi kiinnitetään tähän maailmaan ylisen alisen väliin.
Tämä perinne on paljon vanhempi kuin kristittyjen.
Minä voisin harkita vaikka jotain tuohon liittyvää teemaakin juhliin mutta eiköhän ne nimijuhlat ole jo -toivottavasti- minun osalta pidetty.
Paljon onnea kuitenkin!Empäs ole vielä tutustunutkaan kummemmin nimen annon historiaan. Sieltä löytyisi varmasti jotakin teemaa ja lisäajatuksia itse seremoniaan :)
>>Paljon onnea kuitenkin!
- bubastis
Hyvä että tajusitte kaivaa kuopan jo nyt.
Tuli mieleen austraalian aboriginaali perinne. Äiti heti synnytyksen jälkeen tekee ajatuksen siirron lapselle, ikäänkuin antaa ensimmäisen ajatuksen, jossa hän kertoo kuka lapsi on ja mihin hän on tullut.
Tätä voisi soveltaa nimiäisissä lapselle osoitettuna puheena, jossa kerrotaan kuka hän on ja esitellään sukulaiset. Abot lisäksi kierrättävät lasta kaikkien sylissä, että saa heistä tuntuman kuka kukin on.
Anopit aina vikisee, sille ei voi mitään. Niillä on aina joku aihe olla vastaan. Valtataistelu-sun täytyy vain päättää kuka päättää lapsesi asusta. Sinä vai anoppi.- Lapislazuli
vuoksi karkoittavat hyvän musiikin ohella kirkonisät.Paavali(monta kertaa istunut linnassa) sanoi olevensa "hengessä läsnä" vaikka ei ollutkaan paikalla.
- Tristar
Tuli elävästi mieleeni piiri sukulaisista ja ystävistä, kukin vuorollaan ottaa lapsen syliin ja kertoo hänelle oman sukulaisuussuhteensa ja mitä toivosi lapsen tulevaisuudessa saavan :D haltiakummit-meinikiä :D :D
Anopista täysin samat sävelet, bubbis puheli minun ajatuksiani nyt ääneen...
*** - kristitty äiti
Tristar kirjoitti:
Tuli elävästi mieleeni piiri sukulaisista ja ystävistä, kukin vuorollaan ottaa lapsen syliin ja kertoo hänelle oman sukulaisuussuhteensa ja mitä toivosi lapsen tulevaisuudessa saavan :D haltiakummit-meinikiä :D :D
Anopista täysin samat sävelet, bubbis puheli minun ajatuksiani nyt ääneen...
***jos saisin lapsen syliini, toivoisin hänelle sitä, että saisi oppia tuntemaan Vapahtajansa.
Miten rohkenet tuon tehdä, jos vaikka ja miksipä ei, Jumala nimenomaan haluaisi ottaa sinun lapsesi oman suojeluksensa piiriin jo vain YHDENKIN ihmisen rukouksen vuoksi. Olisiko hän silloin "hukassa" mielestäsi, vai soisitko, jos sinulla olisi mahdollista nähdä hänen elämäänsä vuosikymmeniä eteenpäin, että hän on onnellinen ihminen ja vain siksi, että on Jumalan oma, eikä pakana. - Lapislazuli
kristitty äiti kirjoitti:
jos saisin lapsen syliini, toivoisin hänelle sitä, että saisi oppia tuntemaan Vapahtajansa.
Miten rohkenet tuon tehdä, jos vaikka ja miksipä ei, Jumala nimenomaan haluaisi ottaa sinun lapsesi oman suojeluksensa piiriin jo vain YHDENKIN ihmisen rukouksen vuoksi. Olisiko hän silloin "hukassa" mielestäsi, vai soisitko, jos sinulla olisi mahdollista nähdä hänen elämäänsä vuosikymmeniä eteenpäin, että hän on onnellinen ihminen ja vain siksi, että on Jumalan oma, eikä pakana.lapset ovat täysin viattomia.Taidan olla aika outo uskova,en sovi oikein mihinkään joukkoon.Mutta tuollainen haiskahtaa pahasti siltä,että lapsi haluttaisiin ottaa vanhemmiltaan jo aivan pienenä.Kokeilepa sinä tätä:Jos on niska- ja hartiakipuja ota kompassi ja kartta käteesi ja rukoile mekkaan päin.
- Milian Ei.Kirj.
kristitty äiti kirjoitti:
jos saisin lapsen syliini, toivoisin hänelle sitä, että saisi oppia tuntemaan Vapahtajansa.
Miten rohkenet tuon tehdä, jos vaikka ja miksipä ei, Jumala nimenomaan haluaisi ottaa sinun lapsesi oman suojeluksensa piiriin jo vain YHDENKIN ihmisen rukouksen vuoksi. Olisiko hän silloin "hukassa" mielestäsi, vai soisitko, jos sinulla olisi mahdollista nähdä hänen elämäänsä vuosikymmeniä eteenpäin, että hän on onnellinen ihminen ja vain siksi, että on Jumalan oma, eikä pakana.Minua ei henk.koht haittaisi, jos joku uskonnollisia sanojaan lapselle puhuisi syliin saadessaan. Niin pieni kun ei vielä kuule edes kunnolla.
Pääasia, että jokainen valitsisi sanansa suoraan sydämestään ja positiivisin mielin.
Sen sijaan myöhemmällä iällä, kun lapsi käy sukulaisissa vierailemassa pitäisin lähinnä törkeänä, jos sukulainen/-set alkaisivat manipuloimaan lastani uskomaan omiin satuhahmoihinsa. Se tietäisi vähintäänkin hyvin tiukkasävyistä keskustelua ja jos ei pidemmän päälle lopu, niin...
Äh. En halua ajatella vielä tuollaisia pidemmälle. Toivon, ettei koskaan tarvitsekaan. - Kössönöm
kristitty äiti kirjoitti:
jos saisin lapsen syliini, toivoisin hänelle sitä, että saisi oppia tuntemaan Vapahtajansa.
Miten rohkenet tuon tehdä, jos vaikka ja miksipä ei, Jumala nimenomaan haluaisi ottaa sinun lapsesi oman suojeluksensa piiriin jo vain YHDENKIN ihmisen rukouksen vuoksi. Olisiko hän silloin "hukassa" mielestäsi, vai soisitko, jos sinulla olisi mahdollista nähdä hänen elämäänsä vuosikymmeniä eteenpäin, että hän on onnellinen ihminen ja vain siksi, että on Jumalan oma, eikä pakana.tuota paskanjauhamista, kun kyse siitä, millaiset nimiäiset Milian haluaa, ei sinun typeristä uskomuksistasi. Et sitten millään voi pitää nenääsi erossa toisten juhlistakaan, vaan täytyy tulla hymistelemään tuota typerää jumaluskoasi. Ziisös!!
- että...
Milian Ei.Kirj. kirjoitti:
Minua ei henk.koht haittaisi, jos joku uskonnollisia sanojaan lapselle puhuisi syliin saadessaan. Niin pieni kun ei vielä kuule edes kunnolla.
Pääasia, että jokainen valitsisi sanansa suoraan sydämestään ja positiivisin mielin.
Sen sijaan myöhemmällä iällä, kun lapsi käy sukulaisissa vierailemassa pitäisin lähinnä törkeänä, jos sukulainen/-set alkaisivat manipuloimaan lastani uskomaan omiin satuhahmoihinsa. Se tietäisi vähintäänkin hyvin tiukkasävyistä keskustelua ja jos ei pidemmän päälle lopu, niin...
Äh. En halua ajatella vielä tuollaisia pidemmälle. Toivon, ettei koskaan tarvitsekaan.lapsen isä pitäisi puheen lapselleen? On aina jotenkin hellyttävää, kun isä (ronski mies) puhuu lapsen syntymästä ja tulevasta elämästä, tai ihan mistä vain suoraa lapselle itselleen!?
Itse en kierrättäisi lasta kaikkien sylissä, koska se voi olla pienelle vauvalle liian rasittavaa. Nimiäisten kai olisi tarkoitus olla mukavat itse päivänsankarillekin.. :) - ertert
kristitty äiti kirjoitti:
jos saisin lapsen syliini, toivoisin hänelle sitä, että saisi oppia tuntemaan Vapahtajansa.
Miten rohkenet tuon tehdä, jos vaikka ja miksipä ei, Jumala nimenomaan haluaisi ottaa sinun lapsesi oman suojeluksensa piiriin jo vain YHDENKIN ihmisen rukouksen vuoksi. Olisiko hän silloin "hukassa" mielestäsi, vai soisitko, jos sinulla olisi mahdollista nähdä hänen elämäänsä vuosikymmeniä eteenpäin, että hän on onnellinen ihminen ja vain siksi, että on Jumalan oma, eikä pakana.Jumala ei halua mitään, kun se ei ole olemassa.
Täysin tyhjänpäiväisiä nuo jaarittelusi Jumalan haluista. - bubastis
Milian Ei.Kirj. kirjoitti:
Minua ei henk.koht haittaisi, jos joku uskonnollisia sanojaan lapselle puhuisi syliin saadessaan. Niin pieni kun ei vielä kuule edes kunnolla.
Pääasia, että jokainen valitsisi sanansa suoraan sydämestään ja positiivisin mielin.
Sen sijaan myöhemmällä iällä, kun lapsi käy sukulaisissa vierailemassa pitäisin lähinnä törkeänä, jos sukulainen/-set alkaisivat manipuloimaan lastani uskomaan omiin satuhahmoihinsa. Se tietäisi vähintäänkin hyvin tiukkasävyistä keskustelua ja jos ei pidemmän päälle lopu, niin...
Äh. En halua ajatella vielä tuollaisia pidemmälle. Toivon, ettei koskaan tarvitsekaan.Lapsesi on onnellisessa asemassa jossa voi itse valita.
Ehkä voit opastaa häntä kertomalla että hän on syntynyt olosuhteisiin, joissa hänellä on vapaa valinta uskomuksiensa suhteen.
Sinulla tulee olemaan mielenkiintoiset ajat, kun lapsesi tulee kysymys ikään, milloin kaikki alkavat sanalla miksi...
Itse olen kiitollinen äidilleni siitä, että hän antoi minun kasvaa ns. vapaana uskomuksien suhteen. Hän on aina painottanut että valinnat tehdään itse. Hän ei koskaan puuttunut uskonto toilailuihini, oli enemmänkin huvittunut.
Nyt aikuisena, hän sanoi minulle taannoin että: "tiedätkö että uskovaiseksi synnytään. Ne jotka ovat oikeita uskovaisia, syntyvät sellaisiksi. Myöhempään kääntyneet tekevät niin, koska ovat tehneet jotain mitä yrittävät peitellä." "Ne jotka aikuisiällä ryhtyvät uskovaisiksi, tekevät niin omat edut mielessään."
Piti taas myöntää että äiti on oikeassa. On meinaan sen verran kokemusta uskovais piireistä, että olin hämmästynyt, kuinka hän voi tietää tämän ilman kokemusta heistä. Tiesipä kumminkin. - Milian Ei.Kirj.
bubastis kirjoitti:
Lapsesi on onnellisessa asemassa jossa voi itse valita.
Ehkä voit opastaa häntä kertomalla että hän on syntynyt olosuhteisiin, joissa hänellä on vapaa valinta uskomuksiensa suhteen.
Sinulla tulee olemaan mielenkiintoiset ajat, kun lapsesi tulee kysymys ikään, milloin kaikki alkavat sanalla miksi...
Itse olen kiitollinen äidilleni siitä, että hän antoi minun kasvaa ns. vapaana uskomuksien suhteen. Hän on aina painottanut että valinnat tehdään itse. Hän ei koskaan puuttunut uskonto toilailuihini, oli enemmänkin huvittunut.
Nyt aikuisena, hän sanoi minulle taannoin että: "tiedätkö että uskovaiseksi synnytään. Ne jotka ovat oikeita uskovaisia, syntyvät sellaisiksi. Myöhempään kääntyneet tekevät niin, koska ovat tehneet jotain mitä yrittävät peitellä." "Ne jotka aikuisiällä ryhtyvät uskovaisiksi, tekevät niin omat edut mielessään."
Piti taas myöntää että äiti on oikeassa. On meinaan sen verran kokemusta uskovais piireistä, että olin hämmästynyt, kuinka hän voi tietää tämän ilman kokemusta heistä. Tiesipä kumminkin.Oli kyllä osuvasti sanottu lausahdus.
Ollaan tuon puoliskon kanssa pohdittu nimenomaan sitä aikaa, kun kyselyikä tulee kuvioon: miten me saadaan tyydytettyä lapsen tiedonjanoa siihen, mistä me ihmiset olemme tulleet..ei ole ihan helppo tehtävä.
Siihen on kuitenkin vielä vuosia aikaa ja luotan, että matkan varrella saamme ajatuksia sen aiheen "opettamisesta".
Uskonnollinen satu olisi niin helppo laukaista vain ilmaan ja jatkaa juttuja mielikuvitukset solmussa, mutta mutta... Eri asia, jos se olisi yleisesti tunnustettu -satu-, jonka voisi selittää "pois" vanhemmalla iällä kuin vaikkapa haikara-jutut.
Sulla on kyllä ollut hieno lapsuus ja fiksu äiti näiden asioiden suhteen; sellainen, jollaiseksi itsekin haluaa pyrkiä. - mth?
Milian Ei.Kirj. kirjoitti:
Minua ei henk.koht haittaisi, jos joku uskonnollisia sanojaan lapselle puhuisi syliin saadessaan. Niin pieni kun ei vielä kuule edes kunnolla.
Pääasia, että jokainen valitsisi sanansa suoraan sydämestään ja positiivisin mielin.
Sen sijaan myöhemmällä iällä, kun lapsi käy sukulaisissa vierailemassa pitäisin lähinnä törkeänä, jos sukulainen/-set alkaisivat manipuloimaan lastani uskomaan omiin satuhahmoihinsa. Se tietäisi vähintäänkin hyvin tiukkasävyistä keskustelua ja jos ei pidemmän päälle lopu, niin...
Äh. En halua ajatella vielä tuollaisia pidemmälle. Toivon, ettei koskaan tarvitsekaan.Tuota se teettää...
Vauvat kyllä kuulevat täysin hyvin jo parin päivän kuluttua syntymästään, heti kun lapsivesi on haihtunut keskikorvasta. Sille ei siis tarvitse korottaa ääntään, vaan mieluummin pitää puhua hiljaa... ja se siis kyllä KUULEE HYVIN kaiken sille puhutun... - bubastis
Milian Ei.Kirj. kirjoitti:
Oli kyllä osuvasti sanottu lausahdus.
Ollaan tuon puoliskon kanssa pohdittu nimenomaan sitä aikaa, kun kyselyikä tulee kuvioon: miten me saadaan tyydytettyä lapsen tiedonjanoa siihen, mistä me ihmiset olemme tulleet..ei ole ihan helppo tehtävä.
Siihen on kuitenkin vielä vuosia aikaa ja luotan, että matkan varrella saamme ajatuksia sen aiheen "opettamisesta".
Uskonnollinen satu olisi niin helppo laukaista vain ilmaan ja jatkaa juttuja mielikuvitukset solmussa, mutta mutta... Eri asia, jos se olisi yleisesti tunnustettu -satu-, jonka voisi selittää "pois" vanhemmalla iällä kuin vaikkapa haikara-jutut.
Sulla on kyllä ollut hieno lapsuus ja fiksu äiti näiden asioiden suhteen; sellainen, jollaiseksi itsekin haluaa pyrkiä.kysyvälle lapselle antaisin vaihtoehtoja. Jos uskonto alkaa kiinnostamaan, niin anna hänelle muutama esimerkki puolueettomasti, anna hänen myös kokeilla rauhassa ja ole hänen turvansa, kun hän tulee syliisi pettyneenä valintoihinsa.
- Milian Ei.Kirj.
mth? kirjoitti:
Tuota se teettää...
Vauvat kyllä kuulevat täysin hyvin jo parin päivän kuluttua syntymästään, heti kun lapsivesi on haihtunut keskikorvasta. Sille ei siis tarvitse korottaa ääntään, vaan mieluummin pitää puhua hiljaa... ja se siis kyllä KUULEE HYVIN kaiken sille puhutun...Teettää mikä niin?
Tarkoitin nyt kuitenkin sitä, että sen ikäinen ei ymmärrä puheesta muuta kuin äänensävyn. - Milian Ei.Kirj.
bubastis kirjoitti:
kysyvälle lapselle antaisin vaihtoehtoja. Jos uskonto alkaa kiinnostamaan, niin anna hänelle muutama esimerkki puolueettomasti, anna hänen myös kokeilla rauhassa ja ole hänen turvansa, kun hän tulee syliisi pettyneenä valintoihinsa.
Lapselle annetaan kaikki mahdollisuudet ja kannustus tiedon etsimiseen itseänisesti(kin).
Kokeilla saa ihan rauhassa aivan kaiken, niin kuin on äitinsäkin tehnyt; kokemukset kasvattavat kaikis parhaiten.
Ja syli on aina avoin...vaikka miksi hihhuliksi alkaisi :) - Kössönöm
Milian Ei.Kirj. kirjoitti:
Oli kyllä osuvasti sanottu lausahdus.
Ollaan tuon puoliskon kanssa pohdittu nimenomaan sitä aikaa, kun kyselyikä tulee kuvioon: miten me saadaan tyydytettyä lapsen tiedonjanoa siihen, mistä me ihmiset olemme tulleet..ei ole ihan helppo tehtävä.
Siihen on kuitenkin vielä vuosia aikaa ja luotan, että matkan varrella saamme ajatuksia sen aiheen "opettamisesta".
Uskonnollinen satu olisi niin helppo laukaista vain ilmaan ja jatkaa juttuja mielikuvitukset solmussa, mutta mutta... Eri asia, jos se olisi yleisesti tunnustettu -satu-, jonka voisi selittää "pois" vanhemmalla iällä kuin vaikkapa haikara-jutut.
Sulla on kyllä ollut hieno lapsuus ja fiksu äiti näiden asioiden suhteen; sellainen, jollaiseksi itsekin haluaa pyrkiä.kertoa lapselle miten hän syntynyt, mistä tullut. Usko vaan kun sanon. Lapsi on utelias ja haluaa tietää ja paras juttu mitä voit tehdä on puhua totta.
Lapselle ei saisi valehdella sen enempää syntymästä kuin kuolemastakaan, eikä myös joulupukista. Enkä tosiaan ymmärrä miksi niin tehdään. Muistan vieläkin sen häpeän tunteen, kun minulle naurettiin kun olin uskonut pukkiin. Sadut satuina ja totuus totuutena.
Muistan lapsuudestani maalla, kun me muksut emme koskaan saaneet mennä katsomaan kun lehmä poiki. Jonkun sortin häveliäisyyttä vaistosi vanhemmista. Sama asia oman alkuperän suhteen. Siitä tuli omituinen olo, kun kysyi, mutta ei vastattu.
Kun oma tyttäreni tuli murrosikään, eikä enää niin kysellytkään, mutta kertoi kuitenkin olleensa pojan kanssa, niin annoin hänelle Shere Hiten Hite-raportin luettavaksi. Kattava teos seksuaalisuudesta ja niistä sudenkuopista mihin voi joutua miestä miellyttääkseen ja siitä mitä naisilta vieläkin odotetaan ja mihin ei kannata suostua.
Onnea kasvatukseen! - Milian Ei.Kirj.
Kössönöm kirjoitti:
kertoa lapselle miten hän syntynyt, mistä tullut. Usko vaan kun sanon. Lapsi on utelias ja haluaa tietää ja paras juttu mitä voit tehdä on puhua totta.
Lapselle ei saisi valehdella sen enempää syntymästä kuin kuolemastakaan, eikä myös joulupukista. Enkä tosiaan ymmärrä miksi niin tehdään. Muistan vieläkin sen häpeän tunteen, kun minulle naurettiin kun olin uskonut pukkiin. Sadut satuina ja totuus totuutena.
Muistan lapsuudestani maalla, kun me muksut emme koskaan saaneet mennä katsomaan kun lehmä poiki. Jonkun sortin häveliäisyyttä vaistosi vanhemmista. Sama asia oman alkuperän suhteen. Siitä tuli omituinen olo, kun kysyi, mutta ei vastattu.
Kun oma tyttäreni tuli murrosikään, eikä enää niin kysellytkään, mutta kertoi kuitenkin olleensa pojan kanssa, niin annoin hänelle Shere Hiten Hite-raportin luettavaksi. Kattava teos seksuaalisuudesta ja niistä sudenkuopista mihin voi joutua miestä miellyttääkseen ja siitä mitä naisilta vieläkin odotetaan ja mihin ei kannata suostua.
Onnea kasvatukseen!Jämähdin muistelemaan aikaa, jolloin itse olin kyselyiässä ja piinasin äitiäni mitä älyttömimmillä jutuilla...Muistan, miten äiti kikkaili meille yllätyksiä aamuiksi, kun asuimme vielä maalla:
Sängylle tyynyn viereen oli herätessämme ilmestynyt jokaiselle pieni lappunen, joka oli kuulema keijukaisen kirjoittama. En muista mitä lapussa luki, mutta jotakin oli piilossa takapihalla.
Puimme vaattet päälle hirveää kyytiä ja löysimmekin takapihalta syvästä hangesta pienet töppösten jäljet jotka johtivat ison kuusen juurelle. Ja juurelta löytyi jokaiselle pieni lahja.
Oli kirjaa, missä kerrottiin vauvojen matkasta äidistä maalimaan jne. Omalle mielikuvitukselle sai antaa siis vallan ja siinä on 1 asia, mistä omaa äitiäni saan kiittää eniten. Hän antoi hyviä eväitä ja rehellisiä virikkeitä mielikuvitusleikeille ja käytti (ajanpuutten takia > 5 lasta ja yh) apunaan kirjoja, äänikasetteja, värkkäili itse näitä keijujen kirjeitä jne.
Se oli kuusi-seitsemän vuotiaalle maalaiskakaralle aivan mahtavan jännittävää :D
Siitä on jäänyt ajatus mieleen, että en halua olla lapselleni liian raadollinen realisti, vaan antaa mahdollisuuksia tutustua näihin realiteetteihin ja todellisuuksiin sekoitellen mukaan Ei Valheita, mutta mukavaa väriä tekemään asiasta kaikkea muuta kuin mielikuvituksettoman..
*
Tuosta lehmänpoikimisesta tuli mieleen; Minä, siskoni ja serkkutyttöni saimme kakaroina serkun maatilan pikku-possut hoitoon. "Leenu, Liinu ja Tiinu" ja voi jees me hoidettiin niitä hellyydellä :D
Joulun tullen possut hävisi tuhkana tuuleen, eikä kukaan suostunut puhumaan mitään. Mutta sitten uutena vuotena serkkupoika läsäytti totuudella päin naamaa; "miltä Leenu maistui joulupöydässä"?
Minusta olisi ollut reilua kertoa, mihin possut ovat menossa ja antaa kakaroiden itse valita, haluaako lemmikkinsä syödä vai ei.
Mie en syönyt possua vuosikausiin sen jälkeen ja tekee pahaa vieläkin. - leikkikaverini
Milian Ei.Kirj. kirjoitti:
Jämähdin muistelemaan aikaa, jolloin itse olin kyselyiässä ja piinasin äitiäni mitä älyttömimmillä jutuilla...Muistan, miten äiti kikkaili meille yllätyksiä aamuiksi, kun asuimme vielä maalla:
Sängylle tyynyn viereen oli herätessämme ilmestynyt jokaiselle pieni lappunen, joka oli kuulema keijukaisen kirjoittama. En muista mitä lapussa luki, mutta jotakin oli piilossa takapihalla.
Puimme vaattet päälle hirveää kyytiä ja löysimmekin takapihalta syvästä hangesta pienet töppösten jäljet jotka johtivat ison kuusen juurelle. Ja juurelta löytyi jokaiselle pieni lahja.
Oli kirjaa, missä kerrottiin vauvojen matkasta äidistä maalimaan jne. Omalle mielikuvitukselle sai antaa siis vallan ja siinä on 1 asia, mistä omaa äitiäni saan kiittää eniten. Hän antoi hyviä eväitä ja rehellisiä virikkeitä mielikuvitusleikeille ja käytti (ajanpuutten takia > 5 lasta ja yh) apunaan kirjoja, äänikasetteja, värkkäili itse näitä keijujen kirjeitä jne.
Se oli kuusi-seitsemän vuotiaalle maalaiskakaralle aivan mahtavan jännittävää :D
Siitä on jäänyt ajatus mieleen, että en halua olla lapselleni liian raadollinen realisti, vaan antaa mahdollisuuksia tutustua näihin realiteetteihin ja todellisuuksiin sekoitellen mukaan Ei Valheita, mutta mukavaa väriä tekemään asiasta kaikkea muuta kuin mielikuvituksettoman..
*
Tuosta lehmänpoikimisesta tuli mieleen; Minä, siskoni ja serkkutyttöni saimme kakaroina serkun maatilan pikku-possut hoitoon. "Leenu, Liinu ja Tiinu" ja voi jees me hoidettiin niitä hellyydellä :D
Joulun tullen possut hävisi tuhkana tuuleen, eikä kukaan suostunut puhumaan mitään. Mutta sitten uutena vuotena serkkupoika läsäytti totuudella päin naamaa; "miltä Leenu maistui joulupöydässä"?
Minusta olisi ollut reilua kertoa, mihin possut ovat menossa ja antaa kakaroiden itse valita, haluaako lemmikkinsä syödä vai ei.
Mie en syönyt possua vuosikausiin sen jälkeen ja tekee pahaa vieläkin.kanille. Siinä oli kanipaisti pöydällä ja hän itkemään, että ei varmana syö Oskua.
Joo, en minä tietenkään satuja vastusta, miksi vastustaisinkaan, kun olen 5-vuotiaasta kirjoja ahminut. Tuosta joulupukkiasiasta vaan sanon sen verran, että on hävytöntä lapsen kiusaamista ensin väittää todeksi jotain ja sitten nauraa päin naamaa, kun toinen ei tajua lakata uskomasta moiseen.
Ehkä tämä lapsuuteni "hirvittävä trauma" on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että olen oppinut kyseenalaistamaan asioita. Varsinkin uskonasioita.
Kössönöm - kanssa...
Milian Ei.Kirj. kirjoitti:
Oli kyllä osuvasti sanottu lausahdus.
Ollaan tuon puoliskon kanssa pohdittu nimenomaan sitä aikaa, kun kyselyikä tulee kuvioon: miten me saadaan tyydytettyä lapsen tiedonjanoa siihen, mistä me ihmiset olemme tulleet..ei ole ihan helppo tehtävä.
Siihen on kuitenkin vielä vuosia aikaa ja luotan, että matkan varrella saamme ajatuksia sen aiheen "opettamisesta".
Uskonnollinen satu olisi niin helppo laukaista vain ilmaan ja jatkaa juttuja mielikuvitukset solmussa, mutta mutta... Eri asia, jos se olisi yleisesti tunnustettu -satu-, jonka voisi selittää "pois" vanhemmalla iällä kuin vaikkapa haikara-jutut.
Sulla on kyllä ollut hieno lapsuus ja fiksu äiti näiden asioiden suhteen; sellainen, jollaiseksi itsekin haluaa pyrkiä.lapselle, kun hän kysyy, miksi hänellä on kaksi äitiä, mutta ei isää!? Minusta se on ongelmallisin kysymys teidän tapauksessanne. Joo, tiedetään- et vastaa, koska et ole itsekään sinut asian kanssa, eikä pokkasi riitä kaapista ulos astumiseen...
- selitellä
Milian Ei.Kirj. kirjoitti:
Teettää mikä niin?
Tarkoitin nyt kuitenkin sitä, että sen ikäinen ei ymmärrä puheesta muuta kuin äänensävyn.Näin kirjoitit:
"Niin pieni kun ei vielä kuule edes kunnolla.", joka ei ole yhtään sama asia, kuin huono selityksesi:
"Tarkoitin nyt kuitenkin sitä, että sen ikäinen ei ymmärrä puheesta muuta kuin äänensävyn."
Sinä se et koskaan osaa myöntää, että et vain tiedä/tiennyt. :D No, ei se mitään, huomataan se muutenkin...
- ugh!
Istukan hautaaminen pimeällä, kynttilöin valaistulla pihalla ja lapsen nimen lausuminen istukkaa peitettäessä??? Kuulostaa jonkin pimeän kultin seremonialta... Vieraat on varmasti haltioissaan, kun pääsevät istukan hautajaisiin. :D Ja tämä oli sinun ja lapsen isän yhteinen päätös??? Meinaan vain, että istukalla voi olla äidille vähän erilainen merkitys, mutta muut näkevät sen yleensä yhtä ällönä elimenä, kuin minkä tahansa muun ihmisestä irrotetun elimen...
- Kössönöm
ajattele miten ällöä hommaa kirurgit joutuvat päivittäin tekemään ja kätilöt myös.
Mitä tarkoitat pimeällä kultilla? Sekö sitten on valoisaa kulttia, että lapselle läiskästään vettä päähän ja pidetään rituaalinen puhe ja heilutellaan sen tahdissa kättä lapsen pään päällä ja sitten lauletaan rituaalisia lauluja? - bubastis
Istukan kautta lapsi saa ravintoa kohdussa ollessaan. Se on osa lasta ja osa äitiä. Sen hautaaminen maahan ja puun istuttaminen sen päälle, antaa väkivallattoman alun lapsen ja äidin suhteeseen toisiinsa.
Sairaaloissa istukoita silvotaan ja käytetään kokeisiin. Tämä on mielestäni inhottavaa ja väkivaltaista, ottaen huomioon, mikä on istukan tehtävä raskauden aikana. - Milian Ei.Kirj.
..että tällaisen mielipiteen tulen vielä saamaan.
Istukan maahan laittaminen on tod.näk aika uutta vieraillemme ja siksipäs ajatuksena onkin selittää ensin kaikille mitä ja minkä Takia tapahtuu.
Istukkaa en aio pläsäyttää verisenä klönttinä "hautaansa" vaan pakattuna kompostoituvaan läpinäkymättömään muoviin.
Olisihan se aika hölmön kuuloista kesken kaiken pyytää heikkohermoisempia vieraita kääntämään päänsä pois siksi aikaa kun valutan istukkaa kuoppaansa.
Istukan "asema" minulle on Elämän antaja ja sen arvo on mittaamaton. Sitä tulee kohdella kunnioittaen ja tässä aikaa myöten hämmästelen aina vain enemmän, kun olen kysellyt ja kuullut, kuinka niin hienolla ja symbolisestikin arvokkaalla elämänlähteellä on niin vähän kenellekään arvoa.
99% menee suoraan polttoon ja lopuista osa tutkimuskäyttöön, vain aniharva kuulema sen mukaansa tahtoo.
>>>Meinaan vain, että istukalla voi olla äidille vähän erilainen merkitys, mutta muut näkevät sen yleensä yhtä ällönä elimenä - ugh!
bubastis kirjoitti:
Istukan kautta lapsi saa ravintoa kohdussa ollessaan. Se on osa lasta ja osa äitiä. Sen hautaaminen maahan ja puun istuttaminen sen päälle, antaa väkivallattoman alun lapsen ja äidin suhteeseen toisiinsa.
Sairaaloissa istukoita silvotaan ja käytetään kokeisiin. Tämä on mielestäni inhottavaa ja väkivaltaista, ottaen huomioon, mikä on istukan tehtävä raskauden aikana.Tuollaista voisi odottaa kaikkeen yliluonnolliseen uskovalta... Meikäläisen istukat on menneet minne ovat menneet, eikä ole tuntunut missään ja suhde lapsiin on hyvä ja väkivallaton.. :D Sen istukan voi myöskin paistaa ja syödä. :D
- Kössönöm
ugh! kirjoitti:
Tuollaista voisi odottaa kaikkeen yliluonnolliseen uskovalta... Meikäläisen istukat on menneet minne ovat menneet, eikä ole tuntunut missään ja suhde lapsiin on hyvä ja väkivallaton.. :D Sen istukan voi myöskin paistaa ja syödä. :D
yliluonnolliseen jumalolentoon? Jotenkin kirjoituksistasi saa sellaisen käsityksen.
- Taas repäisit!
Hheheheh! Mistä revit noita kaikkia ideoitasi? Istukan wiccahautaus on melkein yhtä hauska tarina jättidildojen yleisestä käytöstä.
Haudatkaa se lapsen valkea kaapu maahan ja istuttakaa siihen puu.
ps. varo valkotakkisia miehiä jos yrität viedä istukkaa sairaalasta himaan.- ugh!
menisi mieluummin ihan normaaleihin ristiäisiin, kuin tilaisuuteen, jossa haudataan ihmisestä poistunut elin... ja samalla lausutaan lapsen nimi... ÄLLÖÄ! M-ilian pitää istukkaa elämän antajana, vaikka se on vain äidin ja lapsen väliaikaisesti yhdistävä elin, jonka kautta lapsi saa mm. ravintonsa. :D Hän luulee, että hänen selityksensä istukan toiminnasta ja merkityksestä jotenkin tekee toimenpiteestä kauniimman, mutta tuskin!!! Lisäksi istukka täytynee laittaa pakastimeen ruokien joukkoon, jos ei nyt ulkoilman lämpötila pysy pakkasen puolella... ugh!
- Kössönöm
ilkeämielinen. Miksi? Onko kristillinen kastetoimitus mielestäsi yhtä hauska kaikkine maagisine rituaaleineen?
- Kössönöm
ugh! kirjoitti:
menisi mieluummin ihan normaaleihin ristiäisiin, kuin tilaisuuteen, jossa haudataan ihmisestä poistunut elin... ja samalla lausutaan lapsen nimi... ÄLLÖÄ! M-ilian pitää istukkaa elämän antajana, vaikka se on vain äidin ja lapsen väliaikaisesti yhdistävä elin, jonka kautta lapsi saa mm. ravintonsa. :D Hän luulee, että hänen selityksensä istukan toiminnasta ja merkityksestä jotenkin tekee toimenpiteestä kauniimman, mutta tuskin!!! Lisäksi istukka täytynee laittaa pakastimeen ruokien joukkoon, jos ei nyt ulkoilman lämpötila pysy pakkasen puolella... ugh!
Ai että normaaleihin ristiäisiin loitsuja kuuntelemaan. Voi kiasuksen kellit teidän kanssanne!
Mitä sinun pakastimessasi sitten on? Kuollutta lihaako sieltä ei löydy? - ugh!
Kössönöm kirjoitti:
Ai että normaaleihin ristiäisiin loitsuja kuuntelemaan. Voi kiasuksen kellit teidän kanssanne!
Mitä sinun pakastimessasi sitten on? Kuollutta lihaako sieltä ei löydy?ainakaan ihmisen elimiä ole, siis siellä meidän pakastimessa normaalin ruoan joukossa... ugh!
Normaalit ristiäiset on kaunis tapahtuma, vakkei sille suurta uskonnollista merkitystä antaisikaan, toisin kuin joku helvatan istukan hautaaminen pimeällä pihalla, kynttilöiden valossa... huh! - Tristar
ugh! kirjoitti:
ainakaan ihmisen elimiä ole, siis siellä meidän pakastimessa normaalin ruoan joukossa... ugh!
Normaalit ristiäiset on kaunis tapahtuma, vakkei sille suurta uskonnollista merkitystä antaisikaan, toisin kuin joku helvatan istukan hautaaminen pimeällä pihalla, kynttilöiden valossa... huh!joillekin meistä ajatus on kaunis, elä sen kanssa. Pakkasestasi löytyy elukoiden elimiä ja lihaksia, hyvällä tuurilla maksa ja sydänkin. Ihmisen ja sian elimet eroavat toisistaan minimaalisesti etkä päältäpäin välttämättä erottaisi niitä toisistaan, mikä ihmisen elimistä tekee niin inhottavia? Ajattele montako sinulla on sisälläsi niitä inhottavuuksia!!!
Ja kyllä, minustakin istukka en se elin joka kasvatti lapsen, istukka muodostuu lapsen kanssa ja kuolee kun sitä ei tarvita, sillä on vain yksi käyttötarkoitus ja sinällään jo symbolista arvoa. Se antaa elämänsä jotta lapsi voimistuisi, suojelee sitä ja pitää sen hengissä. Jos se ei ole sinusta kaunista niin ihmettelen mikä on.
*** - ugh!
Tristar kirjoitti:
joillekin meistä ajatus on kaunis, elä sen kanssa. Pakkasestasi löytyy elukoiden elimiä ja lihaksia, hyvällä tuurilla maksa ja sydänkin. Ihmisen ja sian elimet eroavat toisistaan minimaalisesti etkä päältäpäin välttämättä erottaisi niitä toisistaan, mikä ihmisen elimistä tekee niin inhottavia? Ajattele montako sinulla on sisälläsi niitä inhottavuuksia!!!
Ja kyllä, minustakin istukka en se elin joka kasvatti lapsen, istukka muodostuu lapsen kanssa ja kuolee kun sitä ei tarvita, sillä on vain yksi käyttötarkoitus ja sinällään jo symbolista arvoa. Se antaa elämänsä jotta lapsi voimistuisi, suojelee sitä ja pitää sen hengissä. Jos se ei ole sinusta kaunista niin ihmettelen mikä on.
***kenenkään kotipakastimessa?
Istukan hautaaminen kaunista?! :D :D - Tristar
ugh! kirjoitti:
kenenkään kotipakastimessa?
Istukan hautaaminen kaunista?! :D :DEi, en ole. Sian elimiä kyllä, sillä tiedolla mikä minulla anatomiasta on, ne eroavat lähinnä kokonsa puolesta.
Minusta istukan hautaaminen istutettavan puun juurakon voimaksi ON kaunis ajatus, sano mitä sanot. Ei sinun tarvitsekaan olla samaa mieltä :D minä pidän symbolisista asioista. Kuten ehtoollinen, syöminen ja juomisen, maljan nostaminen kuolleen sankarin muistoksi ON kaunista, mutta se kauneus häviää siinä vaiheessa minulta kun sitä syötävää ruvetaan muuttamaan ihmislihaksi ja -vereksi, vieläpä "taikomaan" tämän kuolleen sankarin ruumiiksi. Ei, se ei enää mene läpi, tuntuu lähinnä... noh, se ei enää palve etarkoitustaan symbolisena eleenä, vaan lähtee muille urille, kuolemanpalvontaan.
*** - Kössönöm
ugh! kirjoitti:
ainakaan ihmisen elimiä ole, siis siellä meidän pakastimessa normaalin ruoan joukossa... ugh!
Normaalit ristiäiset on kaunis tapahtuma, vakkei sille suurta uskonnollista merkitystä antaisikaan, toisin kuin joku helvatan istukan hautaaminen pimeällä pihalla, kynttilöiden valossa... huh!nyppii Milianin persoona, kun tuolla lailla riekut. Pakastimessa saa siis olla pakettiin käärittynä possun persettä, mutta ei pakettiin käärittyä istukkaa.
Äläkä sinä puhu mistää "normaaleista" ristiäisistä. Taikauskoista rituaalia pullollaan. Voi että ihmiset on typeriä. Sinuakin viedään kuin pässiä narussa ja olet sitä mieltä, että pitää tehdä niin kuin on ennenkin tehty.
On se myös kaksinaismoraalista antaa kastaa lapsensa seurakunnan jäseneksi, jos ei tähän kristinuskon jumalaan usko.Se on sekä epäeettistä, että valehtelua.
- Olli Älämölö
periaatteessa kastejuhlaa. Ehdottaisin ihan arkista kahvituokiota... eli vedetään tsufeet naamaan ja käntyt perään ja lähdetään meneen. Ettei mene liian rituualitouhuksi you know...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persut eivät ole kertoneet euronkaan edestä säästökohteita
Mutta änkyttävät kysellä niistä muilta jatkuvasti. Vaikuttaa ettei persuilla ole kykyä omaan ajatteluun ja päätöksenteko1952757Nuorille miehille ei kelpaa enää paljon käytetty nainen
"En ikinä huolisi mitään kyläpyörää", Tomi täräyttää TikTokissa https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/27182b8f-7759-49d0-83042693Marinin hallituskaudella Suomen BKT sentään kasvoi
Tämä ns. kauhukabinetti ei ole saanut aikaan kuin vahinkoa. Otti ennätysvelat rikkaiden veroalennuksiin ja sai työttömyy472361Drone-epäily Uudellamaalla
Ihmisiä kehotetaan siirtymään sisätiloihin. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012008358.html1591424Loppuiko MTV3 näkymästä? Vinkki, miten näet mm. Salatut elämät jatkossa
MTV:n maksuttomien tv-kanavien (MTV3, MTV Sub, MTV Ava) näkyvyys Elisan palveluissa päättyi 12.5.2026. Tämä aiheutti har171132Oho! Martina Aitolehti teki radikaalin hiusmuutoksen - Uskaltaisitko itse?
Martina Aitolehti on menestyvä yrittäjä. Nyt hän on mukana Erikoisjoukot-realityssä. Erikoisjoukoissa Aitolehti nähdään481106- 57822
Muistatko? Pete Parkkonen kohahdutti intiimillä videolla - Katso se tästä!
Pete Parkkonen sai kohujulkisuutta Kohta sataa -videolla. Nyt Parkkonen voi kohahduttaa Euroviisuissa ainakin silloin, j12803- 19719
- 55712