Aivan aluksi sanottakoon, että mielipiteeni koskevat Saharan eteläpuolista Afrikkaa; rajaan siis pois pohjoisen ja keskialueen muslimivaltiot, koska en tunne niiden kulttuureja tarpeeksi hyvin kuten en myöskään tunne alueelta tulevia ihmisiä henkilökohtaisesti.
Olen asunut yhdessä afrikkalaisessa maassa lyhyen aikaa (yhteensä noin 1½ vuotta) ja sen lisäksi käynyt useasti lyhyemmillä visiiteillä (lomalla tai töissä) kuudessa eri afrikkalaisessa valtiossa. Minulla on siis tuolle mantereelle niin työ-, ystävyys- kuin perhesuhteita.
Ja nyt aion yleistää, rankastikin. Olen tietoinen, että Afrikka koostuu yli 50 valtiosta eikä se ole mikään yhtenäinen kulttuuri. Mutta en ole vielä tavannut tapausta joka kumoaisi tämänhetkiset mielipiteeni (jotka ovat omastakin mielestäni valitettavan kyynisiä).
Suomalaisen naisen on mielestäni mahdollista olla parisuhteessa afrikkalaisen miehen kanssa vain seuraavilla reunaehdoilla. HYVÄKSY...
a.) että miehelläsi on muita naisia. Koska heillä kaikilla on. Hän pettää, patologisesti ja jatkuvasti. Sinun miehesi ei ole se uskomaton poikkeus säännöstä. Monet afrikkalaiset tulevat (virallisestikin) polygamisista kulttuureista ja vaikkeivat tulisikaan, miehen miehisyyteen kaikkialla Afrikassa kuuluu naisten kellistely ja rakastajattarien/jalkavaimojen pitäminen. Toki pettämistä tapahtuu kaikkialla maailmassa ja kaikissa kulttuureissa, mutta mahdollisuutesi löytää (länsimaisessa mielessä) uskollinen afrikkalainen mies on 0%.
b.) että rakkaus merkitsee meillä ja heillä kovin eri asioita. Kaikissa afrikkalaisissa kulttuureissa henkilö joka ei ole naimisissa tai jolla ei ole lapsia ennen 30 ikävuotta, on kummajainen tai raasu. Avioliitto on kaikkialla Afrikassa ennen kaikkea sosiaalinen teko, eikä mikään romanttisella hattaralla kuorrutettu ”vapaan tahdon ele”. Miehelle ja naiselle se tuo sosiaalista statusta, miehelle varmaa pillua (kun ei jaksa juosta vieraissa) ja kyökkipiian (äidin jatkeen) ja naiselle taloudellista turvaa. Vaikka mies muuttaisikin Afrikasta Suomeen, ei hän noin vain karista tätä oppimansa mallia (ja vielä vähemmän kohdan a mallia) käytöksestään. Hän haluaa sinusta äidin, ei tasavertaista kumppania.
c.) että hän haluaa olla kanssasi hyötyäkseen jollain tavalla. Yleisin syy on oleskeluluvan turvaaminen, muita syitä voivat olla tietysti seksi ja raha. Maailma ei ole oikeudenmukainen paikka. Afrikkalaisten on lähes mahdotonta päästä Eurooppaan omilla ansioillaan (esim. koulutuksen ja työteliäisyyden avuin). Sinä (ja minä, ja kaikki muut hölmöt naiset) olemme helpoin keino leveämmän leivän ääreen. Kyllä minä sen ymmärrän maailmanpoliittisesta näkökulmasta käsin. Mutta yksilötasolla se tuottaa kovin paljon kärsimystä ja pettymystä.
d.) että avioliitossa sinä olet vastuussa perheenne taloudesta. Miehesi rahat ovat hänen afrikkalaista perhettään varten ja hänen omia menojaan varten (kärkilistalla kalliit vaatteet).
e.) että naisten ja miesten kulttuurit – ja käytännön elämä! - ovat kaikissa afrikkalaisissa maissa aika erillään toisistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että miehesi viettää suurimman osan (vapaa)ajastaan ystäviensä kanssa. Kotona häntä ei paljon näy. Isänä hän on jotain yhdentekevän ja surkean väliltä. Mutta jos 50-lukulainen kodinhengettären rooli sopii sinulle, pääset luultavasti hieman pidemmälle kuin minä omissa suhteissani afrikkalaisten miesten kanssa.
f.) että monet afrikkalaiset kärsivät (länsimaisen tulkinnan mukaan) erittäin pahasta traumasta; monet tulevat äärimmäisestä köyhyydestä, heidät on lapsena saatettu hylätä useaan kertaan, he ovat nähneet nälkää (tai ainakin kärsineet aliravitsemuksesta), he ovat saattaneet kasvaa sotien, kuoleman, puutteen ja kärsimyksen ympäröiminä. Länsimainen psykoanalyyttinen kaivelu ei kuitenkaan kuulu afrikkalaisiin kulttuureihin. Siinä missä me ajattelemme että ihmisen pitää muistaa, afrikkalaiset ajattelevat että tulee unohtaa (ja mennä eteenpäin). Itse he eivät siis traumaansa tunnista tai osaa sitä käsitellä. En arvioi tässä kumpi on parempi, mutta tällainen lähtökohtien eroavaisuus tuottaa jo väkisinkin ristiriitaa.
g.) kyökkipsykologisena tulkintanani sanoisin, että monilla afrikkalaisilla on psykopatiaan viittaavia oireita (tätä aihetta en lähde kaivelemaan enempää, mutta kiinnostuneiden kannattaa googlettaa Robert Hare Psychopathy Checklist).
Eli nämä reunaehdot hyväksymällä voi suhde onnistuakin. Mutta kannattaako?
Olen asunut yhdessä afrikkalaisessa maassa lyhyen aikaa (yhteensä noin 1½ vuotta) ja sen lisäksi käynyt useasti lyhyemmillä visiiteillä (lomalla tai töissä) kuudessa eri afrikkalaisessa valtiossa. Minulla on siis tuolle mantereelle niin työ-, ystävyys- kuin perhesuhteita.
Ja nyt aion yleistää, rankastikin. Olen tietoinen, että Afrikka koostuu yli 50 valtiosta eikä se ole mikään yhtenäinen kulttuuri. Mutta en ole vielä tavannut tapausta joka kumoaisi tämänhetkiset mielipiteeni (jotka ovat omastakin mielestäni valitettavan kyynisiä).
Suomalaisen naisen on mielestäni mahdollista olla parisuhteessa afrikkalaisen miehen kanssa vain seuraavilla reunaehdoilla. HYVÄKSY...
a.) että miehelläsi on muita naisia. Koska heillä kaikilla on. Hän pettää, patologisesti ja jatkuvasti. Sinun miehesi ei ole se uskomaton poikkeus säännöstä. Monet afrikkalaiset tulevat (virallisestikin) polygamisista kulttuureista ja vaikkeivat tulisikaan, miehen miehisyyteen kaikkialla Afrikassa kuuluu naisten kellistely ja rakastajattarien/jalkavaimojen pitäminen. Toki pettämistä tapahtuu kaikkialla maailmassa ja kaikissa kulttuureissa, mutta mahdollisuutesi löytää (länsimaisessa mielessä) uskollinen afrikkalainen mies on 0%.
b.) että rakkaus merkitsee meillä ja heillä kovin eri asioita. Kaikissa afrikkalaisissa kulttuureissa henkilö joka ei ole naimisissa tai jolla ei ole lapsia ennen 30 ikävuotta, on kummajainen tai raasu. Avioliitto on kaikkialla Afrikassa ennen kaikkea sosiaalinen teko, eikä mikään romanttisella hattaralla kuorrutettu ”vapaan tahdon ele”. Miehelle ja naiselle se tuo sosiaalista statusta, miehelle varmaa pillua (kun ei jaksa juosta vieraissa) ja kyökkipiian (äidin jatkeen) ja naiselle taloudellista turvaa. Vaikka mies muuttaisikin Afrikasta Suomeen, ei hän noin vain karista tätä oppimansa mallia (ja vielä vähemmän kohdan a mallia) käytöksestään. Hän haluaa sinusta äidin, ei tasavertaista kumppania.
c.) että hän haluaa olla kanssasi hyötyäkseen jollain tavalla. Yleisin syy on oleskeluluvan turvaaminen, muita syitä voivat olla tietysti seksi ja raha. Maailma ei ole oikeudenmukainen paikka. Afrikkalaisten on lähes mahdotonta päästä Eurooppaan omilla ansioillaan (esim. koulutuksen ja työteliäisyyden avuin). Sinä (ja minä, ja kaikki muut hölmöt naiset) olemme helpoin keino leveämmän leivän ääreen. Kyllä minä sen ymmärrän maailmanpoliittisesta näkökulmasta käsin. Mutta yksilötasolla se tuottaa kovin paljon kärsimystä ja pettymystä.
d.) että avioliitossa sinä olet vastuussa perheenne taloudesta. Miehesi rahat ovat hänen afrikkalaista perhettään varten ja hänen omia menojaan varten (kärkilistalla kalliit vaatteet).
e.) että naisten ja miesten kulttuurit – ja käytännön elämä! - ovat kaikissa afrikkalaisissa maissa aika erillään toisistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että miehesi viettää suurimman osan (vapaa)ajastaan ystäviensä kanssa. Kotona häntä ei paljon näy. Isänä hän on jotain yhdentekevän ja surkean väliltä. Mutta jos 50-lukulainen kodinhengettären rooli sopii sinulle, pääset luultavasti hieman pidemmälle kuin minä omissa suhteissani afrikkalaisten miesten kanssa.
f.) että monet afrikkalaiset kärsivät (länsimaisen tulkinnan mukaan) erittäin pahasta traumasta; monet tulevat äärimmäisestä köyhyydestä, heidät on lapsena saatettu hylätä useaan kertaan, he ovat nähneet nälkää (tai ainakin kärsineet aliravitsemuksesta), he ovat saattaneet kasvaa sotien, kuoleman, puutteen ja kärsimyksen ympäröiminä. Länsimainen psykoanalyyttinen kaivelu ei kuitenkaan kuulu afrikkalaisiin kulttuureihin. Siinä missä me ajattelemme että ihmisen pitää muistaa, afrikkalaiset ajattelevat että tulee unohtaa (ja mennä eteenpäin). Itse he eivät siis traumaansa tunnista tai osaa sitä käsitellä. En arvioi tässä kumpi on parempi, mutta tällainen lähtökohtien eroavaisuus tuottaa jo väkisinkin ristiriitaa.
g.) kyökkipsykologisena tulkintanani sanoisin, että monilla afrikkalaisilla on psykopatiaan viittaavia oireita (tätä aihetta en lähde kaivelemaan enempää, mutta kiinnostuneiden kannattaa googlettaa Robert Hare Psychopathy Checklist).
Eli nämä reunaehdot hyväksymällä voi suhde onnistuakin. Mutta kannattaako?
Vastaukset 87
Vanhimmat
Nyt yleistät liian rankasti! Omituista tekstiä ihmiseltä, joka on asunut Afrikassa 1 1/2 vuotta.
Olen ollut afrikkalaisen kanssa naimisissa ja olen melkolailla samoilla poluilla kanssasi. Tunnistin tuttua kaikissa kohdissa, joko omasta jo loppuneesta avioliitostani tai ex-mieheni ystävien käytöksestä. Itse menin afrikkalaisen miehen kanssa naimisiin naivina ja toitottaen onneani ja mieheni hyvyyttä. Ajan kanssa nuo mainitsemasi reunaehdot kävivät toteen. Itse en jaksanut kärsiä yksin ja esittää kaikille monikulttuurista malliperhettä, kun olin liitossani kutakuinkin yksin.En haudannut luurankoja kaappiini ja jatkanut avioliittoani, jonka kaikki ex-miestäni lähellä olevat jo tiesivät naurettavaksi pelleilyksi. Ajattelin etten lapsen takia roiku tässä. Nielin ylpeyteni ja totesin kaikille että olitte oikeassa, kun varoittelitte.
Uskon, että monesti avioliitto afrikkalaisen kanssa on kuin suomalaisen rentun kanssa. Kuvittelee olevansa se oikea, joka muuttaa miehen ja tämä lopettaa töppäilyt ja naisissa käynnin.Afrikkalainen mies vaan omasta mielestään ei ole renttu, eikä näe tekemisissää mitään vikaa. Ja omassa kulttuurissaan ei varmaa teekkään mitään pahaa. Me suomalaiset vaan odotamme avioliitolta ja suhteelta ja isältä ei asioita ja arvoja.
Niin... Mutta jos olisit tiennyt jo suhteen alkuvaiheessa ettei miestä voi muuttaa. Jos ei ole tyytyväinen mieheen sellaisena kuin se on, niin parempi päästää irti.
Mutta voimia sinulle. Varmasti rankkaa.
kulttuurirelativistisessa Suomessa tuollaiset ajatukset ovat kiellettyjä. Virallisesti sinä olet rasisti koska näet afrikkalaisten käytöksen negatiivisessa valossa. Kulttuurirelativismi, joka on Suomessa virallinen uskonto, kun sanoo että jokaista kulttuuria pitää ymmärtää sen omista lähtökohdistaan. Polygamia pitää nähdä rikkautena ja voimavarana, joka erityisesti kannustaa suomalaisia rakentamaan suhteita afrikkalaisten kanssa.
ex vaimo. Yhdyn kanssasi samoihin väittämiin. Vuosia sitä eli niin yksin ja vain toisen ehdoilla, hyväksyen toisen puutteet ja virheet saamatta kuitenkaan itse anteeksi mitään. Aina piti olla vahva, iloinen ja näyttää että kaikki on hyvin. Jos erehtyi itkemään joskus niin se oli lähes syntiä, lohdutusta ei tarvinnut odottaa sillä olin tyhmä ja heikko jos itkin.Elin vuosia niistä pienistä onnen hetkistä joilla mies luuli sitten "hoitavansa"suhdettamme. Pääasiassa arki oli itsensä unohtamista ja unohtamista miltä tuntuu hyvä olo ja onnellisuus. Näin jälkeenpäin ajatellen suhde on ollut aika sairas vaikka siinä ei koskaan ollutkaan, alkoholismia, väkivaltaa tai uskottomuutta..olisin kyllä mieluusti välillä voinut ottaa jonkin noista sen henkisen nujertamisen tilalle. Nyt kun olen vahva ja omillani niin exää harmittaa kun huomaa että pärjään hienosti ilman sitä. Mutta niin pettynyt en ole ettenkö uskoisi olevan myös parempia miehiä myös näissä afrikkalaisissa..epätodennäköistä muttei mahdotonta. Mieluitenhan sitä valitsisi ulkomuodoltaan afrikkalaisen mutta sellaisen joka on syntynyt euroopassa ja saanut rakastavan ja hyvän kasvatuksen.
kun vielä joku kääntäis suomeksi, niin kaikki muidut ymmärtäis mistä on kyse?!
1. Glibness/superficial charm
2. Grandiose sense of self-worth
3. Need for stimulation/proneness to boredom
4. Pathological lying
5. Conning/manipulative
6. Lack of remorse or guilt
7. Shallow affect
8. Callous/lack of empathy
9. Parasitic lifestyle
10. Poor behavioural controls
11. Promiscuous sexual behaviour
12. Early behaviour problems
13. Lack of realistic, long-term plans
14. Impulsivity
15. Irresponsibility
16. Failure to accept responsibility for own actions
17. Many short-term relationships
18. Juvenile delinquency
19. Revocation of conditional release
20. Criminal versatility
Narcissism is also a characteristic
Rpbert Haren 20-kohtainen piirreluettelo
1. Lipevyys ja pinnallinen viehätysvoima
2. Vahvalta vaikuttava omanarvontunto
3. Stimulaation tarve ja taipumus ikävystymiseen
4. Patologinen valehtelu
5. Petkuttaminen ja manipulointi
6. Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen
7. Tunteiden pinnallisuus
8. Kovuus ja tunteettomuus, empatian puuttuminen
9. Loismainen elämäntyyli
10. Heikko käyttäytymisen kontrolli
11. Promiskuiteetti (sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa)
12. Varhaiset käyttäytymisongelmat
13. Realististen pitkän tähtäimen päämäärien puuttuminen
14. Impulsiivisuus
15. Vastuuttomuus
16. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä
17. Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita
18. Nuorisorikollisuus
19. Ehdonalaisen vapauden peruutus
20. Monipuolinen rikollisuus
1. Lipevyys ja pinnallinen viehätysvoima
2. Vahvalta vaikuttava omanarvontunto
4. Patologinen valehtelu
6. Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen
9. Loismainen elämäntyyli
10. Heikko käyttäytymisen kontrolli
11. Promiskuiteetti (sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa)
15. Vastuuttomuus
En vielä ex eli on-off suhteessa roikkuvana, ainakin nämä kohdat täsmävät afrikkalaiseen mieheeni =O)
Joo, ja voin vakuuttaa ettei hän ole ainoa.
Sen kuitenkin haluan lisätä, että Robert Hare - joka on kanadalainen kriminaalipsykologi ja psykopatian tutkija (sekä tämän listan luoja) - EI OLE VÄITTÄNYT afrikkalaisia miehiä psykopaateiksi. Hän ei varmaan ole sanonut heistä yhtään mitään.
"Tulkinta" on siis minun. Minusta kun tuntuu, että joka kerta kun tutustun johonkin afrikkalaiseen mieheen lähemmin (ja tällä EN välttämättä tarkoita suhdetta, olen esim. tehnyt heidän kanssaan myös töitä), hänestä tuntuu vähitellen paljastuvan yksi psykopatiapiirre toisensa jälkeen.
Vai onko niin, että tällaisia ominaisuuksia tarvitaan, jotta saa runnottua itsensä sieltä "syvästä Afrikasta" tänne Eurooppaan? Että on oltava häikäilemätön ja kylmä? Että on pelattava ja käytettävä toisia ihmisiä hyväkseen? Ja että ne inhimillisemmät tapaukset jäävät sinne Afrikkaan?
Mutta kun ne miehet ovat minusta ihan samanlaisia siellä Afrikassakin...
Afrikka on julma paikka. Pitää taistella omasta ja perheen elintasosta jatkuvasti. Mikään ei ole pysyvää. Jos saat jotenkin keploteltua itsellesi rahaa enemmän tai vähemmän niin huomenna voi olla kaikki mennyt taloa ja viimeistä leivänmurua myöten.
Tosin tämä ei anna selitystä sille että käyttäydytään julmasti lähimmäisiä kohtaan ja varsinkin vaimoa kohtaan. Sympatia on täysin vieras sana näille ihmisille. Tai sanotaan näin että jos kotimaassa siskon serkun kaima loukkaantuu niin sitä kyllä itketään ja mesotaan. Tietysti tämä voi johtua osaksi syyllisyydestä että itse ollaan euroopassa eikä paikan päällä. Toisaalta voidaan olla myös häikäilemättömiä myös omia [ jos nyt ei ihan lähi] sukulaisia ja perhetuttuja kohtaan. Raha on kaiken perusta. Ja tämä pätee myös ihmisiin jotka tulevat rikkaista perheistä eikä periaatteessa tarvitse sitä lisää. Mutta niinkuin aikaisemmin kirjoitin kaikki voi kadota hetkessä.
Joku tuossa kirjoitti että ehkä ne kaikista häikäilemättömimmät ovat päässeet/lähetetty eurooppan koska on varmaan oletettu että he pystyvät eniten rahaa haalimaan. Ehkä se on näin, en tiedä.
Harmittavan tutulta kuulostaa.
Eksästäni löytyivät myös seuraavat piirteet:
2. Vahvalta vaikuttava omanarvontunto
Ei koskaan tuonut esille heikkouksiaan eikä niitä varmaan omasta mielestään ollutkaan.Vahva usko omiin arvoihin ja siihen ettei niissä ole mitään korjaamisen varaa.
4. Patologinen valehtelu
Kuin imetty jo äidinmaidossa?
5. Petkuttaminen ja manipulointi
Liittyy myös kohtaan 4. Vähintään yritti manipuloida jos siitä saattoi hänelle itselleen olla jotain hyötyä nyt tai tulevaisuudessa.
6. Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen
Ei koskaan myöntänyt valheitaan vaan tuntui kuin olisi myös itse uskonut niihin. Liittyy myös kohtaan 4.
7. Tunteiden pinnallisuus
ainakin minua kohtaan. Suuttumuskin oikeastaan tuntui unohtuvan melko pian.
8. Kovuus ja tunteettomuus, empatian puuttuminen
Ei tullut mieleenkään lohduttaa jos toisella paha mieli, kuin halveksisi tunteiden näyttämistä, paitsi vihan/suuttumuksen.
10. Heikko käyttäytymisen kontrolli
Suuttui kovasti jos häntä epäiltiin/syytettiin jostain tai jos vaan kuvitteli että epäillään/syytetään.
11. Promiskuiteetti (sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa) Yritti ilmeisesti jokaista vähänkin ystävällistä naista(jos uskalsi)
Jumalaan ja se että kun muistaa puhua kauniisti omasta uskostaan ja kuinka paljon todella uskoo Jumalaan niin Jumala antaa kaikki synnit anteeksi. Ei niin väliä ketä loukkaa tai huijaa puheillaan ja/tai teoillaan.
Oman edun tavoittelu joka asiassa. Siihen kuuluu myös sukulaiset afrikassa mutta ei missään nimessä vaimo ja lapset täällä.
On ymmärrettävää että jos perheestä yksi on saatu Eurooppaan niin tällä henkilöllä on valtavat paineet tehdä rahaa muille perheenjäsenille. Se millä konsteilla sitä hankitaan on sivuseikka. Yleensä Suomalaisten kanssa solmitut avioliitot päättyykin eroon viimeistään silloin kun paperit Eurooppan on saatu ja se oikea vaimo käydään katsastamassa kotikonnuilta. Silloin on perheessä kaksi joilla on sama päämäärä ja samat kyvyt saavuttaa haluamansa.
Afrikassa on paljon kaunista mutta hyvin paljon rumaa ja pahaa.
Huh huh!
eli manner täynnä psykopaatteja! Oho. Oliskohan teidän pitänyt seurustella suomalaisten kanssa vaan? Tai korkeintaan pohjoiseurooppalaisten? Tai olla alunperinkin yksin (niin kuin oletan että nyt olette - onnellisina). Valehtelun uskon. Itkemisen halveksunnan tunnistan. Kulttuurit on kolahtanut yhteen pahan kerran. Mutta tekeekö se meistä suomalaisista parempia? Olemmehan kylmiä, tunteettomia, kovia ja mykkiä (esim. eteläeurooppalaisten mielestä kai ainakin). Tylsää ja mielikuvituksetonta porukkaa! Ja kai aika moni suomalaisen kanssa liitossa elävä nainen tunnistaa tuon empatian puutteen miehessä. En tiedä... Entäs opiskelevat ja työtä tekevät kunnolliset afrikkalaiset? Vai psykopaatin oireita koko porukalla?
Ei, mistä puhuit ei tee meistä suomalaisista sen parempia mutta nyt olikin kyse afrikkalaisista.
Kyllä tunnistin empatian puutteen myös suomalaisen miehen kanssa.
Tuntemani afrikkalainen oli 'kunnollinen' eli opiskeli, valmistui ja sitten yritti/yrittää saada kovasti töitä. Itse en voi puhua kaikista afrikkalaisista, kirjoitin ainoastaan oman kokemukseni. Muiden puolesta en voi eikä varmaan ollut tarkoituskaan puhua.
Vikoja on kaikissa kansallisuuksissa, eikä vähiten meissä suomalaisissa mutta kyllä kylmintä ja tunteettominta kyytiä olen saanut afrikkalaiselta.
Hui. Ollaankohan me kaikki oltu saman miehen kanssa, heh-heh ;-) Oma ex-mieheni taitaa kyllä vetää pohjat: minusta hänellä on kaikki piirteet 1-17. Noista viimeisistä rikollisiin taipumuksiin viittaavista piirteistä en ole varma, mutta ei hänellä ainakaan ole mitään MORAALISTA estettä olla valitsematta rikollista polkua.
Kamala tyyppi. Vielä kamalampaa, että itse kunnioitin itseäni niin vähän, että menin jopa naimisiin hänen kanssaan. Ja kaikista kamalinta on se, että meillä on lapsi yhdessä... jollain tasolla olen siis väkisinkin sidottu tähän ex:ääni lopun elämääni. Meillä on ihana, älykäs pieni poika (jonka yksinhuoltaja, luojan kiitos, olen). Surettaa vain pojan puolesta se, että hänelle on siunaantunut tuollainen paskiainen isäksi. Tapaa milloin sattuu (noin 1-2krt/kk, mutta joskus on ollut jopa 5kk väliä), on aina myöhässä, käyttäytyy kuin teini-ikäinen (vaikka on 33v), on epäluotettava, tunnekylmä ja tyhmäkin vielä. En keksi MITÄÄN hyvää, mitä hän voisi lapselleen antaa, tehdä tai opettaa (tätä en tietystikään sano pojalle).
Ainoa asia mistä voin itseäni kiittää on se, että ainakin ymmärsin lähteä siitä suhteesta todella vikkelään. En siis kitunut vuosikausia. Ero oli kuitenkin henkisesti todella raastava minulle; kaikki unelmat mm. perheestä romuttuivat. Häntä ei tietysti paljoa painanut (nusasi mm. toisen lapsen heti perään toisen naisen kanssa, eivät ole hekään enää yhdessä, yllätys, yllätys...). Tähän psykopatia-asiaan - tai ANTISOSIAALISEEN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖÖN - tutustuminen, ja sen ymmärtäminen ETTÄ PSYKOPAATTIA EI VOI PARANTAA, on auttanut minua todella paljon. Sen kautta opin laittamaan itseni ympärille rajat ja myös pelaamaan ex:äni kanssa niin, että hän ei pysty minua ja tunteitani pyörittämään. Huvittavaa vaan sekin, etten todellakaan ole mikään ressukka, vaan älykäs, korkeasti koulutettu ja sosiaalinen nainen. Mutta "JOKAISELLA ON TÄMÄNSÄ", niin kuin Saarikoski sen oivasti on laittanut.
Suhteeni Afrikkaan on hyvin ristiriitainen. Tavallaan rakastan tuota mannerta. Ja lapseni kautta olen siihen myös ikuisesti sidottu (ja haluankin käydä siellä säännöllisesti... välit ex-miehen perheeseen ovat erosta huolimatta kunnossa ja töitäkin siellä välillä on). Pidän kuitenkin afrikkalaisista yhä vähemmän ja vähemmän, ja uskon humanistiseen hömpötykseen "ihmisten samankaltaisuudesta" ja "kulttuurien kohtaamisesta" yhä vähemmän. Ainakaan en usko sen tapahtuvan parisuhteessa ilman että toinen, siis tässä tapauksessa suomalainen, osapuoli valehtelee itselleen todella rankasti. Afrikkalaisen miehen voisin ehkä ottaa fuck-buddyksi (jos ne olis vähän parempia sängyssä), töitä voin heidän kanssaan tehdä ja olla "kaveri"... en kuitenkaan koskaan, missään olosuhteissa, luota heihin.
Juu-u, lainaisin vielä vanhaa suomalaista sanontaa, että "SIELUAAN EI KANNATA MYYDÄ HERNEROKASTA". Kaikkee sitä oppii kun vanhaksi elää...
Psykopaatin - tai asosiaalisesta tunnehäiriöstä - kärsivän ihmisen vastakohta EI ole pyhimys, vaan tasapainoinen ihminen. Minusta tasapainoisen ihmisen tärkeimpiä tunnusmerkkejä ovat
a.) kyky empatiaan
b.) kyky erottaa oikea ja väärä (kutsutaan myös moraaliksi)
c.) kyky ymmärtää, että on vastuussa omasta elämästään ja teoistaan
Muitakin määreitä voi varmaan tuohon listata.
Kaikki tuntemani Suomessa asuvat afrikkalaiset (ja myös monet Afrikassa asuvat) joko käyvät töissä tai opiskelevat, monet kumpaakin. Mutta ei kai se ole ainoa "kunnollisen" ihmisen mitta (Hare on mm. osoittanut, että monet yhteiskunnan johtavissa elimissä työskentelevät henkilöt ovat psykopaatteja, siitä on kirjakin "Snakes in Suits; When Psychopaths Go to Work"). Työnteostaan tai opiskelustaan huolimatta he ovat ihmissuhteissaan aivan kammottavia. Kuten tämän ketjun avanneessa viestissäni totesin, en ole vielä tavannut KONKREETTISTA tapausta joka todistaisi tämän hetkisen mielipiteeni toiseksi.
Noh nii! Ainakaan sinä itse et ole täysin psykopaatti, koska tunnistat että olet itsekin syyllinen tilanteeseesi. Meillä on täällä länsimaissa omat ongelmamme( masentuneisuus, ylilihavuus ...), kehittyvissä maissa omansa. Ja usein on niin pirun vaikea tajuta ongelmia, joita ei ole itse kokenut.Puolin ja toisin. Ja varmaan myös jokainen meistä etsii "satumaatansa". Pettymys on suuri kun maan päältä sitä ei löydy. Monella naisella varmaan suuri suru, kun lapsen isä ei ole "hyvä isä". Toivotaan, että hänkin kasvaa ja kehittyy (kuten me kaikki - toivottavasti) , ja ymmärtää lapsensa arvon. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Jos jaksat yritä painostaa miestä tapaamaan lastaan. Vetoaa kunniaan, ylpeyteen. Ihanaa, että sinulla on lapsi, josta jaksat pitää hyvää huolta. Nämä kulttuuiasiat on niiin vaikeita!! Ei tietystikään tarvitse vaan ymmärtää, mutta ei me voida suoraan myöskään väittää, että meidän tapa ja tyyli on ainoa oikea. Pelottavaa tämä kulttuurien törmäys!! Mutta myös ihanaa - aivan kuten elämä itsekin. Tsemppii!!! Ja halaus
mutta menkööt. Tähän muodikkaaseen fuck-buddy -ilmaisuun nimittäin kiinnittyi huomioni. Mun mielestä tässä on aika erikoista, ristiriitaistakin, että voisi harrastaa seksiä jonkun sellaisen kanssa, johon ei luota, josta ei välitä tai jota jopa halveksii.
Eikö seksuaalisuus kuitenkin ole kosketuksissa niihin minuuden kaikkein intiimeimpiin ja herkimpiin alueisiin? Sielua ja ruumista ei voi erottaa, eikä ihminen ole mikään käyttöesine. Itse en päästäisi ketään epäluotettavaa tai yhdentekevää henkilöä niin lähelle ytimiäni (enää), enkä kyllä käyttäisi toista ihmistä pelkkänä masturbointivälineenäkään.
Koko fuck-buddy on ilmiönä sellainen, että se tarjoaa mitä parasta riistamaata ja kasvualustaa juurikin näille psykopaateille ja edustaa ajattelemattomuuden, itsekkyyden ja vastuunpakoilun kulttuuria. Näin sen näen.
Kyllä minusta valheellinen avioliitto/seurustelusuhde edustaa paljon suurempaa ajattelemattomuutta, itsekkyyttä ja vastuunpakoilua kuin reilu panokaveri-sopimus. Siinähän molemmat tietävät mistä on kysymys eli vain seksistä. Olisi tietysti kiva, että meillä kaikilla olisi hieno ja henkinen parisuhde, jossa on loistavaa seksiä ja joka vain paranee vanhetessa kuin viini ikään. Näin yksinhuoltajana tiedän kuitenkin, mitä on olla VUOSIA ilman hellyyttä ja seksiä tai minkäänlaista intiimiä kosketusta (jos omaa kättä ei lasketa). Yksinhuoltajan todellisuuteen kuuluu myös se, ettei töiltä ja lastenhoidolta aika ja tarmo oikein riitä miesten jahtaamiseen (eli vakituinen panokaveri olisi myös parempi vaihtoehto kuin joku satunnainen - ja yleensä känninen - ravintolapoka).
Tämähän menee nyt sivuraiteille, kuten itsekin sanoit. Pysyisin mieluummin siinä asiassa, jolla tämän ketjun aloitin. Mutta pakko kuitenkin tarkentaa, etten sanonut HALUAVANI afrikkalaista fuck-buddya. En minä idiootin kanssa panna jaksa enkä huonon rakastajan, oli hän sitten suomalainen tai afrikkalainen. Ja mitä näihin viimeisiin tulee, niin jotkuthan ovat varsin mainioita, hauskoja ja älykkäitä veikkoja, - mutta parasta seuraa vain kavereina. Omalta osaltani on silti aika teoreettista, että lähtisin enää koskaan mihinkään intiimimpään kanssakäymiseen yhdenkään afrikkalaisen miehen kanssa. Mutta jos niin tapahtuu, niin en kyllä näe mitään pahaa siinä, että käyttäisin heitä siihen samaan tarkoitukseen kuin johon he käyttävät minua.
olen myös afrikkalaisen ex ja lapsiakin on. Minulla myös erittäin varma käsitys siitä etten koskaan lähtisi suhdetta ja yhteistä elämää enää rakentamaan afrikkalaisen kanssa. Ensimmäisen kosketuksen tähän maahan sain noin 12 vuotta sitten ja täytyy sanoa että vuodet ovat kyllä tehneet tehtävänsä..yhä vähemmän ja vähemmän kunnioitan heitä ja heidän arvojaan. Kuinka monta rehellistä ja aidosti empaattista ihmistä olen tänä aikana tavannut, niin en kyllä sitten paria enempää. Yhdyn samaan kassasi että kavereina he ovat ok, he osaa pitää hauskaa ja keskustella monista mielenkiintoisista asioista mutta perhe-elämään ja parisuhteeseen heistä ei ole.Niin ja minulle myös kelpaisi vallan hyvin vakipano joka tulisi kun olisi tarve ja lähtisi kun hommat olisi hoidettu. Seksi on aivan jotain muuta kuin rakkautta ja välittämistä. Hyvään seksiin tarvitaan vain kaksi taitavaa osapuolta ja mieletön halu toisen kroppaan..ei mitään läsytyksiä rakkaudesta tai välittämisestä.Voimia arkeen sinulle ja lapsellesi ja mukavaa talven odotusta.
kerrankin joku puhuu asiaa.kirjoittaja oli lisännyt:(jos olisi parempi sängyssä).Tähän haluaisin todeta,että kokemusteni perusteella en sanoisi afrikkalaisten olevan parempia sängyssä,edes.(olen kokeillut ja petyin)missään muussa euroopan maissa afrikkalaisia ei pidetä tavoiteltavina.toisaalta hyvä,että joillekkin kelpaa:työtön,naiivi,pettävä jne mies.minkähänlaiset naiset siihen suostuvat....
Vaatii harvinaista järjen köyhyyttä ettei osaa edes lapsensa isää valita tuon paremmin. Siis sinun äo on alhainen kuten kaikkien muidenkin mustien puolisoiden. Yhtään älykästä mustan miehen vaimoa ei ole tullut vielä vastaan
itse olen asunut noin kolme vuotta eteläisessä afrikassa ja tuo kaikki on niin totta.
etenkin eroavuudet käsitteessä avioliitto. NAISET - HERÄTKÄÄÄ!
Em. listasta mikään kohta ei sovi omaan eksääni. Hän oli uskollinen ja rakastavainen. Minä jätin hänet, koska olisi pitänyt mennä naimisiin jo vuoden seurustelun jälkeen ja niin hänet karkotettiin. Kuitenkin seurusteluaikanani tutustuin mieheni kautta useisiin afrikkalaisiin miehiin ja heihin nämä piirteet sopivat kuin nakutettu. Ennen kuin tunsin ensimmäistäkään afrikkalaista olin avomielinen vieraista kulttureja kohtaan. Kokemuksieni seurauksena minusta on tullut muukalaisvihamielinen enkä usko enää kelpuuttavani muuta kuin suomalaista miestä. Tämä kaikki siis siitä huolimatta että oma afrikkalaiseni oli aito ja rehellinen. Ehkä juuri siksi hän epäonnistui ja joutui takaisin Afrikkaan
suomalainen mies hyväksyy afrikkalaisen exän? Usko pois, ei todellakaan kovin moni. Minä en ainakaan, eikä kukaan muukaan tuntemani suomalainen mies.
Olimme yhtä mieltä siitä, että mielummin vaikka thaimaalainen tai filippiina kuin suomalainen afron ex-lortto.
kukaan miesten hyväksyntää hae tai tertte
terveisin isolortto
"e.) että naisten ja miesten kulttuurit – ja käytännön elämä! - ovat kaikissa afrikkalaisissa maissa aika erillään toisistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että miehesi viettää suurimman osan (vapaa)ajastaan ystäviensä kanssa. Kotona häntä ei paljon näy. Isänä hän on jotain yhdentekevän ja surkean väliltä. Mutta jos 50-lukulainen kodinhengettären rooli sopii sinulle, pääset luultavasti hieman pidemmälle kuin minä omissa suhteissani afrikkalaisten miesten kanssa."
Tähän haluaisin vastata, että oletpa niin oikeassa!
Itselläni oli jonkinlaista vispiläkauppaa ghaanalaisen kanssa. Yleisellä tasolla käytiin hänen kanssaan keskustelua parisuhteesta ja avioliitosta. Hänen mielestään naisen paikka on kotona. Vaimo palvelee kuuliaisesti miestään. Saa toki käydä shoppailemassa ja ystävättärien kanssa kahvilla, siinäpä ne huvitukset sitten vaimolle tai tyttöystävälle olikin. Kun kysyin, että mitä hän itse saa tehdä, vastaus oli; töissä ja kavereiden kanssa ulkona!
Voitte vain arvata, puhalsinko pelin poikki ennenkuin jatkui pidemmälle!
Ja seksinkin suhteen nainen on orjan asemassa. Aina pitää olla valmis jos mies haluaa. Mutta entäpä kun nainen onkin se joka on pyytämässä seksiä...ei toki hänen halujaan olla tyydyttämässä kun on tarvis.
Ja kaupunkilegenda mustan miehen sänkytaidosta tai jorman koosta, se on pelkkää bullshittiä!
Kuten moni muukin on sanonut, kavereina ovat ihan jees...osa heistä.
Joten siskot, suosittelen ensin parempaa tutustumista heihin kavereina ennenkuin törmyyttelet ankeaan avioliitton heidän kanssaa! Ettehän varmaan suomalaisen miehenkään kanssa oo heti menossa naimisiin? Vai???
tällainen asia vielä aiheesta. Vaimot, niinkuin edellisissä teksteissä on jo kerrottu, eivät useimmiten ole rakkauden kohteita miehelle, eikä muutenkaan sellainen käsitys, jonka vuoksi me menemme naimisiin. Sitä varten on sitten rakastaja, jonka kanssa pidetään hauskaa, jaetaan "tunteet" (joita näillä kyseenalaisesti on,enemmänkin omistamisen tarve), käydään ulkona, matkustetaa ym. Vaimot on kotona ja ruokkii, huolehtii lapset ja kodin ja niin edelleen....!!!!!
Ive been there....siis rakastajana.
En tosin ollut rakastaja niin, että olisin tiennyt siitä, kunnes kuulin totuuden, ja täytyy sanoa, että kyllä mua hemmoteltiin... no eri asia oli sitten, kun halusin lopettaa jutun...tuli taas noiden eri maan kasvattien "parhaat puolet" esiin...hyvä, että hengissä ollaan!
Kun vihelsin pelin poikki, sen jälkeen harrasteltiin sexiä silloin tällöin. Noh. kerran kun en suostunutkaan sexisessioon, jätkä veti niin hirveet herneet ettei mitään rajaa! Oli mentävä toiseen huoneeseen koska pelkäsin todella, turpiin tulee!
Niin, minä en ollutkaan hänen sexiorjansa!
Ja uskollisuus heille on ihan eri asia kuin meille. Eräskin selitti, että mies saa pettää jos hän on kaukana matkoilla esim. työn vuoksi. Voit v...u mikä selitys!
nimittäin tuo mitä seksiin tulee...Miehelle kävi vain silloin kuin hän itse oli sen tarpeessa, mutta annas olla jos minä olisin joskus muulloinkin kaivannut hellyyttä, läheisyyttä tai jopa sitä seksiä niin se ei käynyt mitenkään päinsä jollei hänellä nyt sattunut olemaan haluja sillä hetkellä. Mutta minun piti olla ain avalmis häntä varten ja tyydyttää hänen tarpeensa vaikken olisi itse sillä hetkellä halunnut. Itsekkäitä kaikki, ihan kaikki.En ole koskaan seurustellut suomalaisen miehen kanssa ja odotankin innolla osaanko olla mahdollisen suomimiehen kanssa vai onko sitä niin tottunut siihen että kohdellaan miten sattuu että yhtäkkiä jos olisikin suomalainen kumppani joka oikeasti kohtelisi hyvin ja olisi asiallinen kaikinpuolin niin miten sitä itse suhtautuisi.
Tuo määritelmä naisen asemasta on kirjoitettu tulikirjaimin muslimi miehen sydämeen.
Vaikea sitä on mennä kitkemään pois,kun heidät siihen kasvatetaan uskomaan ja äiti näyttää esimerkin,millä tavalla hyvä vaimo käyttäytyy.
Mahtavaa palata taas tähän aloittamaani ketjuun, ja todeta, että keskustelu on pysynyt asiallisena ja mielenkiintoisena.
Haluaisin tässä vaiheessa vain todeta tähän uskontoasiaan, että ne afrikkalaiset miehet, joiden kanssa olen itse ollut suhteessa, EIVÄT ole olleet muslimeja, vaan kristittyjä. Ex-aviomieheni - tuo psykopaatti (hän siis todella on sitä!) - on täysin maallistunut kristitty, ja siitäkin ehkä harvinainen afrikkalainen ettei hän piittaa uskosta, Jumalasta tai kirkossakäynnistä. Hän ei siis koskaan lyönyt minua "Raamatulla päähän"... hei, keksin siis juuri hänestä ehkä sen ainoan hyvän piirteen, heh-heh ;-)
Mutta sitten on ollut yksi TODELLA paha jeesustelija, oikea herran terttu, joka kai vieläkin kuvittelee pitävänsä taivaan portin avaimia omissa käsissään. Tietysti (ainakin) kristillinen ajatus anteeksi antavasta Jumalasta ja ihmisen vajavaisuudesta on PERIAATTEESSA kaunis, mutta kyllä minua hänessä alkoi aika nopeasti ärsyttää loputon Jeesus-maireus ja Saatanalla säikyttely, kun ihan muutama perusasia oli jatkuvassa unohduksissa omassa elämässä (esim. "Älä tee huorin"). Itse olen siis pata-ateisti, mutta uskon monella tapaa omaavani korkeamman moraalin kuin ne afrikkalaiset miehet joiden kanssa olen tekemisissä ollut. Oho, sepä ei ollut vaatimattomasti sanottu, mutta taidan kuitenkin uskaltaa jättää mielipiteeni tuohon...
Eli summa summarum: eipä näytä afrikkalaisten miesten käytös ja asenteet olevan kiinni uskonnon "merkistä". Vanhat (animistiset) uskonnot, filosofiat ja perinteiset tavat ovat kaikkialla sekoittuneet tuontiuskontoihin hyvin vahvasti. "Naisen paikka" on aina saatu selitettyä sopivaksi kaikkialla maailmassa; uskonnolla, biologialla, kulttuurilla, perinteellä, järjellä, tunteella... Kuka sellaisen "naisen paikan" sitten haluaa omassa elämässään ottaa tai kuka pystyy itsensä siitä valitsemaan pois, se onkin jo toinen kysymys.
Kerrankin mielenkiintoinen ketju ja täynnä asiaa. Voin allekirjoittaa edellä mainitut seikat lapseni isästä. Mies melkein pilasi elämäni, mutta onneksi tulin ajoissa järkiini. Ollaan erittäin harvoin tekemisissä nykyisin. Yksinhuoltajan elämää on vietetty pidempi aika ja jos joskus miehen otan toivon sen olevan suomalainen. Parempaa onnea tulevaisuuteen toivotan teille!
Hienoa lukea asiallista keskustelu aika ajankohtaisestakin aiheesta. Esim. anoppi-palstalla tälläinen keskustelu olisi täysin mahdotonta :) :) :)
Itselläni ei ole kokemusta afrikkalaisista miehistä, eikä tule :) Sivusta olen joitan juttuja seurannut ja yksin asiaa hämmästellyt. Olen tehnyt töitä etelänmaalaisten miesten kanssa ja silloin päätin, ettei ikinä. He jo pyörittelivät naisia vaikka miten, joten voin kuvitella millaiseksi homma menee kun mennään vielä etelämmäksi ja ns. köyhempään.
On se vaan niin, että suomalainen mies on loppupeleissä aivan loistava. Jokaisesta kulttuurista löytyy yksilönsä. Tosin kuulostaahan se kummalta, että olisi manner täynnä psykopaatteja ;)
Mun mies taitaa sitten todella olla poikkeus kaikkien joukossa. Ei petä, huomioi mua, ei pelaa mitään pelejä, viettää aikaa mun kanssa jne. Muista täällä asuvista afrikkalaisista miehistä kyllä sitten löydän noita piirteitä. Noista piirteistä johtuen oma mieheni ei juurikaan tykkää olla tekemisissä muiden täällä asuvien afrikkalaisten kanssa. Pinnallisina kavereina ok, mutta ei heihin voi luottaa.
Ollaan juteltu aiheesta, ja kuulemma tänne päätyvistä afrikkalaisista suurimmalla osalla on ollut ongelmia kotimaassaan ja siksi lähtevät pois. Mieheni tunnustaa kyllä myös, että hänen kotimaassaan asuvista ihmisistä löytyy todella julmaa porukkaa. Ja sitten löytyy niitä poikkeuksiakin.
Oma mieheni onkin sitten todella uskovainen ja kovassa kurissa ja nuhteessa kasvatettu. On joskus sanonut, että ilman uskontoa hänkin luultavasti käyttäytyisi samalla tavalla kuin muut. Heh. :) Itse onneksi pidän uskonnollisuutta hyvänä asiana, niin siitä ole tullut ongelmia.
Tuon äiti-homman kyllä tunnistan omastakin suhteestani. Välillä tuntuu, että koko ajan saa olla passaamassa. Mutta kyllä saan sitten vastapalveluksiakin. Ja esim. kodinhoidon osalta minusta on ihan luontevaa, että minä teen enemmän, koska mieheni tekee todella rankkaa työtä.
Ja raha on tärkeää, toki. Toisaalta katsokaapa ympärillenne, kuinka Suomessa ihmiset - edes sukulaiset - eivät auta toisiaan, vanhukset jätetään yksin vanhainkotiin virumaan jne.! Suomalaiset elävät vain itselleen ja siinä mielessä ovat mielettömän itsekkäitä. Voi sen kääntää niinkin päin, että on hienoa, että pidetään huolta lähimmistä. Oman mieheni perhe on erittäin köyhä, ja ymmärrän kyllä, että he tarvitsevat rahaa enemmän kuin vaikka minä. Tosin mieheni osallistuu kyllä taloudenpitoon ja antaa minulle rahaa, jos sitä tarvitsen.
Yhteentörmäyksiä kyllä tulee ja kulttuurierot asettavat haasteita. Omia asenteitaan täytyy olla valmis kyseenalaistamaan ja paljon täytyy joustaa. Ja nimenomaan kyllä naisena saa olla se, joka joustaa enemmän. Mutta kyllä vastapuoleltakin tullaan vähän vastaan.
Vieraaseen kulttuuriin tutustuminen on sitten toisaalta ihan mielettömän mielenkiintoista vaikeuksista huolimatta. Afrikkalaisten hyviä puolia (niiden jotka satun tuntemaan) on juuri yhteisöllisyys (vaikka niitä oman edun tavoittelijoitakin löytyy joukosta), positiivinen asenne elämään, itseluottamus, huumorin repiminen joka asiasta jne.
Suomalaisista miehistä minulla taas on sellaisia kokemuksia, että he eivät ole valmiita sitoutumaan tosissaan suhteeseen, vaan roikkuvat niin kauan kuin kivalta tuntuu ja olettavat, että kaikki hoituu itsestään. Sama pätee myös moniin suomalaisnaisiin - suhteelta odotetaan jatkuvaa auvoa, eikä ymmärretä, että itse pitäisi tehdä töitä suhteen eteen ja joustaa. Kukaan ihminen ei ole täydellinen ja jokaisesta meistä löytyy myös niitä inhottavia piirteitä.
Monet suomalaisnaiset myös pitävät miehiä melko lailla tossun alla. Jos afrikkalaismiehelle saa olla koko ajan tekemässä palveluksia, niin monet suomalaisnaiset ovat vastaavasti koko ajan käskyttämässä miehiään. Jos olettaa voivansa käyttäytyä samoin afrikkalaismiestä kohtaan, niin varmasti tulee takkiin. Suomalaisnaiset valittavat, että miehet eivät osallistu tarpeeksi kotitöihin. Luinpa juuri jokin aika sitten tutkimuksesta, että täällä naiset tekevät keskimäärin 9 tuntia enemmän kotitöitä viikossa kuin miehet. Vastaavasti taas miehet tekevät keskimäärin 9 tuntia enemmän töitä viikossa kuin naiset. Eli mikä ongelma tässä on? Eikö riitä, että molemmat osallistuvat omalla tavallaan perheen ylläpitämiseen?
Tämä meni nyt vähän sivuraiteille. Tarkoituksena ei ole mollata suomalaisia eikä ylistää afrikkalaisia. Halusin vain tuoda vähän eri näkökulmaa keskusteluun. Edelleenkin sanon, että ap:n esilletuomat asiat pätevät moniin tuntemiini täällä asuviin afrikkalaismiehiin. Mutta poikkeuksiakin on. Ja on meissäkin omat huonot puolemme.
että löytyy muitakin joiden parisuhde afrikkalaisen kanssa toimii.Onko joku väittänyt että mikään parisuhde on helppo. Musta on ainakin ihanaa olla NAINEN ja että se mies on todellakin MIES. Enkä tarkoita alistavaa vaan erittäin kunnioittavaa miestä.Meillä ainakin mies on se joka hoitaa kokkailut ja osallistuu muutenkin kodinhoitoon. Ja on huomioiva isä sekä avomies.Helppoa se ei aina ole ja törmäyksiä tulee useinkin.Useimmiten syy löytyy ympäristön paineista ja omista ennakkoluuloista.En ole vielä tavannut suomalista avioparia jotka eivät koskaan olisi erimieltä.Ymmärrystä puolin ja toisin vaatii jokainen suhde.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Voisin sanoa aivan samat sanat! En yksinkertaisesti jaksanut aiemmin tähän ketjuun kommentoida, niin paljon näytti katkeraa tilitystä olevan,mutta kiva kun joku jaksoi tuoda ne asiat esille,mitä minäkin olisin sanonut. :) Tottai kai minäkin tunnen ja tiedän monia ap kuvailemia ihmisiä,mutta en todellakaan yleistä noin rankasti. Itsekin olen elänyt Afrikassa, pettynyt pahasti, saanut nyrkistä rajumminkin, nähnyt ja kuullut kaikkea,mutta uskon,että lopulta olen todellakin löytänyt onnen, johon vieläkin uskoin kaikkien pahojen kokemusten jälkeen.
Haluaisin myös tuoda tässä muutamia myönteisiä puolia afrikkalaisista miehistä esiin:
eivät ryyppää, eivät ole väkivaltaisia, ovat lapsiystävällisiä, välittävät myös siivoamisesta ja osaavat laittaa aivan ihanaa ruokaa. Ovat myös yhteisöllisiä, keskustelutaitoisia ja kannustavia. Valitettavasti Suomessa on afrikkalaisena vaikea elää. Ja itsekään en ole ollut valmis jättämään Suomea.
(Kokemusta on avioliitosta ja seurustelusta.)
En väheksy suomalaisia miehiä, mutta minulle eivät ole sopineet liiallisen agressiivisuuden, tai alkoholinkäyttämisen ja bilettämisen takia, kun en itse välitä niin usein.
Kuinka monelle on käynyt huonosti?
Kerropa sama afrikkalaisesta naisesta. Ovatko hekin psykopaatteja, vai kaikki miehet vain?
ja tuo ap:n luonnehdinta osuu kohdilleen enimmiltä osiltaan myös useimpien tuntemieni afrikkalaisten naisten kohdalla. Valitettavasti.
Kun elämältä saa alkujaankin liian vähäiset eväät, ja niistäkin joutuu tappelemaan, ei lopputulos oikeastaan voikaan olla hyvä. Näin länsimaalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna.
Niin, raaka olemassaolon kamppailu ilman turvaverkkoja varmasti jättää pysyvät jälkensä ihmiseen. Kysymys kuuluukin: kuinka oletamme kyseisenkaltaisella taustalla varustetun henkilön käyttäytyvän, kun hän saapuu maahan, joka on turvallinen, täynnä mahdollisuuksia ja hyväksikäytettäviä, sinisilmäisiä hölmöjä? Mieleen tulee pukki kaalimaalla tai sika rukiissa.
Jos elämä vain on yhtä kauheaa kamppailua, miten ihmeessä ihmiset ovat selvinneet muissa maanosissa (??) ja esim. hyisessä Suomessa kuukausia pitkiä talvia 20-30 asteen pakkasissa? Miten selvitä pitkät talvet, kun ruokaa (vihanneksia/hedelmiä) ei saa maastainoa keino on metsästää?
Voisikohan selviäminen olla helpompaa jos korvien välissä löytyisi jonkinlaista ÄLYKKYYTTÄKIN? Kun sitä ei löydy eli itseltä ei kovin kummoisia taitoja löydy, ainoa keino onkin sitten yrittää varastaa/hyvälsikäyttää muita.
Itselläni on kokemusta lähinnä marokkolaisesta ja täytyy sanoa, että arabi/nuslimikulttuurissa naiset ja miehet kasvatetaan aika eri lailla. Tosin hyväksikäyttöpyrkimyksiä löytyy tietyiltä naisiltakin, varsinkin näiltä, joille on mieheksi sattunut tollo mies, joka ei osaa/halua pitää perheestään huolta.
Tuota psykopaatin piirrelistaa unohtamatta... kuka tunnistaa omansa?
Minä valitettavasti..kuin suoraan meidän suhteesta. Varsinkin tuo kohta, että kaverit ovat etusijalla ja rahat menevät kalliisiin vaateisiin ja perheelle.
Robert Hare on sanonut, että psykopaatteja on joka rodussa, yhteiskuntaluokassa jne. Niitä ei millään tavalla ole enemmän afrikkalaisten joukossa. Ihan naurettavaa väittää tollasta. Psykopaateista esimerkkejä on Ted Bundy, amerikkalainen sarjamurhaaja ja Joe Hunt, amerikkalainen sijoittajahuijari, joka sekaantui murhaan. Psykopaatit ovat yleensä erittäin älykkäitä ja saattavat kivuta korkealle yhteiskunnassa, esim. talouselämässä. Ei kannattaisi ottaa puheeksi asiaa, mistä ei mitään oikeasti tiedä. Sillä, että mustilla miehillä on paljon naisia, ei ole mitään tekemistä psykopatian kanssa. Psykopaateille tyypillisen korkean älyn ja kierouden sijaan mustissa korostuu usein atleettisuus ja sosiaalisuus. Psykopatia on ANTI-SOSIAALINEN persoonallisuushäiriö. Miehiin pettyneet naiset usein on leimaamassa entistään narsistiksi. Sorry, mutta jos mies kohteli teitä huonosti, valkoinen tai musta, se ei vielä tee häntä psykopaatiksi/narsistiksi.
ja liian tosissaan... voi sua ;)
Ei kai kukaan noita määritelmiä lue kuin piru raamattua paitsi sinä?
Mutta vakavissaan: et taida kovin montaa länsi-afrikkalaista tuntea? Tai heidän taustojaan? Lapsuudella ja sen traumoilla on nykytutkimusten perusteella hyvin suuri merkitys yksilön kehitykselle. Monen afrikkalaisen lapsuus ja nuoruus on suoraan helvetistä. Ei sellaisissa oloissa voi kasvaa oikeasti normaaliksi meidän mittapuumme mukaan.
Jos otetaan huomioon, että psykopaattien osuus väestöstä on alle 3%, niin nigerialaisten 160 miljoonaisesta kansasta löytyy pelkästään peruslaskuopilla laskettuna kammottava määrä heikäläisiä. Jokunen on saattanut osua meidän Suomeenkin asti.
Minä kai sitten elän jossain pilvilinnoissa kun uskon edelleen tuohon mieheni hyvyyteen.
Hän on tullut Suomeen opiskelemaan (siis omin avuin), nykyään tekee töitä (pitkälti elättää meidät molemmat itseni ollessa opiskelija). Hän on kotoisin ei rikkaasta, mutta toimeentulevasta perheestä, jossa molemmat vanhemmat ovat aina olleet töissä, äiti ei siis heidän perheessään ole koskaan ollut mikään kotirouva eikä mieheni oleta/halua minunkaan olevan vaan kannustaa minua opiskelemaan. Naimisiin menon kanssa hän ei ole kiirehtinyt eikä varsinkaan lapsien hankinnan kanssa. Pikemminkin hän haluaa lapset myöhemmin kuin aiemmin. Palaan edelleen näihin pilvilinnoihini, joissa uskon ettei mieheni petä minua. Hän on aina ollut minulle avoin. Saan lukea hänen sähköpostinsa, tekstiviestinsä (vaikka koskaan en ole lukenut koska en tunne tarvetta) ja facebookinkin jättää aina auki eikä välitä vaikka lukisin kaikki hänen viestinsä ja postinsa siellä. Niin ja koska hänellä on kaksi työtä, ei hänellä olisi edes aikaa pettää minua :D Mieheni ei yleensä käy klubeilla ja silloin harvoin kun käy, käymme yhdessä. Vietämme terveen paljon aikaa yhdessä, mutta molemmilla meillä on myös niitä omia ystäviä, joiden kanssa silloin tällöin tapaamme kummatkin omilla tahoillamme. Eikö näin ole jokaisessa suhteessa?
Tiedän kyllä ihmisiä jotka sopivat noihin kaikkiin luettelemiisi kohtiin, mutta omaani en noista tunnista.
Jos kyseessä on joku niksun tapainen on miehellä useita salaisia sähköpostiosoitteita ja se siisti versio , jonka sinä saat nähdä.
Prepaidit viuhuu aina kun sun silmä välttää eikä muut naiset myöskään pääse soittelemaan väärään aikaan.
Jatkuva työnteko on usein tekosyy pettämiselle. Tuoko mies rahaa taloon tasan yhtä paljon kun on olevinaan työtunteja?
Tosin työpaikallakin harrastetaan seksiä. Varsinkin kaikenmaailman siivous- ja tiskaushommissa.
Mammat ahdistelee mustia miehiä työpaikoilla, ehdottelee treffejä ja tarjoilee "autokyytejä" työpäivän jälkeen. Onpa noissa tietyissä firmoissa työnjohtajiakin (naisia), jotka haluavat seksuaalisia palveluksia vastineeksi työpaikasta.
Ym. ym. huh onneksi jo taaksejäänyttä elämää mun kohdalta.
No minä kyllä näen mieheni työvuorolistat kuten myös palkkakuitit. Töihin mies kulkee pyörällä ja joskus harvoin minä haen tai vien jos on huono sää. Koskaan ei jää "ylitöihin" tai muutenkaan vietä aikaa niin etten minä suunnilleen tiedä mitä puuhailee. Tuohon sinun työtunnit/rahantulo-kysymykseen vastasinkin jo, että kyllä, rahaa tulee tehdyn työn mukaan eikä sitä koskaan "katoa" mihinkään.
Ja ei, mieheni ei ole mikään niksun tapainen, eikä gambialainen.
anteeksi tuollainen "vähättelevä" otsikko, tarkoituksenani ei ole hyökätä sinua vastaan. Minua vaan hieman hymyilytti tuo prepaid-juttu, kun en todellakaan voisi kuvitella miestäni vaihtelemassa jotain prepaid-kortteja.
Edelleen, ei tuo aloitus mielestäni mitään puppua ole, tunnen kyllä tuollaisia ihmisiä, mutta omani ei tuohon kastiin kuulu.
Minäkin näin exäni työvuorolistat ja palkkakuitit sekä ne siistit sähköpostiosoitteet.
Minäkään en olisi voinut kuvitella ukkoa vaihtelemassa jotain prepaid-kortteja.
Mutta onneksi ukkosi ei ole niksu. Heille kun tuo tuollainen touhu on ihan tavallista.
No sulla on tainnut sitten käydä hemmetin hyvä tuuri:). Mutta se kertookin aika paljon, että miehesi on tullut tänne opiskelujen takia, eli hän ei tarvitse kipeästi oleskelulupaa. Suurin osa näistä afrikkalaisista haluaa mahdollisimman pian naimisiin luvan takia. Lapsiakin tehdään välillä siitä syystä.
"Elsewhere Hare and others write that psychopaths "use charisma, manipulation, intimidation, sexual intercourse and violence"
Eli käyttävät karismaa, manipulointia, pelottelua, seksiä ja väkivaltaa. Ovatko teidän mustat miehenne pelotelleet teitä ja olleet fyysisesti väkivaltaisia? Ovatko he olleet kieroja ja älykkäitä manipuloijia?
"According to Hare, many psychopaths are superficially charming, and can excellently mimic normal human emotion some psychopaths can blend in, undetected, in a variety of surroundings, including corporate environments."
Ovatko mustat miehenne matkineet normaaleja tunteita? Eivätkö he ole tunteneet aitoa iloa ja surua? Matkivatko he muiden ihmisten iloa ja muita tunteita?
Veikkaanpa, että ex-miehenne ovat olleet iloisia ja sosiaalisia, eivätkä ole käyttäneet fyysistä väkivaltaa. Se, että he ovat käyttäytyneet ajattelemattomasti tai sukupuolisesti holtittomasti, ei tee heistä psykopaatteja.
Sitten tietysti jos odottaa toisen rodun edustajilta enemmän kuin oman rodun ja jos yhden kokemuksen perusteella lähdetään leimaamaan koko rotu, ajatus lähtee aivan samasta ideologiasta kuin perinteisillä rasisteillakin.
Minä olen samaa mieltä aloittajan kanssa, Gambialainen exäni sopii joka kohtaan mitä aloittaja kirjoitti,
harmi kun en tiennyt sitä silloin kun aloimme seurustella.
Mutta olisin voinut itse kirjoittaa tuon aloittajan version, allekirjoitan joka kohdan.
Sama juttu ja gambialaisen kanssa. Onneksi ohi jo.
Exännekin ovat varmaan onnellisia siitä, että pääsivät teistä eroon. Jos olisivat tienneet, millaisten bimbojen kanssa ovat tekemisissä, eivät varmaan olisi hommaan ryhtyneet alun alkaenkaan.
"According to Hare, many psychopaths are superficially charming, and can excellently mimic normal human emotion some psychopaths can blend in, undetected, in a variety of surroundings, including corporate environments."
Jotkut heistä ovat oikeasti psykopaatteja/sosiopaatteja. Eivät kaikki nigerialaiset/afrikkalaiset ole sinun mielikuvitusmaailmasi mukaisia, iloisesti kavereitten kanssa tanssivia ja laulavia, ruohomajan pihamaalla keikkuvia hottentotteja.
jaa, enpä nyt sanoisi. Ei olisi halunnut millään erota. Vieläkin soittelee..
Joo musta sarjamurhaaja Alton Coleman oli oikea psykopaatti. Sinut todennäköisesti jonkun paremman naisen vuoksi jättänyt musta mies ei ollut, eivätkä katkerat vuodatuksesi muuta sitä miksikään.
Eiköhän se yleensä ole niin päin, että nainen on se jättäjä. Eihän ne millään halua erota:D. Mikä sinua nyt risoo, jos ihmiset täällä keskustelee? En minäkään nyt ihan usko, että kaikki olisivat narsisteja, mutta aloittajan reunaehdot sopivat täydellisesti minun ja monen muun afrikkalaisen kanssa suhteessa olevaan.
Jos olet suhteessa mustan miehen kanssa ja kaikki on hyvin, niin, mitä tälläisilla palstoilla roikut??
Minä olin se jättänyt osapuoli. Niin ne sinun teoriasi jne.
Et taida (onneksesi) ymmärtää (tosi)elämästä vielä yhtikäs mitään?
Haluatko exäni yhteystiedot? Voidaan sitten muutaman vuoden kuluttua vertailla kokemuksia ja voit kertoa, kuinka hyvin teoriasi tsekkaus onnistui käytännössä. Toivottavasti säily hyvissä sielun ja ruumiin voimissa.
En seurustele mustan miehen kanssa. En vain pidä tyhmistä ihmisistä, jotka tekevät tyhmiä yleistyksiä. Mutta koska te teette yleistyksen yhden ihmisen (ex-miehenne) pohjalta, yleistyksen teidän perusteellanne. Mustia miehiä tapailleet valkoiset naiset ovat helvetin tyhmiä.
Minäkään en pidä tyhmistä ihmisistä. Ja helvetin tyhmä on sellainen, joka kuvittelee olevansa kaikkia muita ylempi, jättäen paneutumatta koko aineistoon (tässä tapauksessa alkuperäisen aloittajan kaikki kommentit), lähtien vänkäämään yhden, asiayhteydestä irroitetun, osion pohjalta asiasta, jota ei hallitse edes teoriatasolla ja lopuksi yleistää tuon pienen raaputuksensa koskemaan kokonaista kansanryhmää. Kuvitellen lisäksi tietävänsä itselleen tuntemattomien henkilöiden kokemus- ja tietotason. Niinpä niin, nuorena besserwissereillä on vielä paljon oppimista :)
Haha, niinpä!!:D
Olen lukenut Robert Haren kirjan Ilman omaatuntoa. Olen myös lukenut psykopaattisista rikollisista kuten Ted Bundy ja Joe Hunt. Olen tietoinen siitä, mikä on psykopaatti todenänköisesti paremmin kuin yksikään tänne kirjottaneista. Ei riitä, että lukee piirrelistan, vaan lukemaansa pitää osata tulkita oikein. Vain hyvin pieni osa kaikkien rotujen edustajista on psykopaatteja. Ja hyvin pieni osa afrikkalaisista miehistä on älykkäitä emotionaalisesti kylmiä toisten ihmisten tunnereaktioista niitä matkimaan oppinut väkivaltaa käyttävä psykopaatti. Suurin osa teidän afrikkalaisista ex-miehistänne ei sovi psykopaatin kriteereihin.
Helpompi tietysti syyttää ex-miehen rotua kuin vaikkapa hakea vikaa itsestä jne.
En minäkään usko, että kaikki heistä olisivat psykopaatteja. Mutta nuo reunaehdot nyt vain ovat totta. Eikä siinä ole kyse narsistisuudesta tai psykopaattiudesta vaan silkasta kulttuurista ja ympäristön vaikutuksesta siihen, millainen ihmisestä kasvaa. Olet nyt mielipiteesi ilmaissut, joten keksi jotain perempaa tekemistä.
totta kai riitelyyn tarvitaan kaksi, mutta se ei selitä, miksi suurin osa näistä miehistä käyttäytyy kyseisen mallin tavoin. Silloin ei auta, vaikka kuinka joustaa, jos toinen ei myönnä virheitään vaan valehtelee ja manipuloi. Et voi väittää, että kaikista näistä naisista täällä palstalla löytyy vikaa. Tai tietenkin sinun mielestäsi löytyy ja olemme mielipiteesi nyt kuullut, joten anna olla.
haha..tosin kävin vilkaisemassa perustamasi ketjun kirjoitusten tasoa, joten en kyllä aikaani enää sinun mielipiteillesi hukkaa.
Nämä miehet eivät käyttäydy psykopaatin tavoin. Eivät esimerkiksi käytä psyykkistä tai fyysistä väkivaltaa jne. Jos joku mies ei sinusta välitä, ei se tee hänestä psykopaattia. Haette vain lohtua psykopaatti-käsitteestä etsiessänne selitystä sille, miksi teidät petettiin, jätettiin jne.
En hyväksy sitä, että suhteissaan pettyneet vierittävät syyn kokonaisen rodun harteille ja näin perusjunttirasistien tapaan vaikeuttavat mustien ja valkoisten jo ennestäänkin vaikeaa yhteiseloa länsimaisissa valtioissa.
Olet vain idiootti. piste. Etkai ihan oikeasti kuvittele, että näiden kirjoitusten takia mustat jäisivät nyt paitsioon, eivätkä jatka lisääntymistään valkoisten naisten kanssa..näitä naisia löytyy aina, joten ihan turhaan kitiset.
En yhteiselolla tarkoittanut pariutumista. Ette itse tajua, että epäonnistuneiden suhteidenne projisointi rotuun tai kansanryhmään edustaa ihan samaa ideologiaa kuin perusrasisteilla. Se on halveksittavaa. Minulla ei ole tästä muuta sanottavaa.
Thank god:D
"Nämä miehet eivät käyttäydy psykopaatin tavoin."
Väitteesi perustuu mihin? Omaan kokemukseesi? Älä nyt vain lähde väittämään, että tunnet jokaikisen tämän foorumin kirjoittajien existä.
"Eivät esimerkiksi käytä psyykkistä tai fyysistä väkivaltaa jne."
Jotkut heistä käyttävät.
Miksi tuot niin korostetusti esiin väkivallan eri muotoja ja liität ne automaattisesti kaikkiin psykopaatteihin? Jos olisit oikeasti paneutunut aiheeseen kokonaisvaltaisesti, sen sijaan, että lähestyt aihetta palvomiesi kriminaalien kautta, tietäisit, etteivät kaikki psykopaatit ole väkivaltaisia. Ei psykopaatti ole synonyymi väkivaltaiselle hullulle. Tai toisinpäin.
Itseasiassa käyttäessäsi sanaa rotu ja jaotellessasi eri maalaiset rotuihin, olet itse melkoinen pikkurasisti. Unesco on jo 1950-luvulla suositellut rotu-sanasta luopumista. Eivät sivistyneet ja valveutuneet ihmiset jaottele ihmisiä rotuihin.
Ja lopuksi: minäkin olen Robert Hareni lukenut. Joten Robert Harea lainatakseni:
'Psykopatia on persoonallisuushäiriö. Olemme eritelleet neljä ulottuvuutta, joiden piirteitä psykopaateilla erilaisina yhdistelminä on. Ne liittyvät manipuloimiseen, valehteluun, ja pettämiseen, syyllisyyden ja katumuksen tunteiden puuttumiseen, holtittomaan elämäntapaan ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, mikä ei välttämättä ole rikollista. Yleisesti ottaen psykopaatit ovat paatuneita, tunteettomia, itsekkäitä ja suureellisia henkilöitä.'
Useissa tuntemissani suomi/niksu-suhteissa (ja niitä on paljon) on ollut sekä psyykkistä että fyysistä väkivaltaa.
Turvakodit ja lähestymiskiellot ovat tulleet näille naisille tutuiksi.
Oma ex sai oikeudessa tuomion pahoinpitelystäni, ja nyt vuosia eron jälkeen (minä erosin) saan edelleen pelätä jos vahingossa törmätään, että käykö taas päälle.
Väkivalta noissa suhteissa on hyvin yleistä, kohdistuen sekä naisiin että lapsiin.
En tiedä ollenkaan tuosta psykopaattisuudesta, mutta selvää on, että nämä tummat pojat yleisesti ottaen käyttäytyvät varsin erikoisesti täällä Suomessa. Luulen että siihen on monta syytä: oma kulttuuri, oman kulttuurin ja uuden kulttuurin yhteentörmäys, taloudelliset motiivit jne. Kyllä se tiedetään, että Afrikassa miesten ja naisten suhteet kaikilla elämän alueilla ovat jotain muuta kuin täällä. Ei niitä tapoja ja asenteita niin vain karisteta, jos karistetaan ollenkaan. Itse asiassa ne voivat jopa korostua uudessa kulttuurissa. Myös suomalaisiin naisiin saatetaan suhtautua hieman eri tavalla kuin oman maan vastaaviin. Suomitypyt ovat helposti vain "käyttötavaraa", joihin ei tunnetasolla sitouduta. Käyttötytöt ovat käyttötyttöjä, vaikka päädyttäisiin naimisiin asti. Totta kai on poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön, sen nyt pitäisi olla sanomattakin selvää. Mutta selvä kuin pläkki on myös tuo sääntö.
Tunnen itsekin valitettavan monta. Inhottavinta koko hommassa on mielestäni se, että ne luuserit jäävät tänne, koska aina löytyy joku uusi hyödynnettävä, joka pelastaa niiden persaukset karkottamiselta. Ja aina löytyy joku viranomainen, joka ei uskalla vaatia maastapoistoa rasismisyytteiden pelosta. Meillä Suomessa pitäisi vähitellen ruveta ymmärtämään, ettei ihonväri voi olla suoja, kun teot vaativat toimenpiteitä.
Miehenä, tahtoisin kysäistä teiltä naisilta yhden kysymyksen:
Miksi suostutte tuollaiseen sortoon, kun ette vastaavaa hyväksy suomalaiseltakaan mieheltä?
Jos mies sanoo tuollaisia ääneen, on hän välittömästi lokeroituna rasistiksi, natsiksi, kusipääjuntiksi mammanpojaksi joka ei naista saisi vaikka tahtoisi.
Jos taas nainen sanoo tuollaista, on hän välittömästi sorron uhri ja vertaistukea tulee kymmenittäin toisilta naisilta.
Elämme oudossa maassa, ja maailmassa.
Minun mielestäni väkivalta ei kuulu mihinkään suhteeseen. Valitettavasti sitä kokee monet ihmiset kansallisuudesta riippumatta. sympatiani ovat myös niiden miesten puolella, jotka joutuvat sitä kokemaan, mutta eivät voi siitä puhua leimautumatta itse.
Tosiasia on, että yleensä nämä afrikkalaisten miesten kanssa solmitut liitot päättyvät eroon. Useimmiten siitä syystä, että kulttuurilliset erot tosiaan ovat melkoiset. Alussa miehet ovat kuitenkin todella erilaisia ja käyttäytyvät siten, että nainen luulee löytäneensä sen erilaisen, joka ei petä, manipuloi, eikä valehtele. Totuus tulee kuitenkin ilmi usein viimeistään siinä vaiheessa, kun monella on jo perhettä.
On hyvä, että täällä voi keskustella muiden samaa kokevien ihmisten kanssa. Samalla tavalla, kuin esimerkiksi väkivallan uhreille on omat vertaistukiryhmänsä. Minua on ainakin nyt eron aikana auttanut todella paljon huomata, että on muitakin, jotka ovat kokeneet samaa. Se auttaa eteenpäin.
Enkä todellakaan halua leimata koko kansanryhmää. Poikkeuksia löytyy aivan varmasti, mutta näiden tekstien perusteella, se on aika harvinaista.
Kuvitteletko että sinulla on onnellinen tulevaisuus edessä? Ei sinulla ole enää kuin huonoja vaihtoehtoja
Jaa, mistäköhän noin päättelet? En jaksa taas ruveta kinaamaan tästä iänikuisesta aiheesta. Minulla ei ole entisen mieheni kanssa mitään yhteistä, ei lapsia, ei omaisuutta. En tule enää ikinä olemaan häneen minkäänlaisessa yhteydessä. Olen nuori, kaunis ja saanut unelmieni työpaikan. Suhteeni hänen kanssaan ei tule vaikuttamaan tulevaisuuteeni mitenkään.
Rupea nyt vaan jauhamaan, että olet kuitenkin ruma ja alipalkattu Alepan kassa. Ihan sama minulle. En tajua, mistä nämä idiootit tänne sikiävät kommentoimaan. Haluaisin kyllä nähdä, minkälaista satakiloista, colan avulla porskuttavaa nettinörttiä/lähiöruusua siellä koneen takana on.
Mikähän tämä unelmien työpaikka on. Laitatko myös kuvaa, kun sitä kehut.
Et ehkä kelpaa enää unelmiesi miehelle. Saattaa tulla yllätyksenä sitten, kun tulee puheeksi. Vai aiotko salata, että olet ollut menneisyydessäsi mustan miehen venytettävänä?
hahahaaa...olet kyllä idiooteista idiootein ja taidat olla sama henkilö, joka joka ikisessä ketjussa käy haukkumassa nämä naiset.
Anna olla jo, luuletko, että sinunlaisesi pölvästin takia laitan kuvani tänne ja kerron, missä olen töissä. en jaksa vaivutua...täytyy olla aikamoinen idiootti, jos sen tekisi sinunlaisesi sotanorsun takia.
Ei sinulla käytännössä ole enää muta valintajoukkoa kuin muut mustat miehet
haluaisin palata alkuperäiseen kirjoitukseen miettiä näitä "reunaehtoja"
a) pettäminen ja polygamia ovat kaksi eri asiaa.
polygamiassa mies pitää huolta useammasta vaimosta rahallisesti ja seksuaalisesti. mies toimii avoimesti, eikä salaile suhteitaan. miehellä pitää olla varallisuutta, jotta hän voi näin tehdä. varmasti myös tälläinen suhde on joskus henkisesti raskas miehelle. ajattele itse tilannetta, milloin kaikilla neljällä vaimolla on kuukautiset samaan aikaan.
pettäminen tehdään salassa ja sitä ei voi selitellä sillä, että kun meidän kulttuurissa on nyt tapana. polygamia ei ole syy pettämiseen. en tiedä yhtäkään aviomiestä tai vaimoa joka hyväksyisi pettämisen. jos mies/nainen on varakas ja kuuluisa asiaa toki voidaan katsoa läpi sormien ja antaa anteeksi syrjähypyt.
b) rakkaus tarkoittaa jokaiselle hieman eri asiaa. koskaan et voi tietää mitä se tarkoittaa kumppanillesi tarkalleen. voit ainoastaan tietää omat tunteesi, mutta saatat erehtyä siinäkin.
c) hyötyminen. kaikki hyötyvät jotain suhteesta. muuten olisi järjetöntä edes aloittaa suhdetta. monelle miehelle suhde/avioliitto tarkoittaa "varmaa pillua". niin karulta kuin se kuulostaakin, mutta myös moni suomimies ajattelee näin. naiselle taas hyötyminen voi esim. olla sitä että saa autonrenkaiden vaihtajan. vaihtoehtoisesti suhteessa afrikkalaiseen saa hyvän matkaoppaan afrikan reissulle.
e) olen samaa mieltä. monissa afrikan maissa roolit kodissa ovat kuin 50-luvun suomesta
f) pitää myös paikkaansa. monilla on traumoja ja lastenkasvatusmetodit ovat aivan erillaisia kuin suomessa. tämä jättää jälkensä ihmiseen. afrikkalaiset ovat kovia, koska jo lapsesta asti on opetettu selviämään omillaan ja yksin. vanhemmat opettavat kovalla kädellä ja heitä kunnioitetaan.
g) psykopaatti on jo vanhentunut haukkumasana. nykyään ex-vaimojen piireissä on muotia käyttää sanaa narsisti.
a) Pettämistä voi tapahtua myös naisen puolelta. Joskus nainen antaa myös syyn pettämiseen tai ainakin edesauttaa omalla käytöksellään asiaa.
Siirtyminen polygamisesta ajattelu-/toimintamallista länsimaiseen "uskolliseen, yksiavoiseen" voi tapahtua pettämiskuvion kautta. Mutta mies - rodusta riippumatta - on pohjimmiltaan moniavioinen eläin.
b) Omissa tunteissaan erehtyminen on erittäin yleistä. Rakastuminen ei ole sama asia kuin rakastaminen.
c) Nainenkin voi hyötyä suhteesta seksuaalisesti. Ja monelle naiselle pelkkä avioliittoon pääseminen on etu ja siis hyödyllistä. Naisen arvo määräytyy hyvin pitkälle yhä edelleen Suomessakin siviilisäädyn mukaan. Lapseton sinkku on pohjasakkaa.
Muihin kohtiin ei olekaan mitään lisättävää. Totta joka sana.
"Naisen arvo määräytyy hyvin pitkälle yhä edelleen Suomessakin siviilisäädyn mukaan. Lapseton sinkku on pohjasakkaa."
Sinun oma mielipiteesi siis? Yleinen mielipidehään ei ole enää vuosikausiin ollut noin 50-lukulainen. Tuollaista hoki ex-mieheni, nigerialainen. Yhdenkään suomalaisen miehen suusta en ole tuollaista kuullut.
"Naisen arvo määräytyy hyvin pitkälle yhä edelleen Suomessakin siviilisäädyn mukaan. Lapseton sinkku on pohjasakkaa."
Ei, ei.
Lapseton sinkku on ainakin minun mielestäni kaiken haluttavinta seuraa.
En ikinä alkaisi suhteeseen henkilön kanssa jolla on jo jälkikasvua pyörimässä nurkissa.
Toisten lapsille en vanhemmaksi ala, se on biologisten vanhempien velvoite, ei minun.
Sinkkua leivälle!