Grooven kaksi luokkaa

Olen tehnyt luokittelun groove-musiikin kategorioimiseksi.

Ensinnäkin täytyy todeta, että, jotta musa yleensäkin voisi olla groovea, siinä täytyy olla aidoilla rummuilla ja bassolla ihmiseltä ihmiselle soitetut rytmi/basso-pohjat. Jos joku pitää koneilla soitettuja pohjia groovena, hän on yksinkertainen ja tunteeton tomppeli.

Ja sitten itse aisaan.

Groove voidaan jakaa kahteen luokkaan.
1. Munakas räkägroove.
-Tässä groovessa on särmää ja munaa yllin kyllin. Laulussa ja soitossa on sielua ja erektiota/märkääpimppiä. Se saa kuulijan jammailemaan ja saa aikaan kuulijassa eroottisia tunnetiloja. Soitto ei aina ole vimpan päälle rytmissä ja soundit eivät aina ole täysin vireessä mutta kuitenkin tarpeeksi ja tunne ohjaa soittoa.

2. Omaakivaarunkkugroove.
- Tässä groovessa ei ole särmää eikä munaakaan. Soittajat soittavat muikea ilme naamaallaan vain toisilleen unohtaen yleisön. Soitto ei saa aikaan mitään tunnetiloja eikä varsinkaan eroottista latausta. Jotkut soittajien kaltaiset pikkupoijjat, jotka luulevat soiton olevan räkägroovea, kuvittelevat saavansa eroottisia tunnetiloja ja heidän usein näkeekin jammaavan hillitysti musan tahdissa. Muissa tämä vimpan päälle rytmilleen soitettu musa ja vimpan päälle viritetty soundimaailma saa aikaan vain haukotuksia ja sen kuuluisan huudon takarivistä: "Soittakaa edes Kotkan Ruusu kunnolla prkl..."