Uskon, että erikoissairaanhoitolain mukaisesti kunnat ja sairaanhoitopiirit tekevät kaikkensa, jotta tuhoisilta seurauksilta vältyttäisiin tehyläisten joukkoirtisanoutumisen astuessa mahdollisesti voimaan. Se on heidän velvollisuutensa ja suomalaisilla on oikeus, tällaisissakin oloissa, luottaa välttämättömän hoidon saatavuuteen.
Kiireellisen hoidon antamiseen voivat olla kyllä velvollisia myös terveydenhuollon ammattihenkilöt. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä on asetettu työ- tai virkasuhteesta riippumaton velvollisuus terveydenhuollon ammattihenkilöille antaa aina kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua (3 luvun 15 § 3 mom.).
Edellä mainittua lainkohtaa on haluttu tulkita niin, että se koskisi vain mm. onnettomuuspaikalla annettavaa hoitoa, mutta tuollainen poissulkeva tulkinta ei välttämättä ole oikea. Se, että millaisiin tilanteisiin kyseinen lain velvollisuus soveltuu on auki, mutta viime kädessähän soveltuvuuden rajat ilmeisesti määritellään sitten oikeudellisesti. Kukaan ei voine tässä vaiheessa ennalta sanoa, että mikä tulee olemaan prosessin lopputulos jos lain soveltamiseen käytännössä mennään.
Sairaanhoitoalalla terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta toteutettavat kollektiivitoimenpiteet, jotka ilmeisesti johtavat kiireellisen hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoidon laiminlyöntiin, voivat rikkoa tätä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ns. yleistä virka- ja työsuhteesta riippumatonta auttamisvelvollisuutta. Näin voi olla ainakin sellaisessa tilanteessa, jossa irtisanoutuvat sairaanhoitajat tietävät, että heidän kollektiivisesti tekemänsä irtisanoutuminen ilmeisesti asettaa sairaalan tai sen yksittäisen osaston kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat tilanteeseen, jossa kyseiset potilaat jäävät ilman asianmukaista apua. Todettakoon, että lain sanamuotokin rajaa auttamisvelvollisuuden ja sen laiminlyönnistä mahdollisesti seuraavan vastuun kiireelliseen hoitoon.
Huomattavaa on, että esimerkiksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus valvoo lain mukaan yksittäisiä terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ei ammattijärjestöä. Siten, jos kiireellisen hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoito laiminlyödään, niin mahdolliset sanktiot tulevat yksittäisille terveydenhuollon ammattihenkiöille (mm. sairaanhoitajat), eikä Tehylle. Tätä tuskin ovat monet nyt irtisanoutuvat tulleet ajatelleeksi. Tästä syystä olisikin tärkeää, että myös edellä mainittu näkökulma nostettaisiin keskusteluun.
Edilex.fi lakitietokannassa julkaistiin perjantaina asiasta uutinen, jossa asiaa käsiteltiin laajemmin. Uutinen löytynee palvelusta vieläkin.
Mitä tulee hoitajien palkankorotuksiin, niin itse olisin ollut palkkoja valmis nostamaan. Ei siksi, että hoitajat olisivat vertailuryhmään nähden kovasti palkkakuopassa, vaan siksi, että työnteko ja osaaminen on palkittava. Yhteiskunnan on kuljettava kohti tilannetta, jossa sitä rakentevat osat palkitaan ja ne osat, jotka eivät tee mitään tai jotka vaikka muuttavat tänne muualta nauttimaan muiden töiden hedelmistä, jäävät vähän vähemmälle. Suomalainen yhteiskunta on rakentunut melko matalan palkkatason maaksi, jossa hoitajatkin yhtenä ryhmänä muiden joukossa tienaavat turhan huonosti. Tähän voisi olla ihan oikein ja kohtuullista saada muutos.
Mitä tulee Tehyn painostuskeinoihin, niin keinot ovat mielestäni epäeettisiä ja epämoraalisia. Siksi pelkään pahaa, että nyt ei tuota (sinänsä hoitajien ansaitsemaa palkankorotusta) voitane työantajan puolelta antaa. Muuten annettaisiin väärä signaali siitä, että tätä yhteiskuntaa voi rauhassa vedättää tuon tyyppisillä toimenpiteillä.
Turun Sanomissa oli hyvä sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindénin kirjoitus nyt käsillä olevasta tilanteesta. Linkitän sen tähän lopuksi(http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0 ,4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0;4:9:0:1:2007-10-30,1 04:9:495304,1:0:0:0:0:0:).
Kiireellisen hoidon antamiseen voivat olla kyllä velvollisia myös terveydenhuollon ammattihenkilöt. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä on asetettu työ- tai virkasuhteesta riippumaton velvollisuus terveydenhuollon ammattihenkilöille antaa aina kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua (3 luvun 15 § 3 mom.).
Edellä mainittua lainkohtaa on haluttu tulkita niin, että se koskisi vain mm. onnettomuuspaikalla annettavaa hoitoa, mutta tuollainen poissulkeva tulkinta ei välttämättä ole oikea. Se, että millaisiin tilanteisiin kyseinen lain velvollisuus soveltuu on auki, mutta viime kädessähän soveltuvuuden rajat ilmeisesti määritellään sitten oikeudellisesti. Kukaan ei voine tässä vaiheessa ennalta sanoa, että mikä tulee olemaan prosessin lopputulos jos lain soveltamiseen käytännössä mennään.
Sairaanhoitoalalla terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta toteutettavat kollektiivitoimenpiteet, jotka ilmeisesti johtavat kiireellisen hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoidon laiminlyöntiin, voivat rikkoa tätä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ns. yleistä virka- ja työsuhteesta riippumatonta auttamisvelvollisuutta. Näin voi olla ainakin sellaisessa tilanteessa, jossa irtisanoutuvat sairaanhoitajat tietävät, että heidän kollektiivisesti tekemänsä irtisanoutuminen ilmeisesti asettaa sairaalan tai sen yksittäisen osaston kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat tilanteeseen, jossa kyseiset potilaat jäävät ilman asianmukaista apua. Todettakoon, että lain sanamuotokin rajaa auttamisvelvollisuuden ja sen laiminlyönnistä mahdollisesti seuraavan vastuun kiireelliseen hoitoon.
Huomattavaa on, että esimerkiksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus valvoo lain mukaan yksittäisiä terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ei ammattijärjestöä. Siten, jos kiireellisen hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoito laiminlyödään, niin mahdolliset sanktiot tulevat yksittäisille terveydenhuollon ammattihenkiöille (mm. sairaanhoitajat), eikä Tehylle. Tätä tuskin ovat monet nyt irtisanoutuvat tulleet ajatelleeksi. Tästä syystä olisikin tärkeää, että myös edellä mainittu näkökulma nostettaisiin keskusteluun.
Edilex.fi lakitietokannassa julkaistiin perjantaina asiasta uutinen, jossa asiaa käsiteltiin laajemmin. Uutinen löytynee palvelusta vieläkin.
Mitä tulee hoitajien palkankorotuksiin, niin itse olisin ollut palkkoja valmis nostamaan. Ei siksi, että hoitajat olisivat vertailuryhmään nähden kovasti palkkakuopassa, vaan siksi, että työnteko ja osaaminen on palkittava. Yhteiskunnan on kuljettava kohti tilannetta, jossa sitä rakentevat osat palkitaan ja ne osat, jotka eivät tee mitään tai jotka vaikka muuttavat tänne muualta nauttimaan muiden töiden hedelmistä, jäävät vähän vähemmälle. Suomalainen yhteiskunta on rakentunut melko matalan palkkatason maaksi, jossa hoitajatkin yhtenä ryhmänä muiden joukossa tienaavat turhan huonosti. Tähän voisi olla ihan oikein ja kohtuullista saada muutos.
Mitä tulee Tehyn painostuskeinoihin, niin keinot ovat mielestäni epäeettisiä ja epämoraalisia. Siksi pelkään pahaa, että nyt ei tuota (sinänsä hoitajien ansaitsemaa palkankorotusta) voitane työantajan puolelta antaa. Muuten annettaisiin väärä signaali siitä, että tätä yhteiskuntaa voi rauhassa vedättää tuon tyyppisillä toimenpiteillä.
Turun Sanomissa oli hyvä sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindénin kirjoitus nyt käsillä olevasta tilanteesta. Linkitän sen tähän lopuksi(http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0 ,4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0;4:9:0:1:2007-10-30,1 04:9:495304,1:0:0:0:0:0:).
Vastaukset 11
Vanhimmat
Näkee että kirjoittajalla ei ole mitään tietoa sairaanhoidosta!
Mankut tuplana peruseläkkeen suuruista korotusta. Onneksi demut kortistoon. Olis maksaneet?
Pieneläkeläisen pitäisi sinut kustantaa kolme kertaa vuodessa kaukomaihin. Pyöritte siellä jo ruuhkaksi asti.
Tilauto eläkeläisen kusnnattatava ahneelle?
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0;4:9:0:1:2007-10-30,104:9:495304,1:0:0:0:0:0:
Mielestäni muuten erittäin asiallinen ja faktoihin pohjaava kirjoitus.
Asiaa tuskin voisi enää paremmin esittää.
Toivottavasti kaikki jaksavat lukea ajatuksella...
rauhalliseen sävyyn kirjoitettu ja hyvin.
Heh, heh! Ei paljon kyllä pelota jos suoraan sanotaan!
johon ei paljon ole lisättävää.
Linkistä:
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja pitää Tehyn menettelyä tuomittavana. Hyvä että joku uskaltautuu asian sanomaan niin kuin se on. Tehyn menettely ei ole pelkästään moraalisesti arveluttava vaan myös tuomittava. Tehyssä irtisanoutumisleikki keksittiin ilmeisesti vain suojelutyövelvoitteen kiertämiseksi. Esimerkiksi lääkärit eivät koskaan ole kieltäytyneet tekemästä suojelutyötä.
Auttaako järkipuheet mitään. Pullatäti menettää uskottavuutensa jos korotukset jäävät alle 20 %:n ja näillä mennään.
se nyt vielä vois menettää? Kyllä ne vähätkin rippeet on menneet jo strategiasössimisessä.
Ilmeisesti tämäkin laintulkinta tulee jossain päin tehtäväksi. Eli työnantaja velvoittaa hoitajan kiireellisessä tapauksessa antamaan apua.
Jos hoitaja kieltäytyy, niin työnantaja haastaa oikeuteen. Jos työntekijä suostuu, niin tehy tai työntekijä haastaa oikeuteen.
Joka kerta tapauskohtaisesti tilanne kuitenkin käsitellään jälkikäteen oikeudessa. Oikeus sitten päättää, kumpi taho oli väärässä ja saa siitä rapsut.
Ikävintä asiassa on se, että jos hoitaja kieltäytyy ja sen seurauksena menetetään ihmishenki ja oikeudessa todetaan työntekijä syylliseksi, niin siitä voi tulla aika kova tuomio.
Järkevintä on työntekijän kannalta suostua ja jos todetaan oikeudessa, että työnantaja oli väärässä, niin ei menetetä ainakaan kieltäytymisen takia ihmishenkeä ja työntekijä saa kohtuullisen rahakorvauksen. Etiikka ja moraali vaatii menettelemään näin.
Jos hoitajaa kutsutaan hätätyöhön niin hoitajanhan ei ole pakko vastata puhelimeen tai päivystää puhelimen vieressä. Toinen keino väistää työ on ottaa pari alkoholipaukkua, töitä ei tunnetusti saa humalassa tehdä. Aina voi myös hakeutua sairauslomalle.