Näillä sivuilla surffaillessani olen törmännyt kaikenlaisiin pettämisiin, ihastumisjuttuihin ja jos jonkinlaisiin riitely ja tappelutilanteisiin.
Ihan pistää miettimään, että onko oma suhteeni normaali ? Meilläpäin ei nimittäin ihastuta työkavereihin tai ystävien miehiin/naisiin. Meilläpäin ei ole laivapettämisiä tai baari-iloitteluja, meilläpäin ei myöskään ole tappeluita tai riitoja, korkeintaan erimielisyyksiä.
Itseasiassa... sen melkein kahden vuoden ajan, mitä olen parisuhteessa elänyt, ei ole ollut yhtään mitään säpinöitä kenenkään kanssa, eikä avollanikaan ole ollut.
Mutta tällaiset "perinteiset" parisuhteet ovat kai harvinaisuus tosiaan tätä nykyä... tulee vähän orpo olo.
Ihan pistää miettimään, että onko oma suhteeni normaali ? Meilläpäin ei nimittäin ihastuta työkavereihin tai ystävien miehiin/naisiin. Meilläpäin ei ole laivapettämisiä tai baari-iloitteluja, meilläpäin ei myöskään ole tappeluita tai riitoja, korkeintaan erimielisyyksiä.
Itseasiassa... sen melkein kahden vuoden ajan, mitä olen parisuhteessa elänyt, ei ole ollut yhtään mitään säpinöitä kenenkään kanssa, eikä avollanikaan ole ollut.
Mutta tällaiset "perinteiset" parisuhteet ovat kai harvinaisuus tosiaan tätä nykyä... tulee vähän orpo olo.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllä ne mainitsemasi normaalit jutut tulevat kuvioihisi, kunhan aikaa kuluu. Uskollinen olin minäkin sinun iässäsi, ja silti ehdin käydä läpi kolmisenkymmentä naista avioliittoni aikana. Pahoja riitoja tosin ei ollut, ja erokin tehtiin sovinnossa.
Ei minullakaan, eikä puolisollani ole tullut pettämiset mieleen, eikä myöskään tuttavapiirissäni niitä ole.Näille palstoille tuntuu jostain syystä kerääntyvän paljon sitä joukkoa, joille ne asiat ovat tärkeitä.
Ollaan hei ylpeitä ja onnellisia että saamme elää normaalissa ja onnellisessa suhteessa ettei tarvii miettiä kenen kanssa ukko milloinkin kuksii. Ihan järjetöntä edes elää parisuhteessa jos ei ole uskollinen. Sama kai silloin olisi olla sinkku ja nussia vaikka jokaista vastaantulijaa jos siltä tuntuu!
Sinäpä kovinhyvin tiedät kaikkien asiat. Oletko selvännäkijä?
Kun katselee risteilyltä saapuvaa laivaa. Siinä nainen, joka äsken oli punkassa patjana, suutelee hellästi vastassa olevaa miestään ja nostelee muksuja ilmaan!!
Näähän ei pettänyt, eihän!
... miten oletkin onnistunut noin loistavasti parisuhteessasi. Onnea!
Tuttavapiirini touhuiluja ja näitä palstoja hetkisen seuranneena tulee vähän sellainen olo, että se ei ole parisuhde, jos ei siinä tapella vähintään kerran viikossa. Tätä sitten perustellaan "patoutumien purku" tai "ilman puhdistus"-tyylisillä argumenteilla. Väärin; asioista, jotka jostain syystä nyppivät vähääkään, tulisi ilmoittaa hyvissä ajoin sille toiselle osapuolelle, ennenkuin astiat pirstoutuvat ja naama on sininen. Se on hyvin yksinkertaista kertoa, että sen pytynkannen aukijättäminen on ällöttävää ja pyytää sitä toista ihmistä ystävällisesti sulkemaan sen käytön jälkeen. Toisaalta, jos se nyt kerran jäisikin auki, ei siitäkään nyt kannata koko hernekeittopurkkia nenään vetää. Suhteuttakaa asioita, hyvät ihmiset!
No joo, myönnetään, teoria on eri juttu kuin käytäntö, mutta oppikaa hyväksymään siippanne sellaisina kuin nämä ovat.
Älähän huoli, toiset eivät vain ole pettäjiä luonteeltaan. Itse uskon, että kun se oikea sattuu kohdalle niin ei häntä haluakaan pettää. Itse olen onneksi sinkkuiluni jo tehnyt, ja kunnolla olenkin, joten en juurikaan janoa uusia kokemuksia. Samoin mieheni osaa ottaa minut aivan loistavasti huomioon ja on muutenkin aivan ihana (sori..vähän pitää kehua kuitenkin) ettei minulla ole tarvista saada huomiota muilta miehiltä, enkä usko että miehellänikään muilta naisilta.
Huomasin, että eräs "kannusti" sinua, että odotahan muutama vuosi niin kyllä se pettäminen alkaa..Voin vain sanoa, ettei näin nyt välttämättä ole. Itse olen seurustellut lähemmäs 5 vuotta ja tuo pettäminen oli kuvioissa suhteen alkupuolella. Molemmat oltiin todella meneviä sinkkuja kun tavattiin ja olihan se aluksi vaikeaa kumpaisenkin sopeutua parisuhteen vaatimiin "ponnistuksiin". Molemmat teimme todella paskamaisia temppuja toisillemme mutta myöhemmin huomasimme että kuulumme yhteen emmekä tarvitse siihen muita, sillä voimme saada toisiltamme sen kaiken, ja ehkä enemmänkin, kuin joltain muulta.
Tunnen jokatapauksessa useita pareja, jotka ovat seurustelleet jo pidempään, eivätkä he petä toisiaan. No jotkut haaveilevat ehkä toisesta miehestä tai naisesta ja flirttailevat mutta sehän on ihan pientä ja harmitonta. Tietenkin on tapauksia, joissa parit ovat niitä ensimmäisiä rakkauksia toisilleen ja ovat seurustelleet jo lähemmäs 10 vuotta, joten tietenkin heillä herää kysymyksiä, millaista se voisi toisen kanssa olla, koska heillä ei ole muista juurikaan kokemuksia. Sitä tulee helposti kuviteltua, että ruoho olisi vihreämpää aidan toisella puolella, ja joskushan sitä täytyy kokeilla, että edes huomaisi, ettei näin suinkaan ole. Itselläni onneksi useita pienempiä, isompia kuin myös tunteettomia rakkauksia takana, joten tiedän todellakin onko mieheni minulle se, kenen kanssa haluan kiikkustuolissa mummona keinua...
En tiedä oliko tästä mitään apua, mutta älä nyt ihmeessa huolehdi tuollaisesta asiasta vaan nauti elämästäsi ja naisestasi..tai miehestäsi :) Jos jotain pahaa on tullakseen niin se tulee kyllä ilman että sinä murehdit sitä asiaa ihan turhaan.
Olen mukana monenlaisessa toiminnassa ja niiden puitteissa olen ollut hotellimatkoilla ja laivaristeilyillä. Kyllä olen monet kerrat ihmetellyt kun sellaiset ihmiset jotka kotona esittävät rakastettavaa aviomiestä ja matkoilla ollessaan kaatavat heti naisia petiin kun vain on tilaisuus. Muitten kanssa sitten ihan julkisesti ollaan matkoilla yhdessä. Vaimot ovat sitten vastassa kun tullaan pois ja niille sitten esitetään rakastavaa aviopuolisoa. Koskaan et voi olla varma pettääkö puolisosi/rakastettusi vai ei. Koskaan ei kannata kuitenkaan olla liian varma että oma puoliso ei petä.
Eihän koskaan voi olla tietenkään varma mistään mutta täytyyhän toiseen voida luottaa. Tarkoitat varmaan että koskaan ei toista saisi pitää itsestäänselvyytenä, oli sitten ollut yhdessä vuoden tai vuosikymmenet. Jos toista ei arvosta, nalkuttaa, eikä välitä niin voi olla varma että mies tai nainen käy välillä tuulettamassa itseään vieraassa sängyssä. Huomionkaipuutahan sekin on....
Osa pettää osa ei.Niinhän se on ollut kautta aikojen.Riipuu ihmisestä voiko olla varma ettei petä.Minä ainakin olen varma puolisostani ja hän minusta.Ei ole tullut mieleenkään pettää, vaikka mahdollisuuksia olisi ollut paljonkin.Jos suhde toimii niin ei petä.Pettäminen on toisen ihmisen todellista loukkaamista ja aliarvioimista.
Suhteen alku näyttää lupaavalta, palataan 15 vuoden kuluttua asiaan.
Itse elän avoliitossa - erittäin onnellisessa avoliitossa.
Olen aikaisemmin ollut "pettäjätyyppiä". Exän kanssa tein, mitä halusin ja valehtelin sitten kotona päinnaamaa. Tosin aina en edes viitsinyt valehdella vaan kerroin suoraan totuuden. Kaiken sain aina anteeksi.
Nyt minusta tuntuu siltä, että olen löytänyt miehen, joka tyydyttää minut niin henkisesti kuin fyysisestikin täydellisesti. Mitä pidempään olemme yhdessä, sitä voimakkaammin tunnen, etten halua ketään muuta. Jos elämässäni ei ikinä enää ole toista miestä, niin se on parasta, mitä minulle voi tapahtua!
Tiedän, ettei ruoho aihan toisella puolella ole vihreämpää. Lyhyen nautinnon takia on aivan turha pilata omaa onnellista suhdettaan. Tuleehan niitä houkutuksia, mutta jos vaan on itsekuria kieltäytyä, niin saa paljon enemmän. Kun keskittyy yhteen suhteeseen ja ainoastaan omaan kumppaniista, pysyy suhde hyvänä vaikka vuosikaudet.
Kun kumppanisikin huomioi sinua enemmän, olet onnellisempi ja haluat kohdella rakastasi paremmin. Ja mitä huomaavaisempia ja rakastavampia olette toisianne kohtaan, sitä vähemmän ulkopuoliset suhteet kiinnostavat ja sitä onnellisempia olette. Yksinkertaista, mutta kuitenkin aivan liian usein aivan liian vaikeaa...