Paha

Mies jätti minut ja kaksi lastamme kaksi viikkoa sitten. Olen raskaana ja lapsen pitäisi syntyä tammikuussa. Mies vain pakkasi tavaransa ja muutti monen sadan kilometrin päähän välittämättä yhtään miten me lasten kanssa tulemme toimeen tai jaksamme. En tiedä miten jaksaisin eteenpäin. Tiedän, että lasten vuoksi on pakko yrittää ja tämän masuasukinkin vuoksi. Tunteet menevät laidasta laitaan. Miehen välinpitämättömyys lapsiamme kohtaan saa minut raivon partaalle. Innostuneesti hän kertoilee omasta uudesta elämästään, johon me emme kuitenkaan muuten mahdu. Miten ihminen voi muutamassa viikossa muuttua rakastavasta isästä ja puolisosta, täysin itsekkääksi paskapääksi. Eropaperitkin tulivat jo samalla viikolla, kun hän minulle ilmoitti ettei pysty enää asumaan täällä. Äärettömän paha olla, eikä tiedä miten päin tässä oikein olisi. Olen kyllä huomannut ketkä ovat todellisia ystäviäni.
3702
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Olen todella pahoillasi tilanteestasi. Toisaalta, koita keskittyä tulevaan ja ihaniin lapsiin. Sääli miestä, kun ei tiedä mitä menettää. Kotoisan kodin saa ilman miestäkin. Tsemppiä! Neuvoisin kuitenkin hakemaan apua vaikka keskustelun merkeissä. Neuvolassa varmasti opastavat eteenpäin. :-)

Äänestä

Nyt jos koskaan tarvitset kaiken voiman. Sinulla on kaksi mahdollisuuta - olla heikko tai vahva. Kumman valitset? Se on asia, jonka voit itse päättää. Jois valitset heikko, niin anna lapset johonkin hoitokotiin ja mene sairaalaan makaamaan ja valita masennusta.
Jos valitset vahva, niin puhu ystävien kanssa joka päivä. Ymmärrä, että ole ollut naimisissa keskenkasvauisen miehen kanssa, joka on joutunut mielenhäiriötä muistuttavaan tilaan. Älä anna hänen enää loukata itseäsi mahtavilla puheillaan. Hänellä on todenäköisesti narsisistinen persoonallisuushäiriö, joka tulee nyt esille. Suhtaudu häneen kuin potilaaseen, älä loukkaannu hänen puheistaan. Loukkaantuminen on sinun tekosi. Sinä päätät loukkaannutko vai et.
Ole vahva ja kerro hänelle, kuinka hyvin asiat nyt ovat, kun uusi lapsi on vielä syntymässä. Jos et saa tarpeeksi purettua itseäsi, niin hanki keskusteluapua myös ammattiauttajilta, kaupunkien ja kuntien ilmaiset psykologit. Tärkeintä on varmistaa, ettet henkisesti romahda ennen synnytystä. Tunteet vellovat ja niistä pitää saada kertoa.
Ole vahva ja mene vaikka johonkin vapaiden seurakuntien tilaisuuksiin. Siellä saarnat ja puheet tulevat lähennäksi ihmistä ja sinun puolestasi rukoillaan. Sinä olet kallisarvoinen Jumalalle. Aivan sama, mitä miehesi sinusta ajattelee.
Ole vahva ja puolusta itseäsi. Sinulla on tärkeä tehtävä lastesi turvana. Sinä et saa romahtaa. Etkä sinä romahda. Sinä vahvistut.

Äänestä
  • Minulla on myös kaksi pientä lasta ja mies haki eroa aiva yllättäen monen vuoden liiton jälkeen.Olen ollut niin shokissa ja masentunut etten edes muista parista viime kuukaudesta mitään. Meillä mies myös hehkuttaa ihanaa vapauttaan ja sitä kuinka hänen elämänsä alkaa nyt menemään hyvin, samalla hän näkee minun taistelevan joka päivä selvitäkseni kaikista asioista kahden pienen lapsen kanssa, miten mies voi olla niin itsekäs että rikkoo lapsilta kodin oman vapautensa vuoksi. En minä ainakaan koskaan rajoittanut hänen menojaan, päinvastoin, sai olla ja mennä miten halusi,emme koskaan kytänneet toistemme menoja.Toivon sydämestäni että hän vielä jonain päivänä katuisi tekoaan ja löytäisi helvetin edestään. Sinulle minä lähetän paljon voimia ja jaksamista ja suuria halauksia. Miehesi on täysi idiootti ja sinä ja lapset ansaitsette paljon parempaa. Jonain päivänä sinun miehesi ymmärtää tekonsa kun omat lapset ei häntä kunnioita, sillä mies joka jättää perheensä tuollaiseen tilaan niin ei tule olemaan kyllä kenenkään sydämessa etusijalla etenkään lasten kun he kasvavat ja ymmärtävät asian laadun.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


olla kirjoitti:

Mies jätti minut ja kaksi lastamme kaksi viikkoa sitten. Olen raskaana ja lapsen pitäisi syntyä tammikuussa. Mies vain pakkasi tavaransa ja muutti monen sadan kilometrin päähän välittämättä yhtään miten me lasten kanssa tulemme toimeen tai jaksamme. En tiedä miten jaksaisin eteenpäin. Tiedän, että lasten vuoksi on pakko yrittää ja tämän masuasukinkin vuoksi. Tunteet menevät laidasta laitaan. Miehen välinpitämättömyys lapsiamme kohtaan saa minut raivon partaalle. Innostuneesti hän kertoilee omasta uudesta elämästään, johon me emme kuitenkaan muuten mahdu. Miten ihminen voi muutamassa viikossa muuttua rakastavasta isästä ja puolisosta, täysin itsekkääksi paskapääksi. Eropaperitkin tulivat jo samalla viikolla, kun hän minulle ilmoitti ettei pysty enää asumaan täällä. Äärettömän paha olla, eikä tiedä miten päin tässä oikein olisi. Olen kyllä huomannut ketkä ovat todellisia ystäviäni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu