Blogi
Lisää Yhteenveto
31. lokakuuta
TT:hen viedyistä vakanssien auki julistamisista
Olen tässä viime aikoina seurannut mielenkiinnolla Tehyn työtaistelua, jossa vastapuolena on Kuntatyönantajat. Arvostan kovasti hoitajien työtä ja osaamista, mutta aina en ole ollut täysin vakuuttunut, että osaako ja haluaako heitä edustava liitto ajaa heidän asiaansa vai ei.
Työtaistelun käänteet ovat olleet vauhdikkaita ja näyttäviä. Kerron tässä lyhyesti muutamista asioista, joita olen miettinyt liittyen uusimpaan taistelun käänteeseen, eli siihen, että Tehy on haastanut työnantajapuolen edustajia (KT:n, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Tampereen kaupungin) työtuomioistuimeen. Mitään lopullista ”oikeudellista analyysiä” tai vastaavaa en tästä uusimmasta käänteestä vielä ole pystynyt tekemään, mutta kerrottakoon nyt kuitenkin niistä ajatuksista ja kysymyksistä, joita minulle on tullut ja herännyt tästä työtuomioistuinkäsittelystä.
Tehyn omien kotisivujen (http://www.tehy.fi/?x1536574=14066949) mukaan:
”Joukkoirtisanoutuminen on työtaistelutoimi, jonka tarkoituksena on vauhdittaa ja edistää Tehyn tavoitteita neuvotteluissa. Neuvottelutuloksen synnyttyä työtaistelutoimi lopetetaan ja viran- ja toimenhaltijat palaavat takaisin tehtäviinsä. Näin ollen työnantajilla ei ole todellista perustetta julistaa avoimeksi jääviä työtehtäviä haettaviksi.
Tehy katsoo, että kirjeiden lähettäminen ja virkojen auki julistaminen tai sillä uhkaaminen on tosiasiallisesti työnantajan vastatoimi Tehyn julkistamaa työtaistelua vastaan. Toimilla yritetään painostaa kollektiivisesti Tehyä ja sen jäseniä. Virkaehtosopimuslain mukaan työnantajan ainoa käytettävissä oleva laillinen työtaistelutoimi on työnsulku, minkä vuoksi edellä kuvatut työtaistelutoimenpiteet ovat lainvastaisia.
- Vakanssien auki julkistaminen on erittäin epäasiallista. Joukkoirtisanoutuminen on työtaistelutoimi. Tarkoituksena ei ole päättää palvelussuhteita lopullisesti. Tehyn asettamasta hakukiellosta ja saarrosta ja työvoimapulasta johtuen työnantajat eivät voi käytännössä edes saada avoimia tehtäviä täytettyä. Tehy ei voi seurata tämänkaltaista jäseniinsä kohdistuvaa uhkailua ja painostusta, sanoo edunvalvontajohtaja Minna Helle.”
Tehy viitannee kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/1970) 3 luvun 8 § 1 momenttiin, jonka mukaan: ”Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä. Nämäkin ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on erikseen niin säädetty”.
Itselleni tässä yhteydessä heräsi kysymys, että viekö Tehy siis tuon tehtävien auki julistamisasian työtuomioistuimeen vain ja ainoastaan virkojen osalta vai noudatetaanko virkojen ja myös toimien osalta näiltä osin tuota kunnallista virkaehtosopimuslakia? Ymmärsin, että jutussa toisaalla puhutaan toimista ja viroista, mutta jäljempänä puhutaan virkaehtosopimuslain rikkomisesta ja vakansseista. Vakanssi taas voinee tarkoittaa avoinna olevaa virkaa tai tointa, näin ainakin MOT kielitoimiston sanakirja 1.0 termin selittää. Tämän asian oikeudellista puolta en ole ehtinyt vielä selvittää (kunnalliset virkaehtosopimukset / TES:t sekä niitä koskevan sääntelyn sisältö), mutta täytyisi varmaankin asiaa pyrkiä ihan mielenkiinnostakin selvittää. Lisävaloa asiaan ei ainakaan tuonut tuo Tehyn sivuilta löytynyt tiedote, päinvastoin.
Joka tapauksessa, mielenkiintoinen on tuon lainkohdan sanamuoto, johon Tehy (ilmeisesti ja käsittääkseni) työtuomioistuimeen viemässään asiassa nyt vetoaa. Sanamuodon mukaanhan kyseessä on ”voimassa olevaa palvelussuhdetta koskeva työtaistelutoimenpide”. Jos Tehyn näkemys todella on, että irtisanoutumisen eivät johda palvelussuhteen katkeamiseen, vaan palvelussuhteet ovat voimassa, niin tällöinhän kai voisi tulla kyseeseen se, että suojelutyövelvoite koskisi näitä henkilöitä mahdollisen työtaistelun aikana.
Edelleen eräs mielenkiintoinen ja muutaman ajatuksen arvoinen, mutta ehkä kaukaa haettu asia on, että onko kyse laittomasta työtaistelusta tai työtaistelusta ylipäänsä Tehyn toimien osalta?
Eli onko: 1) Tehy ryhtynyt työtaisteluun, jota laki ei salli tai vaihtoehtoisesti ja 2) onko Tehy työtaistelussa loppujen lopuksi lainkaan?
Eihän ainakaan tuo edellä esittämäni lainkohta tunne ja tunnusta tällaista työtaistelumuotoa - työnantajan puolelta tunnetaan työsulku ja työntekijöiden puolelta lakko. Hurjimmillaan pyörittelin mielessäni ajatusta siitä, että onko Tehy jopa vain toimittanut eräänlaisena asiamiehenä noin 12.800 hengen (tai jos tässä puhutaan vain virkasuhteisista henkilöistä niin näiden oliko se nyt noin 700 virkasuhteisen) irtisanoutumisilmoitukset työnantajalle irtisanoutuvien puolesta? Nyt sitten työnantaja olisi kirjeellä pyrkinyt varmistamaan, että pitävätkö asiamiehen tuomat irtisanoutumisilmoitukset paikkansa ja kun ovat valtaosaltaan pitäneet, kun peruuttamisia ei ole tullut, on työnantaja sitten alkanut järjestelemään toimintaansa uudelleen ja palkkaamaan irtisanoutuneiden työntekijöiden tilalle uusia. Näin sentään tuskin asiaa tarkemmin oikeudellisesti arvioitaessa on, mutta ajatuksen tasolla kuitenkin mielenkiintoista miettiä tuotakin vaihtoehtoa.
Mielenkiintoisia ajatuksia mielessä pyöritettäväksi – kuten mainitsin: ainakin ajatuksen tasolla. Joka tapauksessa tärkeää olisi, että tässä asiassa saataisiin aikaan nopeasti sellainen kestävä ja järkevä ratkaisu, jossa tavalliset hyvää ja arvokasta työtä tekevät hoitajat sekä hoitoa tarvitsevat potilaat eivät joutuisi kabinettien valtapelin sijaiskärsijöiksi. Sympatiat ovat täysin näiden kahden ryhmän puolella.
1:46 | Lähetä viesti | Pysyvä linkki | Näytä viittaukset (0) | Lisää se blogiin30. lokakuuta
**************************************************************************************************
Terveydenhuollon palkankorotuksista ja joukkoirtisanoutumisista
Uskon, että erikoissairaanhoitolain mukaisesti kunnat ja sairaanhoitopiirit tekevät kaikkensa, jotta tuhoisilta seurauksilta vältyttäisiin tehyläisten joukkoirtisanoutumisen astuessa mahdollisesti voimaan. Se on heidän velvollisuutensa ja suomalaisilla on oikeus, tällaisissakin oloissa, luottaa välttämättömän hoidon saatavuuteen.
Kiireellisen hoidon antamiseen voivat olla kyllä velvollisia myös terveydenhuollon ammattihenkilöt. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä on asetettu työ- tai virkasuhteesta riippumaton velvollisuus terveydenhuollon ammattihenkilöille antaa aina kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua (3 luvun 15 § 3 mom.).
Edellä mainittua lainkohtaa on haluttu tulkita niin, että se koskisi vain mm. onnettomuuspaikalla annettavaa hoitoa, mutta tuollainen poissulkeva tulkinta ei välttämättä ole oikea. Se, että millaisiin tilanteisiin kyseinen lain velvollisuus soveltuu on auki, mutta viime kädessähän soveltuvuuden rajat ilmeisesti määritellään sitten oikeudellisesti. Kukaan ei voine tässä vaiheessa ennalta sanoa, että mikä tulee olemaan prosessin lopputulos jos lain soveltamiseen käytännössä mennään.
Sairaanhoitoalalla terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta toteutettavat kollektiivitoimenpiteet, jotka ilmeisesti johtavat kiireellisen hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoidon laiminlyöntiin, voivat rikkoa tätä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ns. yleistä virka- ja työsuhteesta riippumatonta auttamisvelvollisuutta. Näin voi olla ainakin sellaisessa tilanteessa, jossa irtisanoutuvat sairaanhoitajat tietävät, että heidän kollektiivisesti tekemänsä irtisanoutuminen ilmeisesti asettaa sairaalan tai sen yksittäisen osaston kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat tilanteeseen, jossa kyseiset potilaat jäävät ilman asianmukaista apua. Todettakoon, että lain sanamuotokin rajaa auttamisvelvollisuuden ja sen laiminlyönnistä mahdollisesti seuraavan vastuun kiireelliseen hoitoon.
Huomattavaa on, että esimerkiksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus valvoo lain mukaan yksittäisiä terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ei ammattijärjestöä. Siten, jos kiireellisen hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoito laiminlyödään, niin mahdolliset sanktiot tulevat yksittäisille terveydenhuollon ammattihenkiöille (mm. sairaanhoitajat), eikä Tehylle. Tätä tuskin ovat monet nyt irtisanoutuvat tulleet ajatelleeksi. Tästä syystä olisikin tärkeää, että myös edellä mainittu näkökulma nostettaisiin keskusteluun.
Edilex.fi lakitietokannassa julkaistiin perjantaina asiasta uutinen, jossa asiaa käsiteltiin laajemmin. Uutinen löytynee palvelusta vieläkin.
Mitä tulee hoitajien palkankorotuksiin, niin itse olisin ollut palkkoja valmis nostamaan. Ei siksi, että hoitajat olisivat vertailuryhmään nähden kovasti palkkakuopassa, vaan siksi, että työnteko ja osaaminen on palkittava. Yhteiskunnan on kuljettava kohti tilannetta, jossa sitä rakentevat osat palkitaan ja ne osat, jotka eivät tee mitään tai jotka vaikka muuttavat tänne muualta nauttimaan muiden töiden hedelmistä, jäävät vähän vähemmälle. Suomalainen yhteiskunta on rakentunut melko matalan palkkatason maaksi, jossa hoitajatkin yhtenä ryhmänä muiden joukossa tienaavat turhan huonosti. Tähän voisi olla ihan oikein ja kohtuullista saada muutos.
Mitä tulee Tehyn painostuskeinoihin, niin niiden tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja kuten mainitsinkin osaavien ammattilaisten tulee saada kohtuullinen korvaus osaamisestaan ja vaivannäöstään. Keinot sen sijaan ovat mielestäni epäeettisiä ja epämoraalisia. Siksi pelkään pahaa, että nyt ei tuota (sinänsä hoitajien ansaitsemaa palkankorotusta) voitane työantajan puolelta antaa. Muuten annettaisiin väärä signaali siitä, että tätä yhteiskuntaa voi rauhassa vedättää tuon tyyppisillä toimenpiteillä.
Turun Sanomissa oli hyvä sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindénin kirjoitus nyt käsillä olevasta tilanteesta. Linkitän sen tähän lopuksi(http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0;4:9:0:1:2007-10-30,104:9:495304,1:0:0:0:0:0:). 15:06 | Lähetä viesti | Pysyvä linkki | Näytä viittaukset (0) | Lisää se blogiin
Lisää Yhteenveto
31. lokakuuta
TT:hen viedyistä vakanssien auki julistamisista
Olen tässä viime aikoina seurannut mielenkiinnolla Tehyn työtaistelua, jossa vastapuolena on Kuntatyönantajat. Arvostan kovasti hoitajien työtä ja osaamista, mutta aina en ole ollut täysin vakuuttunut, että osaako ja haluaako heitä edustava liitto ajaa heidän asiaansa vai ei.
Työtaistelun käänteet ovat olleet vauhdikkaita ja näyttäviä. Kerron tässä lyhyesti muutamista asioista, joita olen miettinyt liittyen uusimpaan taistelun käänteeseen, eli siihen, että Tehy on haastanut työnantajapuolen edustajia (KT:n, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Tampereen kaupungin) työtuomioistuimeen. Mitään lopullista ”oikeudellista analyysiä” tai vastaavaa en tästä uusimmasta käänteestä vielä ole pystynyt tekemään, mutta kerrottakoon nyt kuitenkin niistä ajatuksista ja kysymyksistä, joita minulle on tullut ja herännyt tästä työtuomioistuinkäsittelystä.
Tehyn omien kotisivujen (http://www.tehy.fi/?x1536574=14066949) mukaan:
”Joukkoirtisanoutuminen on työtaistelutoimi, jonka tarkoituksena on vauhdittaa ja edistää Tehyn tavoitteita neuvotteluissa. Neuvottelutuloksen synnyttyä työtaistelutoimi lopetetaan ja viran- ja toimenhaltijat palaavat takaisin tehtäviinsä. Näin ollen työnantajilla ei ole todellista perustetta julistaa avoimeksi jääviä työtehtäviä haettaviksi.
Tehy katsoo, että kirjeiden lähettäminen ja virkojen auki julistaminen tai sillä uhkaaminen on tosiasiallisesti työnantajan vastatoimi Tehyn julkistamaa työtaistelua vastaan. Toimilla yritetään painostaa kollektiivisesti Tehyä ja sen jäseniä. Virkaehtosopimuslain mukaan työnantajan ainoa käytettävissä oleva laillinen työtaistelutoimi on työnsulku, minkä vuoksi edellä kuvatut työtaistelutoimenpiteet ovat lainvastaisia.
- Vakanssien auki julkistaminen on erittäin epäasiallista. Joukkoirtisanoutuminen on työtaistelutoimi. Tarkoituksena ei ole päättää palvelussuhteita lopullisesti. Tehyn asettamasta hakukiellosta ja saarrosta ja työvoimapulasta johtuen työnantajat eivät voi käytännössä edes saada avoimia tehtäviä täytettyä. Tehy ei voi seurata tämänkaltaista jäseniinsä kohdistuvaa uhkailua ja painostusta, sanoo edunvalvontajohtaja Minna Helle.”
Tehy viitannee kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/1970) 3 luvun 8 § 1 momenttiin, jonka mukaan: ”Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä. Nämäkin ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on erikseen niin säädetty”.
Itselleni tässä yhteydessä heräsi kysymys, että viekö Tehy siis tuon tehtävien auki julistamisasian työtuomioistuimeen vain ja ainoastaan virkojen osalta vai noudatetaanko virkojen ja myös toimien osalta näiltä osin tuota kunnallista virkaehtosopimuslakia? Ymmärsin, että jutussa toisaalla puhutaan toimista ja viroista, mutta jäljempänä puhutaan virkaehtosopimuslain rikkomisesta ja vakansseista. Vakanssi taas voinee tarkoittaa avoinna olevaa virkaa tai tointa, näin ainakin MOT kielitoimiston sanakirja 1.0 termin selittää. Tämän asian oikeudellista puolta en ole ehtinyt vielä selvittää (kunnalliset virkaehtosopimukset / TES:t sekä niitä koskevan sääntelyn sisältö), mutta täytyisi varmaankin asiaa pyrkiä ihan mielenkiinnostakin selvittää. Lisävaloa asiaan ei ainakaan tuonut tuo Tehyn sivuilta löytynyt tiedote, päinvastoin.
Joka tapauksessa, mielenkiintoinen on tuon lainkohdan sanamuoto, johon Tehy (ilmeisesti ja käsittääkseni) työtuomioistuimeen viemässään asiassa nyt vetoaa. Sanamuodon mukaanhan kyseessä on ”voimassa olevaa palvelussuhdetta koskeva työtaistelutoimenpide”. Jos Tehyn näkemys todella on, että irtisanoutumisen eivät johda palvelussuhteen katkeamiseen, vaan palvelussuhteet ovat voimassa, niin tällöinhän kai voisi tulla kyseeseen se, että suojelutyövelvoite koskisi näitä henkilöitä mahdollisen työtaistelun aikana.
Edelleen eräs mielenkiintoinen ja muutaman ajatuksen arvoinen, mutta ehkä kaukaa haettu asia on, että onko kyse laittomasta työtaistelusta tai työtaistelusta ylipäänsä Tehyn toimien osalta?
Eli onko: 1) Tehy ryhtynyt työtaisteluun, jota laki ei salli tai vaihtoehtoisesti ja 2) onko Tehy työtaistelussa loppujen lopuksi lainkaan?
Eihän ainakaan tuo edellä esittämäni lainkohta tunne ja tunnusta tällaista työtaistelumuotoa - työnantajan puolelta tunnetaan työsulku ja työntekijöiden puolelta lakko. Hurjimmillaan pyörittelin mielessäni ajatusta siitä, että onko Tehy jopa vain toimittanut eräänlaisena asiamiehenä noin 12.800 hengen (tai jos tässä puhutaan vain virkasuhteisista henkilöistä niin näiden oliko se nyt noin 700 virkasuhteisen) irtisanoutumisilmoitukset työnantajalle irtisanoutuvien puolesta? Nyt sitten työnantaja olisi kirjeellä pyrkinyt varmistamaan, että pitävätkö asiamiehen tuomat irtisanoutumisilmoitukset paikkansa ja kun ovat valtaosaltaan pitäneet, kun peruuttamisia ei ole tullut, on työnantaja sitten alkanut järjestelemään toimintaansa uudelleen ja palkkaamaan irtisanoutuneiden työntekijöiden tilalle uusia. Näin sentään tuskin asiaa tarkemmin oikeudellisesti arvioitaessa on, mutta ajatuksen tasolla kuitenkin mielenkiintoista miettiä tuotakin vaihtoehtoa.
Mielenkiintoisia ajatuksia mielessä pyöritettäväksi – kuten mainitsin: ainakin ajatuksen tasolla. Joka tapauksessa tärkeää olisi, että tässä asiassa saataisiin aikaan nopeasti sellainen kestävä ja järkevä ratkaisu, jossa tavalliset hyvää ja arvokasta työtä tekevät hoitajat sekä hoitoa tarvitsevat potilaat eivät joutuisi kabinettien valtapelin sijaiskärsijöiksi. Sympatiat ovat täysin näiden kahden ryhmän puolella.
1:46 | Lähetä viesti | Pysyvä linkki | Näytä viittaukset (0) | Lisää se blogiin30. lokakuuta
**************************************************************************************************
Terveydenhuollon palkankorotuksista ja joukkoirtisanoutumisista
Uskon, että erikoissairaanhoitolain mukaisesti kunnat ja sairaanhoitopiirit tekevät kaikkensa, jotta tuhoisilta seurauksilta vältyttäisiin tehyläisten joukkoirtisanoutumisen astuessa mahdollisesti voimaan. Se on heidän velvollisuutensa ja suomalaisilla on oikeus, tällaisissakin oloissa, luottaa välttämättömän hoidon saatavuuteen.
Kiireellisen hoidon antamiseen voivat olla kyllä velvollisia myös terveydenhuollon ammattihenkilöt. Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä on asetettu työ- tai virkasuhteesta riippumaton velvollisuus terveydenhuollon ammattihenkilöille antaa aina kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua (3 luvun 15 § 3 mom.).
Edellä mainittua lainkohtaa on haluttu tulkita niin, että se koskisi vain mm. onnettomuuspaikalla annettavaa hoitoa, mutta tuollainen poissulkeva tulkinta ei välttämättä ole oikea. Se, että millaisiin tilanteisiin kyseinen lain velvollisuus soveltuu on auki, mutta viime kädessähän soveltuvuuden rajat ilmeisesti määritellään sitten oikeudellisesti. Kukaan ei voine tässä vaiheessa ennalta sanoa, että mikä tulee olemaan prosessin lopputulos jos lain soveltamiseen käytännössä mennään.
Sairaanhoitoalalla terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta toteutettavat kollektiivitoimenpiteet, jotka ilmeisesti johtavat kiireellisen hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoidon laiminlyöntiin, voivat rikkoa tätä terveydenhuollon ammattihenkilöiden ns. yleistä virka- ja työsuhteesta riippumatonta auttamisvelvollisuutta. Näin voi olla ainakin sellaisessa tilanteessa, jossa irtisanoutuvat sairaanhoitajat tietävät, että heidän kollektiivisesti tekemänsä irtisanoutuminen ilmeisesti asettaa sairaalan tai sen yksittäisen osaston kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat tilanteeseen, jossa kyseiset potilaat jäävät ilman asianmukaista apua. Todettakoon, että lain sanamuotokin rajaa auttamisvelvollisuuden ja sen laiminlyönnistä mahdollisesti seuraavan vastuun kiireelliseen hoitoon.
Huomattavaa on, että esimerkiksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus valvoo lain mukaan yksittäisiä terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ei ammattijärjestöä. Siten, jos kiireellisen hoidon tarpeessa olevien potilaiden hoito laiminlyödään, niin mahdolliset sanktiot tulevat yksittäisille terveydenhuollon ammattihenkiöille (mm. sairaanhoitajat), eikä Tehylle. Tätä tuskin ovat monet nyt irtisanoutuvat tulleet ajatelleeksi. Tästä syystä olisikin tärkeää, että myös edellä mainittu näkökulma nostettaisiin keskusteluun.
Edilex.fi lakitietokannassa julkaistiin perjantaina asiasta uutinen, jossa asiaa käsiteltiin laajemmin. Uutinen löytynee palvelusta vieläkin.
Mitä tulee hoitajien palkankorotuksiin, niin itse olisin ollut palkkoja valmis nostamaan. Ei siksi, että hoitajat olisivat vertailuryhmään nähden kovasti palkkakuopassa, vaan siksi, että työnteko ja osaaminen on palkittava. Yhteiskunnan on kuljettava kohti tilannetta, jossa sitä rakentevat osat palkitaan ja ne osat, jotka eivät tee mitään tai jotka vaikka muuttavat tänne muualta nauttimaan muiden töiden hedelmistä, jäävät vähän vähemmälle. Suomalainen yhteiskunta on rakentunut melko matalan palkkatason maaksi, jossa hoitajatkin yhtenä ryhmänä muiden joukossa tienaavat turhan huonosti. Tähän voisi olla ihan oikein ja kohtuullista saada muutos.
Mitä tulee Tehyn painostuskeinoihin, niin niiden tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja kuten mainitsinkin osaavien ammattilaisten tulee saada kohtuullinen korvaus osaamisestaan ja vaivannäöstään. Keinot sen sijaan ovat mielestäni epäeettisiä ja epämoraalisia. Siksi pelkään pahaa, että nyt ei tuota (sinänsä hoitajien ansaitsemaa palkankorotusta) voitane työantajan puolelta antaa. Muuten annettaisiin väärä signaali siitä, että tätä yhteiskuntaa voi rauhassa vedättää tuon tyyppisillä toimenpiteillä.
Turun Sanomissa oli hyvä sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindénin kirjoitus nyt käsillä olevasta tilanteesta. Linkitän sen tähän lopuksi(http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0;4:9:0:1:2007-10-30,104:9:495304,1:0:0:0:0:0:). 15:06 | Lähetä viesti | Pysyvä linkki | Näytä viittaukset (0) | Lisää se blogiin
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://jnikander.spaces.live.com/default.aspx
tehyn paradoksi. Suojelutyö halutaan jättää tekemättä, työsuhdetta pidetään irtisanottuna. Toisaalta katsotaan että kyse on voimassa olevaan palvelusuhteeseen kohdistuvasta työtaistelusta. Ei voi syödä ja säästää kakkua samaan aikaan vaikka ahneus ja tietämättömyys olisikin suuri.
teksti, joka myös nosti omia ajatuksia pintaan.
Siis kyllä minä ainakin ymmärrän, että jos allekirjoittaa irtisanoutumisilmoituksen ja kun työnantaja vielä lähestyy allekirjoittajaa, vahvistaako tämä irtisanoutumisensa.
Jos näin käy, niin silloin on irtisanoutunut eikä siinä enää mitään "vinkumista" pitäisi olla. Silloinhan antaa työnantajalle vapaat kädet etsiä uutta työvoimaa.
Mutta tämä oli nyt minun oma ajatukseni.
laki turvaa suomalaisille yhdenvertaisuuden lain edessä. Kaikki suomalaiset, jotka irtisanoutuvat, menettävät työnsä. Laki ei tunne leikki-irtisanoutumista, jolla irrottaudutaan vain kiireellistä hoitoa vaativien potilaiden hoitamisesta.