Ketä vastaan sinulla on eniten?

Minä en jaksa kuluttaa aikaani vihaten ihmisiä, joten ei minulla tällä hetkellä ole mitään ketään noita vastaan. Ehkä yksi puolituttu nyt hieman kyrpii, mutta eiköhän sekin ole jo kohta ohi.

lapsiani, vanhempiani, sisaruksiani, sisarusteni puolisoita, mummoani, ystäviäni, kummitätiä ja -setää, kummilapsiani ja kaikkia muita läheisiä joita en voi tässä kaikkia erikseen mainita.

Ja kyllä mä ex-vaimostanikin tykkään, vaikka joskus vähän yhteen otetaankin, ni koville ottais jos sille ihmiselle jotain tapahtuis.

Jotta valitettavaa sulle, mut mul ei oo mitään ketään vastaan.

Exän exä. Se kyllä tietää sen. Sitä ku pitää esittää niin kovaa jätkää ja heilua kiväärin kanssa.

Noh onhan siitäki jo aikaa, vois kai jo antaa olla, toisaalta eipähän toikaa oo anteekspyynnelly....

No ihmiset noin yleisesti ottaen on perseestä. Ihmiset ovat tyhmiä ja ajattelemattomia, heikkoja ja laiskoja niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Ymmärrän tietysti, ettei tämä ole ihmisten itsensä vika, joten hankalahan sitä on sillä perusteella mitään ketään vastaan pitää. Ärsyttää se silti.

Jos tämä maailma ja ihminen olisi jonkun olennon luoma, niin sitä saatanaa vastaan mulla sitten olisi jo paljon enemmän.

Varmaankin ex-aviomies on ja tulee aina oleen tukevassa ykkösasemassa, ihan hänen omien tekemisiensä takia.

Ankarin olen kylläkin itselleni. Tarvis opetella vähän löysempää suhtautumistapaa omiin puuhiin.

Meikämannen kans ihan samalla viivalla enkä ole ketään vastaan sen enempää kuin mitä puolestakaan.

ole ketään vastaan mitään. Jos mä jotain vanhemmiltani ja isovanhemmiltani olen oppinu niin sen,että katkeruudella ja vihanpidolla ei voita mitään.

äijiä jotka ovat tehneet kylmän katoamistempun, mutta en mä jaksa pitää vihaa ketään kohtaan. Ei se ole pois kun itseltäni.

Mä en kannata kaunankantoa ikuisesti. Siinä tekee enemmän itselleen hallaa joten tähän astisessa elämässä oon pystynyt kaiken antamaan kaikille anteeksi. Tai ainakin joku päivä pystyn antamaan, tällä hetkellä vielä vähän prosessissa...

Ainoa ihminen joka jurppii jonkin verran on yks nainen joka seurusteli aikoinaan mun exän kanssa. Se on ku hiirihaukka kiiluvine silmineen mun exän perässä ja on ahdistellut sitä meidän suhteen aikana ja kävi kimppuun heti eron jälkeen. Siinä jossain välissä esitti mun kaveria mutta kyllä se on osoittautunut sellaiseksi ihmiseksi jonka kanssa mä en halua kaveri olla. Samassa huoneessa voin ja valitettavasti aina välillä joudun olemaan mutta mitään sanottavaa mulla ei oikeastaan ole, hymyilen, vastaan kohteliaasti ja poistun paikalta jos se alkaa enemmän juttelemaan. Mutta tämäkään ihminen ei siis ole kaunan arvoinen.

oo mulla ketään vastaan ,tällä hetkellä ainakaan. Exää kyllä vähän ihmettelen että miksi se on niin tyhmä mutta eipä ole enää minun ongelma.

.. jotka tietävät tekevänsä väärin, mutta tekevät sen silti

miksi olisi ketään vastaan? Kyllä mielummin mielestäni ihmisistä myönteisiä asioita ajattelee ja yleisesti hyväntahtoisia juttuja sekä positiivista vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa turhan vastakkainasettelun sijaan.

Tietysti voi ihmetellä vaikka miksi tällä palstalla on joskus negatiivisia suhtautumisia asiohin sekä ihmisiin silti ilman, että itse olisi ketään vastaan, eli itse suhtautuu myönteisesti muihin ihmisiin.

Erilaisia näkemyksiä, keskusteluista ja mielipiteitä asioista tietysti voi olla myös ilman vastakkainasetteluita. Ja ihmisten erilaisuus ja näkemysten vivahteikkuus on myös mielestäni myönteinen ja vuorovaikutteinen asia :)

näitä *elvetin pistaasipähkinöiden kuoria, kun näistä osa on hitsin tiukkoja, että hermo menee enenkuin syötyä saan. Miks ei voi olla kuorettomia? :/

että ei ole ketään vastaan sen suurempia.

Valehtelin! ;)

Kaksi miespuolista kaveria on mulle velkaa ja alkaa olla kärsivällisyys lopussa. Mutta maltan vielä hetken uskoa ihmisen rehellisyyteen. Olen valmistautunut pettymään.

Voin tietysti ajatella tehneeni hyvän työn..

*kissing my money goodbye*