Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Pohdintaa..

    Mikäköhän kumma mua nyt vaivaa.. Olen 26 vuotias kahden äiti, avioliitossa. viimeaikoina olen alkanut pohdiskelemaan elämää ihan eritavalla kuin ennen, aika ahditavastikkin. Katselen ympärilleni, ja ihmettelen..tätäkö tämä on, työtä, kotia..arki rullaa kamalaa vauhtia. Onko ihmiselämä tosiaan näin yksitoikkoinen, nuorempana täytin pääni kaiken näköisillä suunnitelmilla, joista mitkään eivät toteutuneet. Minulla on onnellinen perhe, silti tunnen olevani ihan yksin. Kaikki rakkaimmatkin ihmiset saattavat pettää tai jopa kuolla, itse vastaat itsestäsi, turha kietoutua johonkin valheelliseen turvallisuuteen.Mitä tahansa voi tapahtua. Tunnen, että vaikka on perhe, on minun varmistettava selustaani..minun on selvittävä yksin. Aika kaaosmaisia ajatuksia..ulospäin olen onnellinen, ja olenkin oikeasti, mutta en voi kun ihmetellä..
    3306
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Moi !

    Taidat olla varhaisessa kolmenkympin kriisissä?

    Nou hätä, mureet unohtuvat (kun kerran ovat tuonlaatuisia).

    Pian huomaat elämäsi olevan hauskaa ja iloa täynnä sekä haaveittesi toteutuneen.

    Hiljaa hyvää tulee :)

    Äänestä

    • toivottavasti ei kestä kauaa!

      Äänestä

    eikö sinua kiinnostanutkaan vaihtaa ajatuksia?

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    niina kirjoitti:

    Mikäköhän kumma mua nyt vaivaa.. Olen 26 vuotias kahden äiti, avioliitossa. viimeaikoina olen alkanut pohdiskelemaan elämää ihan eritavalla kuin ennen, aika ahditavastikkin. Katselen ympärilleni, ja ihmettelen..tätäkö tämä on, työtä, kotia..arki rullaa kamalaa vauhtia. Onko ihmiselämä tosiaan näin yksitoikkoinen, nuorempana täytin pääni kaiken näköisillä suunnitelmilla, joista mitkään eivät toteutuneet. Minulla on onnellinen perhe, silti tunnen olevani ihan yksin. Kaikki rakkaimmatkin ihmiset saattavat pettää tai jopa kuolla, itse vastaat itsestäsi, turha kietoutua johonkin valheelliseen turvallisuuteen.Mitä tahansa voi tapahtua. Tunnen, että vaikka on perhe, on minun varmistettava selustaani..minun on selvittävä yksin. Aika kaaosmaisia ajatuksia..ulospäin olen onnellinen, ja olenkin oikeasti, mutta en voi kun ihmetellä..

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu