Mielestäni jokainen ihminen pohjimmiltaan tavoittelee vain omaa etuaan ja hyvinvointiaan.
... siitä miettimään ...
... siitä miettimään ...
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
yleistyksesi on perseestä.
tai annat esimerkin niin selvennän.. jätin perustelut pois vain saadakseni vastauksia
Itsemurhaisku aatteen puolesta.
Meni vääritepäin.
varmasti Osama totesi ennen lentoa että "teistä tulee sankareita"
Onkohan nyt jollain jäänyt koraani lukematta...
:D
Joojoo.
Otetaan sitten vaikka noi kettutytöt esimerkiski, jos filosofian maisteri sit tajuis vaikka.
Ajatellaan vain omaa vakaumusta ajattelematta turkistarhaajien elantoa.. esim.
ne kettutytöt ajattele myöskään niiden eläimien kohtaloa mitkä vapaaks päästää. Nehän kuolee.
samaa mieltä osittain, enkä missään nimessä hyväksy niitä iskuja. Päinvastoin.
Mut, aattensa kullakin omansa ja he uskovat omaansa, unohtaen itsekkyytensä.
Nää on vähä monisäikeisiä juttuja ja niitä pitää tosissaan miettiä, että ne tajuaa.
on vaikke vastata yksselitteisesti, enkä nyt kerkee tai edes jaksa, mut kyllä sä sen fiksuna miehenä tajuut, kun hetken kelaat.
Olen jo täysin valaistunut... =)
En oo... jokainen taaplaa tyylillään, mut se oman hyvinvoinnin tavoittelu ei välttämättä oo itsekkyyttä.
Äiti Teresa vois varmaan olla hyvä esimerkki ja kai siihen menee sit marttyyritki.
Jossa käsiteltiin pyhimyksiä?
Mutta juu... ei tarvitse olla erimieltä
Ilmeisesti siinä on joku hyvä oivallus?...
.. mutta tais olla jotenkin niin että esim äiti teresan rakennuttamissa suojakodeissa vai mitä nyt olikaan niin ihmisiä kohdeltiin ala-arvoisesti tms.
mut se taas ei oo äiti teresan vika.
Kyl mieki äkkäsin mitä sie ajat takaa, mut yritän ettii sellasta esimerkkii jolle jonku hyvän asian tekeminen ois ollu kuoleman hintana. Sitä ei oikeen voi syyttää itsekkyydestä...
Toihan on niin faktaa, että eipä siinä juuri ole mitään miettimistä.
Epäitsekästä tekoa ei ole olemassa ja mä ainakin voin myöntää että oma etu ja hyvinvointi on mulle kaiken alfa ja omega. Toki joskus saan siitä hyvän mielen että edesautan jonkun toisen hyvinvointia ja hyvää oloa, mutta koska siitä tulee hyvä mieli myös mulle, niin tavallaa sekin on itsekästä toimintaa. Tosin se nyt on sellaista positiivisella tavalla itsekästä toimintaa.
Sä tiesit tän =)
siinä mielessä samaa mieltä, että jokaisella on jopa oikeus tavoitella sitä omaa etua ja hyvinvointia mutta ei kenenkään kustannuksella.
Mutta siinä mä olen eri mieltä,että jokainen tavoittelis _vain_ omaa etua ja hyvinvointia. Mä yritän parhaani mukaan ajatella myös muita ja sitä mikä on myös muille parhaaks.
Se muiden auttaminen on yksi oman hyvinvoinnin tekijöistä.
sitä tekee jotain muiden hyvinvoinnin eteen unohtaen omansa. Jotkut tekee sitä liikaakin.
etteivät potisi huonoa omaatuntoa siitä että eivät auttaneet tms.
ei ole negatiivinen asia.
Annan Hänelle kaikkeni, jotta saan kaksin verroin takaisin :)
Itsekkäät ihmiset eivät vain osaa kuvitella että on sellaisiakin, jotka pyrkivät ajattelemaan laajempia kokonaisuuksia.
Tyypillinen puolustus omille tekemisille; kaikkihan näin tekee...
( vaikkei se oikeasti oikeuta mihinkään )
joka et hahmota laajempaa kokonaisuutta
Tuolla kommentilla todistit vain väitteeni oikeaksi.
Näinhän se on, mutta tällöin itsekkyys tarkoittaa käytännössä samaa asiaa kuin järkevä/perusteltu käyttäytyminen ja koko käsite menettää mielekkyytensä. Silloin ainoastaan täysin epärationaalisesti toimiva yksilö olisi epäitsekäs.
Yleisestihän epäitsekkyydestä puhuttaessa tarkoitetaan tietystä edusta luopumista, useimmiten omasta fyysisestä hyvinvoinnista toisen vuoksi. Missään ei sanota sitä, etteikö tuosta luopumisesta voisi seurata jotain muuta hyvää.
että suurin osa tähän mennessä vastanneista miehiestä älyää tämän asian. paitsi MPW =D.
Kunhan otanta kasvaa.. luulen että suurin osa naisista purnaa enemmän vastaan.
Kyllähän se siellä kaiken tekemisen takana aina on, niin hyvässä kuin pahassakin.
*itun itsekäs. Ei siinä mitään, kunhan ei mene kusipääksi. Toisaalta sitä pakosta menee kusipääksi jonkun/joidenkin mielestä ja toisen/toisten taas ei.
Mutta jos ei itsekkäänä tavoittele omaa etua ja hyvinvointia, niin ei voi, eikä kykene ajattelemaan muidenkaan etua ja hyvinvointia.
Siinäpä se. Epäitsekkyys on syvältä. Siinä tulee syödyksi ja tapetuksi lopulta.
Ihmisellä on oltava tietynlaista itsekkyyttä ylipäätään selvitäkseen. Jokaisen teon saa myös käännettyä pohjimmiltaan itsekkääksi jos sitä niinpäin haluaa ajatella. Jos tekee jotain jotta toiselle tulee hyvä mieli, niin itsekin saa siitä hyvää mieltä jne. joten teon voi ajatella olevan itsekäs. Teko ei siis tavallaan ole pyyteetön vaikka sehän on täydellinen tilanne, kummatkin saavat hyvän mielen olipa se itsekästä tai ei.
Mun mielestä se ei kuitenkaan ole ihan noin mustavalkoista että ihan kaikki on itsekästä. Joskus ihminen voi tehdä itselleen hyvinkin vaikean teon tehdäkseen toisen onnelliseksi. En osaa nähdä että kaikissa tilanteissa olis puhtaasti pohjimmiltaan itsekkyydestä kyse, koska esim noissa tapauksissa missä ihminen "uhraantuu" toisen puolesta voi olla että uhrautuja kärsii koko loppuelämänsä. Nyt voi taas ajatella että saahan se hyvää mieltä siitä että tietää että toisella on kaikki hyvin ja niin saakin. Mutta jos kyse olisi oikeasti itsekkyydestä niin eikö uhrautuja olisi silloin jättänyt tekonsa tekemättä ja omaa etuaan ajatellen tehnyt mikä itselle olisi se paras vaihtoehto?
No juu, nyt taitaa olla hyvä hetki lähteä kotiin. En tiedä sainko yhtään kerrottua ajatuksia sanamuotoon ymmärrettävästi ;)
ole huono asia.
Tervettä itsekkyyttä on syytä opetella ja jopa pyrkiä siihen.
Toisaalta itsekkyyttä, jonka seurauksena toista ihmistä käytetään hyväksi tai jonka tarkoituksena on toisen väheksyminen ja toisen loukkaaminen, ei ole kenenkään syytä tavoitella.
syystä kukaan ei ole vielä itsekkäästi vongannut sarvikuonokasta (tässä ketjussa).
En mä haluaisi uskoa noin vaikka se omalla kohdallani taitaa totta pitääkin.
Mutta entäpä esimerkiksi äidinrakkaus. Jos kyseessä on äiti joka antaa viimeiset roponsa ja vaikka henkensä lapsen puolesta. Tekeekö hän sen siksi että saisi vastarakkautta?
Onko vastarakkauden toivominen itsekkyyttä?
Aina saa toivoa. Se ei ole keneltäkään pois. Vastarakkauden vaatiminen on itsekkyyttä. Tai typeryyttä sanoisin.
Minkälainen on itsekäs ihminen?
on. Miksi teet jonkun hyvän teon toista kohtaan, siksi että joku tekisi saman joskus sinulle ITSELLE tai siksi että siitä saa ITSE hyvän olon. Pyyteettömyydestä jauhaminen on jeesustelua pahimmillaan, ja kaiken kukkuraksi vielä jonkun sortin itsensä nostamista muiden yläpuolelle. Määpä tein näin ja näin ja sääpä et.
mieltä, jos itsekkyydellä tarkoitetaan mielihyvän tavoittelua. Ihminen toimii mielihyväperiaatteen mukaan, eli pyrkii maksimoimaan toiminnastaan saadun mielihyvän. Näin ollen altruismikin pohjautuisi viime kädessä oman mielihyvän tavoittelemiseen.
Periaatteessa näkemystä voisi vastustaa siinä mielessä, että ihminen kykenee tietoisesti ohjaamaan toimintaansa. Mielekkyysperiaatteen tiedostamalla ihminen voi ohjata toimintaansa päinvastaiseen suuntaan. Mutta, tuleeko tässäkin tapauksessa viime kädessä mielihyvä asian tiedostamisesta ja tietoisen valinnan valitsemisesta?