LOVE:n Syysseminaari 2007: Näkymätön lähisuhdeväkivalta
8.11. klo 18-20 Auli Ojuri: Parisuhdeväkivalta naisen kokemuksena
Helsinki. Ennakkoilmoittautumiset osoitteeseen: [email protected] viimeistään päivää ennen luentopäivää.
Lähisuhdeväkivaltaa hävetään ja peitellään, ja se jää usein piiloväkivallaksi. Ulkopuolistenkin on usein helpompi sivuuttaa kuin kohdata lähisuhdeväkivallan uhrit. LOVEn syysseminaari tekee lähisuhdeväkivaltaa näkyvämmäksi ja antaa uhreille käytännön työkaluja väkivaltakokemuksen käsittelyyn.
Luennot ovat maksuttomia. Lastenhoitoa emme valitettavasti ole pystyneet järjestämään.
____________________________________________________________________________________
Auli Ojuri toimii kehittämispäällikkönä Ensi.- ja turvakotien liitossa. Auli Ojurin väitöskirja (Ojuri 2004) tarkastelee naisten selviytymistä perheväkivallasta, mm. irtautumisen esteitä ja mahdollistajia.
Väkivaltaa kokeneet naiset ovat parisuhteensa aikana sekä väkivallan uhreja että väkivallassa selviytyjiä. He käyttävät lukuisia selviytymiskeinoja sinnitelläkseen suhteessaan ja saadakseen väkivallan loppumaan. Naiset tarvitsevat myös paljon aikaa ja työtä tiedostaakseen ja ymmärtääkseen lopulta tilanteen muuttumattomuuden ennen lopullista päätöstään väkivaltaisesta suhteesta irtautumiseksi (Ojuri 2004)
Naisen irtautuminen väkivaltaisesta parisuhteesta ja selviytyminen sen jälkeen ei ole yksiselitteinen menestystarina. Kysymys on suuresta elämänmuutoksesta ja myös vaatimuksesta uuden minän rakentamiseksi.
Naiset joutuvat kutomaan arjen kuviot uudella tavalla. Esimerkiksi työn, toimeentulon ja asumisen kysymykset, lasten tarpeisiin vastaaminen tai keskeneräiset lasten huolto- ja tapaamisjärjestelyihin liittyvät asiat vaativat paikkaansa naisen elämässä siinä missä hänen omat toistaiseksi siirretyt ja ohitetut tarpeensa ja toiveensakin. Selviytyminen ei ole kerralla haltuun otettavissa oleva "hyvän" kokonaisuus. Kysymys on prosessista, jonka kuluessa eri palaset aikaa myöten voivat täydentää toisiaan.
Ojurin mukaan naisten selviytymiskokemukset on tulkittavissa siten, että ei ole yhtä hyvää selviytymistä, vaan monta mahdollista. Hän luonnehtii naisia selviytyjiksi, etsijöiksi tai epäilijöiksi. Tämä kuvaa selviytymisprosessin monimuotoisuutta ja sitä, että siihen liittyy myös selviytymättömyyden kokemuksia.
Ojurin tutkimuksessa mukana olleet naiset kertoivat, kuinka ratkaiseva merkitys turvakodin tuella oli heidän selviytymisessään. Yli puolet aineiston naisista korosti erityisesti kuulluksi tulemisen merkitystä auttamiskokemuksena.
Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen, puhumisen salliminen, ajan ja tilan antamien naisten kokemuksille sekä sitoutuva, tukeva ja sensitiivinen vuorovaikutussuhde asiakkaan ja työntekijän välillä olivat niitä tekijöitä, mitkä saivat naiset kokemaan turvakotien auttamisen erittäin myönteisinä verrattuna heidän palvelukokemuksiinsa julkisessa palvelujärjestelmässä. Ojuri nimeää naisten kokemukset julkisen palvelujärjestelmän piirissä näennäisiksi, ongelman kieltäviksi ja syyllistäviksi kohtaamisiksi.
Luonnollisesti naisilla oli myös myönteisiä kokemuksia palvelujärjestelmän piiristä, mutta huomiotta ei voi jättää naisen kokemia kohtaamisten epäonnistumisia esimerkiksi ajan puutteen, ammatillisten käytäntöjen vuoksi tai muiden organisatoristen syiden vuoksi. Erään haastatellun naisen toivomus siitä, kuinka väkivallan kokemusten keskellä "tarvis olla joku, josta ottaa kiinni" on pieni toivomus, mutta samalla auttajille suuri haaste toteutettavaksi.
LOVEn internet sivut http://groups.google.com/group/yhdistys-love/web/yhdistys-love-main-page
8.11. klo 18-20 Auli Ojuri: Parisuhdeväkivalta naisen kokemuksena
Helsinki. Ennakkoilmoittautumiset osoitteeseen: [email protected] viimeistään päivää ennen luentopäivää.
Lähisuhdeväkivaltaa hävetään ja peitellään, ja se jää usein piiloväkivallaksi. Ulkopuolistenkin on usein helpompi sivuuttaa kuin kohdata lähisuhdeväkivallan uhrit. LOVEn syysseminaari tekee lähisuhdeväkivaltaa näkyvämmäksi ja antaa uhreille käytännön työkaluja väkivaltakokemuksen käsittelyyn.
Luennot ovat maksuttomia. Lastenhoitoa emme valitettavasti ole pystyneet järjestämään.
____________________________________________________________________________________
Auli Ojuri toimii kehittämispäällikkönä Ensi.- ja turvakotien liitossa. Auli Ojurin väitöskirja (Ojuri 2004) tarkastelee naisten selviytymistä perheväkivallasta, mm. irtautumisen esteitä ja mahdollistajia.
Väkivaltaa kokeneet naiset ovat parisuhteensa aikana sekä väkivallan uhreja että väkivallassa selviytyjiä. He käyttävät lukuisia selviytymiskeinoja sinnitelläkseen suhteessaan ja saadakseen väkivallan loppumaan. Naiset tarvitsevat myös paljon aikaa ja työtä tiedostaakseen ja ymmärtääkseen lopulta tilanteen muuttumattomuuden ennen lopullista päätöstään väkivaltaisesta suhteesta irtautumiseksi (Ojuri 2004)
Naisen irtautuminen väkivaltaisesta parisuhteesta ja selviytyminen sen jälkeen ei ole yksiselitteinen menestystarina. Kysymys on suuresta elämänmuutoksesta ja myös vaatimuksesta uuden minän rakentamiseksi.
Naiset joutuvat kutomaan arjen kuviot uudella tavalla. Esimerkiksi työn, toimeentulon ja asumisen kysymykset, lasten tarpeisiin vastaaminen tai keskeneräiset lasten huolto- ja tapaamisjärjestelyihin liittyvät asiat vaativat paikkaansa naisen elämässä siinä missä hänen omat toistaiseksi siirretyt ja ohitetut tarpeensa ja toiveensakin. Selviytyminen ei ole kerralla haltuun otettavissa oleva "hyvän" kokonaisuus. Kysymys on prosessista, jonka kuluessa eri palaset aikaa myöten voivat täydentää toisiaan.
Ojurin mukaan naisten selviytymiskokemukset on tulkittavissa siten, että ei ole yhtä hyvää selviytymistä, vaan monta mahdollista. Hän luonnehtii naisia selviytyjiksi, etsijöiksi tai epäilijöiksi. Tämä kuvaa selviytymisprosessin monimuotoisuutta ja sitä, että siihen liittyy myös selviytymättömyyden kokemuksia.
Ojurin tutkimuksessa mukana olleet naiset kertoivat, kuinka ratkaiseva merkitys turvakodin tuella oli heidän selviytymisessään. Yli puolet aineiston naisista korosti erityisesti kuulluksi tulemisen merkitystä auttamiskokemuksena.
Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen, puhumisen salliminen, ajan ja tilan antamien naisten kokemuksille sekä sitoutuva, tukeva ja sensitiivinen vuorovaikutussuhde asiakkaan ja työntekijän välillä olivat niitä tekijöitä, mitkä saivat naiset kokemaan turvakotien auttamisen erittäin myönteisinä verrattuna heidän palvelukokemuksiinsa julkisessa palvelujärjestelmässä. Ojuri nimeää naisten kokemukset julkisen palvelujärjestelmän piirissä näennäisiksi, ongelman kieltäviksi ja syyllistäviksi kohtaamisiksi.
Luonnollisesti naisilla oli myös myönteisiä kokemuksia palvelujärjestelmän piiristä, mutta huomiotta ei voi jättää naisen kokemia kohtaamisten epäonnistumisia esimerkiksi ajan puutteen, ammatillisten käytäntöjen vuoksi tai muiden organisatoristen syiden vuoksi. Erään haastatellun naisen toivomus siitä, kuinka väkivallan kokemusten keskellä "tarvis olla joku, josta ottaa kiinni" on pieni toivomus, mutta samalla auttajille suuri haaste toteutettavaksi.
LOVEn internet sivut http://groups.google.com/group/yhdistys-love/web/yhdistys-love-main-page
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.