Mikä neuvoksi nainen on halukas kaikkeen muuhun paitsi seksiin? (puhumiset yms. onjo kokeiltu)
Ei pitäisi ainakaan voida sanoa että hänellä ei olisi aikaa itselleen tai jotain muuta vastaavaa. Teen melkein 99% kaikki kotiaskareet tiskaus,pyykkäys,ruuanlaitto, siivous ja yms.
Tuntuu jotenkin että minusta on tullut taloudenhoitaja sille, joka juoksee sinne tänne ja tuo sitä ja tätä kun pyydetään maksaa puolet kaikista kuluista. Hän vaan on teke mitä huvittaa, silloin tällöin saan pieniä hellyyden osoituksia, mutta tuntuu että ne olisivat vähän niinkuin susia lampaiden vaatteissa.
Toista miestä hänellä ei varmaankaan ole, tai mistä sitä tietää mitä siellä työpaikalla tapahtuu kun saman ikäisiä vastakkaisen sukupuolen edustajia löytyy aika paljonkin ja ylitöissä viihtyy nykyään kummasti melkein päivittäin 1/2 tuntia tai enemmänkin.
On jotenkin vaan niin tyhjä olo kun olet ensin tehnyt kaiken ja sen jälkeen vielä lämmitellyt naisen (sis. erilaiset eri roolit rajusta apinamiehestä :=) hellään rakastajaan, nuolemiset, sormetukset, koskettulut, yms, yms, yms, yms.)niin käännetään kylkeä tai sanotaan jotain että jos huomenna (sitä huomista ei kyllä yleensä tule, jos se ei ole min. viikon/kahden päästä). Mikä ihmetyttää on se että annetaan tehdä itselle kaikenlaista ennenkuin sanotaan ei, mutta minulle ei anneta mitään huomiota. Ehkäpä hän vaan on kyllästynyt minuun, kun muut naiset kyllä lämpeää minulle sänkyyn astikin olisin pääsyt monesti, mutta en ole niistä juurikaan kiinnostunut kun omakin on. Kieltämättä pikkuhiljaa alkaa mietityttämään, että kääntäisikö uuden lehden elämässä kun ei aina jaksaisi olla yrittämässä ja sen päälle vielä tulla torjutuksi. Pitemmänpäälle se alkaa stressaamaan yli sietokyvyn.
Meidän parisuhdekaan ei ole ihan uunituore yli 2,5v yhdessä siitä saman katon alla yli 1v. Oikeastaan kaikki alkoi jo silloin kun oltiin suunnittelemassa yhteenmuuttoa. Silloin sain kuulla että ottajia kuulemma olisi jos en muuttaisi. Korviaan myöten rakastuneena pakkohan siihen oli suostua ja täytyy kyllä myöntää ettei siitä olisi tullut enään mitään jos oltaisiin jatkettu eri osoitteissa. Hetkeäkään en kadu sitä että muutin hänen kanssaan yhteen. Hyviä hetkiä ja muistoja on jäänyt,huonojakin löytyy vastapainoksi aika paljon, mutta aika kultaa muistot.
Jos seksi elämästä pitäisi jotain mainita niin se on ollut ennen hyvinkin kiihkeää, mutta jostain tuli sade noin 8kk sitten, joka sammutti kipinän hänen puoleltaan. Ehkä se olin minä tai joku muu mene ja tiedä, selvää vastausta siihen en ole koskaan saanut.
En tahtoisi mitenkään loukata ketään, mutta jos joku joka "pihtaa" puolisoltaan voisi vastata rehellisesti siihen että:
Ajatteleeko silloin kun kieltäytyy seksistä koskaan toista? ja miltä tuntuu kieltäytyä jatkuvasti?
Oma kohtaisia kokemuksia kun ei ole muualta kuin torjutuksi tulleen puolelta ja se ei mitään herkkua ole, monesti sen jälkeen ajattelee että miksi minä edes vaivauduin kun kuitenkin tulos oli jo etukäteen arvattavissa? Aina sitä vaan jotenkin sen jälkeen jaksaa kasata itsensä ja yrittää jokin toinen kerta uudelleen, ihme ja kumma.
Kuten aikaisemmin mainitsin puhumista on kokeiltu minun mielestä jo riittävän monesti. Yleensä aina puhuminen menee siihen että hän kiinnittää huomionsa ihan johonkin muuhun, eikä kuuntele sanaakaan.
Kysymyksiä ja juttua riittäisi vaikka lyhyehköksi romaaniksi, mutta jos tämä nyt riittäsi. Ehkä lisää joskus tulevaisuudessa.
Kaikki kommentit tervetulleita. Tiedä vaikka saisi omat ajatukset selviämään johonkin suuntaan.
Ei pitäisi ainakaan voida sanoa että hänellä ei olisi aikaa itselleen tai jotain muuta vastaavaa. Teen melkein 99% kaikki kotiaskareet tiskaus,pyykkäys,ruuanlaitto, siivous ja yms.
Tuntuu jotenkin että minusta on tullut taloudenhoitaja sille, joka juoksee sinne tänne ja tuo sitä ja tätä kun pyydetään maksaa puolet kaikista kuluista. Hän vaan on teke mitä huvittaa, silloin tällöin saan pieniä hellyyden osoituksia, mutta tuntuu että ne olisivat vähän niinkuin susia lampaiden vaatteissa.
Toista miestä hänellä ei varmaankaan ole, tai mistä sitä tietää mitä siellä työpaikalla tapahtuu kun saman ikäisiä vastakkaisen sukupuolen edustajia löytyy aika paljonkin ja ylitöissä viihtyy nykyään kummasti melkein päivittäin 1/2 tuntia tai enemmänkin.
On jotenkin vaan niin tyhjä olo kun olet ensin tehnyt kaiken ja sen jälkeen vielä lämmitellyt naisen (sis. erilaiset eri roolit rajusta apinamiehestä :=) hellään rakastajaan, nuolemiset, sormetukset, koskettulut, yms, yms, yms, yms.)niin käännetään kylkeä tai sanotaan jotain että jos huomenna (sitä huomista ei kyllä yleensä tule, jos se ei ole min. viikon/kahden päästä). Mikä ihmetyttää on se että annetaan tehdä itselle kaikenlaista ennenkuin sanotaan ei, mutta minulle ei anneta mitään huomiota. Ehkäpä hän vaan on kyllästynyt minuun, kun muut naiset kyllä lämpeää minulle sänkyyn astikin olisin pääsyt monesti, mutta en ole niistä juurikaan kiinnostunut kun omakin on. Kieltämättä pikkuhiljaa alkaa mietityttämään, että kääntäisikö uuden lehden elämässä kun ei aina jaksaisi olla yrittämässä ja sen päälle vielä tulla torjutuksi. Pitemmänpäälle se alkaa stressaamaan yli sietokyvyn.
Meidän parisuhdekaan ei ole ihan uunituore yli 2,5v yhdessä siitä saman katon alla yli 1v. Oikeastaan kaikki alkoi jo silloin kun oltiin suunnittelemassa yhteenmuuttoa. Silloin sain kuulla että ottajia kuulemma olisi jos en muuttaisi. Korviaan myöten rakastuneena pakkohan siihen oli suostua ja täytyy kyllä myöntää ettei siitä olisi tullut enään mitään jos oltaisiin jatkettu eri osoitteissa. Hetkeäkään en kadu sitä että muutin hänen kanssaan yhteen. Hyviä hetkiä ja muistoja on jäänyt,huonojakin löytyy vastapainoksi aika paljon, mutta aika kultaa muistot.
Jos seksi elämästä pitäisi jotain mainita niin se on ollut ennen hyvinkin kiihkeää, mutta jostain tuli sade noin 8kk sitten, joka sammutti kipinän hänen puoleltaan. Ehkä se olin minä tai joku muu mene ja tiedä, selvää vastausta siihen en ole koskaan saanut.
En tahtoisi mitenkään loukata ketään, mutta jos joku joka "pihtaa" puolisoltaan voisi vastata rehellisesti siihen että:
Ajatteleeko silloin kun kieltäytyy seksistä koskaan toista? ja miltä tuntuu kieltäytyä jatkuvasti?
Oma kohtaisia kokemuksia kun ei ole muualta kuin torjutuksi tulleen puolelta ja se ei mitään herkkua ole, monesti sen jälkeen ajattelee että miksi minä edes vaivauduin kun kuitenkin tulos oli jo etukäteen arvattavissa? Aina sitä vaan jotenkin sen jälkeen jaksaa kasata itsensä ja yrittää jokin toinen kerta uudelleen, ihme ja kumma.
Kuten aikaisemmin mainitsin puhumista on kokeiltu minun mielestä jo riittävän monesti. Yleensä aina puhuminen menee siihen että hän kiinnittää huomionsa ihan johonkin muuhun, eikä kuuntele sanaakaan.
Kysymyksiä ja juttua riittäisi vaikka lyhyehköksi romaaniksi, mutta jos tämä nyt riittäsi. Ehkä lisää joskus tulevaisuudessa.
Kaikki kommentit tervetulleita. Tiedä vaikka saisi omat ajatukset selviämään johonkin suuntaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kai olet avautunut asiasta samalla tavalla naisellesi ja kysellyt, että josko hän voisi rehellisesti sanoa missä mättää? Eikä sun tarvitse olla mikään pikku kotiorja joka tekee melkein kaikki kotityöt ja maksaa vielä puolet kuluista. Sanot suoraan, että teidän suhde alkaa kohta vetelemään viimeisiään ja niin nainen taitaa toivoakin.
Onko avovaimosi osannut sanoa syytä, miksi häntä ei enää huvita? Onko jotain erilaista tapahtunut niillä kerroilla kun häntä onkin seksi kiinnostanut? Miten paljon vietätte aikaa yhdessä? Mitä teitte seurustelunne alkuvaiheessa, kun seksielämä vielä luisti? (Voisitteko ruveta uudelleen "seurustelemaan"?)
Voihan tuo kieltäytyminen seksistä johtua ihan vain väsymyksestäkin, jos on oikeasti rankkaa töissä (ja ihan oikeita ylitöitä, ei pettämistä...) tai kai sitä kaikilla on välillä kausia, että tekee mieli enemmän seksiä, välillä taas vähemmän.. tosin kyllä tuo 8kk kuullostaa jo aika pitkältä ajalta...
Tai entä jos kääntäisit tilanteet päälaelleen: jättäisit naisesi täysin ilman huomiota? Havahtuisiko hän sitten?
Vastauksia:
Hän ei osaa syytä sanoa.
Niillä kerroilla kun on kiinnostanut ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä, joskus peräti ei ole tarvinnut kuin vähän vihjaista niin on jo oltu sängyn puolella. Siihen sänkyyn menoon se innostus loppuu. Hän passivoituu ihan täysin.
Seurustelun alku vaiheessa ei juurikaan muuta eroa kuin se että sängyssä peuhattiin, ei nukuttu kuten tänä päivänä.
Huomiotta jättämistäkin yritetty, ei toiminut ainakaan silloin.
huomasin kirjoituksestasi samat ongelmat jotka sain itse kokea 14 vuotta, 2 ihanaa lasta ja hienot kulissit jossa toimin kodinhoitajana, hei herää jo, olet luonnehäiriöisen narsistin kanssa jolla itsellä asiat tosi huonosti,lue kirja sata tapaa tappaa sielu ja muita luonnehäiriöisistä narsismista kertovia opuksia ja huomaat että naisesi on kiinnittänyt sinut "tunnekoukkuun" josta narsistin uhrin on vaikea päästä itse pois, ja mitä pitempään olet suhteessa sitä vaikeampaa siitä pois pääseminen on, voin sanoa kokemuksesta. Syytteleminen tai diagnosoiminen ei auta asiaa koska naisessa ei ole mitään vikaa ja hän elää "jumalan lahjana maailmalle", ja huomaat jos erehdyt selvittelemään että hän kääntää kaikki asiat päälaelleen ja huomaat kohta olevasi syypää kaikkeen. Se taas ruokkii haluasi miellyttää enemmän naistasi jotta tulevaisuudessa menisi paremmin, loputon oravanpyörä josta lopputulos on että sinusta imetään virtaa loppuun asti, minulle meinasi käydä niin, onneksi potku tuli persauksille ja pääsin koukuttamisesta ulos, meni omaisuus jakoon jne. olen tyytyväinen ratkaisuuni ja päivä päivältä tuntuu elo ihanammalta, erot ovat aina vaikeita päätöksiä olipa suhde millainen tahansa mutta tieto siitä mikä suhteessa mätti on voima jolla itsesyytöksistä pääsee ulos.