Käveletkö päin?

Asun muuten Ruotsissa ja täällä on sama ilmiö.

Sitten varsinkin metrossa on ihan yleinen tämmöinen ilmiö, että vaikka kuinka seisoisit pois tieltä seinän vieressä, niin moni ohikulkevista "koukkaa" sinuun päin juuri sillä kohtaa. Vaikka siis tilaa olisi kulkea suoraan eteenpäin. Jos sinulla on esimerkiksi kirja kädessä, niin takuulla töytäisevät kirjaasi.

Onko tämä joku osa kaaosteoriaa vai mistä johtuu?

Olen ollut Tukholman yliopistossa, eikä sielläkään väki tunnu tietävän sääntöä oikean puolen väistöstä. Joskus olen kieltäytynyt väistämästä tuollaista "sokeaa" ja osoittanut kädellä ja vielä sanonut, että mene oikealle. Sen saa sanoa suunnilleen kolme kertaa, ennen kuin törmäilijä on kuulevinaankaan.

Aika outoa, eikö? Ei luulisi olevan niin kovin vaikeaa erottaa oikeaa vasemmasta.

Mua ärsyttää täsmälleen sama asia. Usein näkee ettei vastaantulijalla ole minkäänlaista halua yhteispeliin. Sitten on niitä naikkosia joiden mielestä katu kuuluu heille ja miehet saavat väistää. Olen katsonut silmiin, kunnes vastaantulijan nokka on kääntynyt osoittamaan taivasta, sen jälkeen olen kävellyt tahallani päälle.

Ihmetyttää myös miten vaikeaa se on tajuta että rakennukseen, julkiseen kulkuneuvoon yms. mennessä on päästettävä ensin ulos ovesta ne jotkat ovat pyrkimässä. Sisään sopii enemmän kun sieltä on tullut ulos kaikki halukkaat. Metrossahan sitä näkee että kun vaunu pysähtyy kohdalle senne rynnitään sisään sonnilaumana.

Minä väistän, tuntuu että AINA. Ongelma ei kylläkään ilmene siinä että miltä puolen tulisi ohittaa, vaan tilanteessa jolloin ihmisiä nyt vaan on liikaa rinnakkain käytettävään tilaan nähden.

Eli jos joku vaikkapa kävelee ystävänsä kanssa rinnakkain minua vastaan, niin minun tulee ymmärtää kutistua pienemmäksi, parivaljakon ei tarvitse yrittää muodostaa jonoa rivin sijaan.

Tai jos yksinkin liikkuvia ihmisiä on liikaa ja seassa pujottelee joku kiireisempi, se väistää jotakuta kävelemällä minun päälleni. Tai kävelisi päälleni ellen itse poukkoilisi alta pois.

Tai risteävissä liikennevirroissa, esim. Helsingin rautatieasemalla jossa on jokaisella sivulla ovia. En pääse eteenpäin ollenkaan väistellessäni kaikkia.

Olen testannut samaa asennetta kuin muilla on, eli en vaan yksinkertaisesti väistä. Päälle ne tulevat, ei voi mitään! Olenko liian pieni ja huomaamaton vai peräti näkymätön?

yleensä kaduilla mut auta armias perjantai iltäpäivisin / lauantaisin kaupoissa, välillä tuntuu et porukka on jättäny aivonsa totaalisesti narikkaan. Ja pakko sanoa taas että yleensä ne jotka ei osaa väistää / muuten vaan eivät huomio muita ihmisiä ollenkaan ovat useammin naisia kuin miehiä.

Yleensäkkin mulla on aina pinna kireällä paikoissa missä on paljon vitun tyhmiä ihmisiä saman katon alla ja kaupoissa niitä tuntuu riittävän vaikka muille jakaa. Normaalistihan mä oon lauhkea kuin lammas mut muutaman kerran oo menettäny hermoni totaalisesti. Kerran kun joku saatanan ameeba lähti kassalta kesken pahimman ruuhkan hakeen jotain kamaa kaupan toisesta päästä ja tiesin et sen seurauksena myöhästyn junasta nakkasin ostokseni limppareineen kaikkieen iltapäivälehtihyllyn päälle joka kaatu hirveellä ryminällä. No vitut mä siitä mitään välittäny, marssin vaan ulos ja sen katoavan sekunnin kestäneen hermopuuskan jälkeen iski hirvee morkkis siitä et tuleekohan jostain kohta vaksi ja pistää mut rautoihin :-) No onneks ei tullu.

Ihmiset väistävät minua, sen verran itsesuojeluvaisto pelaa niillä vielä. Tosin useimmiten puikkelehdin massan välistä, koska muut kävelevät niin hitaasti.

Ärsyttää just tuollainen päin käveleminen. Varsinkin minua nuoremmat tekevät sitä kun esittävät kovaa.
Vitun pellet :D

Kaiken ikäiset sitä tekevät, joskus en väistä ja joskus sivuutan vastaantulijat hienovaraisesti. Alkaa nyppiä kun jo vastaantulijan ilmeestä näkee että mä en sua väistä, ne oikein ylpistyy ja laittavat selkää kaarelle ja käsiä vähän leveämmälle.
Vitun pellet :D

Naisia väistän aina, kuin myös vanhempia ihmisiä ja pieniä lapsia. Kaikilta muilta oletan, että he väistävät saman verran mitä itsekin. Muuten tulee kolhuja. Käytännössä kyllä minuun ei törmätä koskaan ja saan olla rauhassa kovassakin ruuhkassa. Joskus koosta ja asenteesta on hyötyäkin.

Mutta, enemmän kyse on molemminpuolisesta kunnioituksesta - minä väistän vähän, toinen väistää vähän ja kaikki säilyttävät kasvot. Joskus tulee vastaan pikku-nilkkejä, jotka oikein rehvakkaasti kävelevät ja hyvin, hyvin harvoin tulee jopa niin rehvakkaita jannuja, jotka yrittävät kävellä päin väistämättä pätkääkään. Tällöin annan huoletta vähän enemmän kyynärpäätä kun törmätään. Hassusti tosiaan nämä ovat lähes poikkeuksetta pieniä kavereita ja usein kaveriporukassa. Koskaan tälläistä "ongelmaa" ei ole isompien, karskimpien kavereiden kanssa. Veikkaan, että kyse on itsetunnosta.

Joskus seitkytluvulla ihmettelin amerikoissa jonotussysteemejä pankeissa...siis kaikki asettuivat yhteen jonoon, josta sitten mentiin tiskille vuorollaan. Oli myöskin lippujonotusta. Ei täälä sillon ajateltu, että olis tärkeetä järjestää jonotusta. Kaheksankytluvulla ihmettelin Itävallassa liukurappusissa kulkemista. Oli tiukka sääntö seisoa oikealla ja kiivetä ylöspäin vasemmalta. Metrossa Wienissä usein juostiin ohi. Vissiin tää oppi on sekin tullut sitten metron myötä Suomeen...en nimittäin ole mitään tutkimusta asiasta tehnyt, mutta kulkeminen on ihmeesti siistiytynyt.

Olen väitellyt monesti kävelytiellä kulkemisista. Näitähän on tullut tässä viimesen parin kymmenen vuoden aikana joka puolelle Suomeen. Tämä on muka eri asia kuin käveleminen kadun reunassa tai käveleminen tien reunassa. Suomessa ei olla kauaa kävelty jossain kaduilla missä on jalkakäytävät. Ihmiset on kävelleet teitten reunassa ja jotain polkuja pitkin. Tää on taottu jokaiselle kalloon, että sinä sitten kävelet autojen tulosuuntaa VASTAAN tien vasempaa reunaa...ja se heijastin roikkuu oikealla puolella.

Arvaa, miten sitten kävellään, kun kevyenliikenteen väylä on vain tien toisessa laidassa! Ihan oikeasti sen saa tosiaan arvata tilanteen mukaan. HAH! Tästä kulkemisesta on takuulla niin monta eri versiota kuin on kulkijaakin. Jossain yritetään jakaa tää kevyttie halki keskiviivalla ja siitähän vasta sotku tulee. Esim. rattaitten ja pikkukolmipyöräilijän kanssa kulkeva äiti ei suinkaan kulje samaa reunaa kuin polkupyörällä tai yksin liikkuva jalankulkija... JOITTENKIN mielestä.

Miten kulkee yksin liikkuva lapsi, kun tien vasemmassa reunassa on se levennys, ja ajatellaan, että pitää kuitenkin käyttää oikeanpuoleista liikennettä myös jalankulkijoille varatulla osuudella? Sekö kulkee siinä 'autot tulee edestä ja pyörät menee ohi sieltä vasemmalta vai oikealta'? Kaiken käsityksen mukaan luulisi, että lapsi kulkee mahdollisimman kaukana autoista...tien ja jalankulkuväylän äärimmäisessä reunassa...kulkee mihin suuntaan tahansa se ja sama reuna.

Jossain vaiheessa vainottiin pyöräilijöitä, jotka ajaa jalankulkijoitten väylillä. Nyt autoilijat vainoaa pyöräilijöitä, jotka kulkee ajoradalla.

Kaikkeen sotkuun olisi yksinkertainen ohje, että oikeanpuoleinen liikenne. Olkoot sitten kadun jalankulkijoitten osuus tai mikä lystää kulkuväylä. Vasemmalla painutaan ohi..ja hitaampi väistää! Pyöräilijä hyvissä ajoin rimpauttaa AINA ennen kuin ohittaa ketään... eikä se tarkota, että mummot, jotka kävelee rinnakkain, hyppikää kuuseen! Vaan äänimerkki on turvallisuutta edistävä takaa tuleva varoitus. Se on pakollinen ihan niin kun sekin, että oikeassa laidassa kuuluu kulkea...eikä toisten tietä tukkia.

Tuola uimahallissa alkaa olla jo yleistä myöskin tää oikeanpuoleinen 'liikenne'. Huvittavaa on kuitenkin se, miten ihmiset orjallisesti noudattaa tätä. Mulle sattui kerran silleen, että halli oli aika tyhjä. Sitten uin aika lujaa. Joten otin yhden radan tilan, jossa menin edestakaste, vaikka kyseessä oli isompi alue missä yl. uitiin rinkiä= silleen oikeeta laitaa ja esim kolme rataa yksi alue. Okei, siihen tuli huomaamattani yks äijä uimaan. Tietenkin se ui rinkiä, vaikka olis mahtunu melkein vaikka poikittain uimaan missä vaan. Täräytettiin oikeen kunnolla yhteen. Jumankauta kirosin sille, että menee nyt helvettiin justii tästä radalta, kun tilaa on. Ollaan sitte niin prkleen itepäisiä niitten sääntöjen kanssa joka tilanteessa!

Mulle ei ole väliä vaikka sillon kun kadut on autiot, siellä kulkis joku takaperin käsillä kävellen, mutta sillon kun on tungosta, pitää olla jotkuin säännöt. Ei siitäkään mitää tule, jos joku tulee vastaan eikä nää... niin toinen paukkaa päin ja sanoo, että sä kulet väärässä kohtaa! Kyllä sellanen voi sitten väistääkin, joka toisen huomaa ensin.

Jostain kumman syystä minustakin tuntuu, että minä olen useimmiten se, joka väistää. Kummallista se on siksi, että en ole mikään tyngäksi jäänyt typy. Naamasta varmaan näkyy, että olen kiltti ;).

Toisaalta olen kohtuullisen törmäilyherkkä. Aivoissani on selvästi muutama synapsi nurinpäin. Pikaisessa kohtaamisessa väistän varsin usein väärään suuntaan, eli samalle puollelle mihin vastaantulijakin väistää.

Säännöistä ja niiden soveltamisesta vielä sellainen juttu, joka aiheuttaa itselleni ongelmia. Koirani on oppinut kulkemaan pääsääntöisesti vasemmalla puolellani. Itsekin tunnen oloni luontevaksi juuri niin päin kuljettaessa, minä oikealla, koira vasemmalla. Jos yritän kulkea kävelytiellä oikeaa laitaa, riski siihen, että koira livahtaa pyöräilijän eteen, kasvaa. Toisiin koiriin epäluuloisesti suhtautuvien yksilöiden kanssa tulee myös ohittamistilanne vaikeammaksi. Iso koira on paremmin hallinnassa vasemmalla kuin oikealla puolella. Tottumuskysymys varmaankin, mutta niin se vain on. Monimutkaista tämä elämä :).

Ratikkakuski, miksi ne englantilaiset törmäilevät? Eikö vasemmanpuoleisen liikenteen pitäisi olla siellä yhtä selvää pässinlihaa kuin oikeanpuoleinen täällä. Vai törmäilevätkö muilla mailla? (Jonkun kerran olen itse ajanut autoa Englannissa. Se oli lystiä se - ja hengenvaarallista.) Vai muistanko koko jutun ihan väärin (onhan siitä jo monta minuuttia, kun luin aloituksen).

Siperia opettaa... Mulle, pikkukaupungin kasvatille, oli ihan ihme juttu tää oikean puoleinenliikenne kävellessä, vaik siit on puhuttu niin en oo hokannu sitä ku vasta pietarin metroissa.

Ainahan mie oon kulkenu siitä mistä reitti on suorin... Sit kun sata tuhatta ihmistä on erimieltä asiasta... ei tartte olla Sherlock ymmärtääkseen :D mua varmaan tönäistiin yhden korttelin matkalla pari miljoonaa kertaa, ja tylynnäkösiä ihmisiä oli jokapuolella... Sivistyneemmillä kavereilla oli hauskaa nauraa vierestä mun kulkua.... Arvatkaa opinko.. Sit ku otin ikävän asenteen ja pistin arskat silmille, maaliskuussa ja kävelin niinku mulla olis pistooli kädessä niin ihmisten joukkoon suorastaan aukes sellanen käytävä... Tosin metropoliisi kyllä oli hyvin utelias laukun suhteen...

tahallaan päin. Olen hyvä mutkittelemaan ja luovin niin, että selviää törmäilemättä eteenpäin. En mä tykkää siitä, että olkaluut kolahtelee yhteen ja joku ihmisen koko määrittelee, kuka väistää ketä. Egon koko voi kyllä vaikuttaa tähän.

Ei se montaa metriä kilometriä kohden pidennä kävelymatkaa, vaikka siinä pientä mutkaa tekeekin. Toisaalta joskus näkee jo sadan metrin päästä kolme kaveria kävelevän rinnakkain, joilla ei ole mitään aikomusta väistää ketään ja tällaisessa tilanteessa mieli noostattaa ajatuksen katkaista heidän rikkoutumaton ketjunsa. Kuitenkin ketjun katkaisu olisi suoraa riidan haastamista, joten edetköön he tyylilleen uskollisina, mä olen edelleen hyvä väistämään.

kun työnnän edelläni hyökkäyskärryjä :DD

Stadin ruuhkas jos alkaa väistelee liikoja, nii ei pääse, kuin vika suuntaa tai jää sivuun. Parasta mennä virran mukana kauheella kiireellä. Kiire ei minnekään, paitsi aamulla duuniin ja iltäpäiväl duunista himaan.

Kyllä mä aika paljon väistelin muita ja odottelin vuoroa julkisiin kulkuneuvoihin ennen hyökkäyskärry vaihetta, nyt on luksusta: muut väistää.

piruuttani kävellyt päin, kun vastaantulija on kävellyt niin keskellä, että oikealta ohittaessani en ole kunnolla mahtunut kulkemaan.

Mua hämmästyttää semmoiset yleisillä paikoilla liian hajamieliset ihmiset, jotka paikoissa joissa on tungosta tekevät yllättäviä peruutuksia ja käännöksiä suuntiin ja toisiin impulsiivisesti ikään kuin ajatuksissaan muita ihmisiä näkemättä. Esim. kaupassa joku ottaa hyllystä jotakin ja sitten kierrähtää vauhdissa 180 asteen askelpyörähdyksen suoraan päälleni tai juuri ohittaessani peruuttaa perseellään suoraan kylkeeni. Miten se on mahdollista?

Ärsyttää ärsyttää.

Pyöräilin tuossa muutaman kuukauden ja pari kertaa pääsin ärähtään ääneen kun pinna katkesi. Kaksi rullaluistelevaa eukkoa veti rinnakkain eikä siitä ohi päässyt mitenkään, pakko oli huutaa ja kysyä, että "mistäs teitä ohitellaan vai joudunko tässä hidasteleen teidän perässä koko matkan vai vedänkö päälle, keksikää äkkiä".
Naiset lastenvaunujen, koiran ja kolmipyöräisen pikkupyöräilijän kanssa on myös aikas usein kiitettävän hyvin tukkimassa tietä.. väärällä puolella (ja jos on vielä kaveri mukana, niin sitten ne kulkee rinnakkain ettei mistään pääse ohi). Kerran tulin kurvista muutaman muun pyöräilijän kanssa jonossa ja hyvä ettei ajettu niiden päälle, kyllä siellä muutkin eukolle huuteli, että vaihda saatana puolta.

Tällä suppealla otoksella tuntui, että eniten väärää puolta meni juuri noi lastenvaunukolonnat ja vanhemmat miehet, noita miehiä kylläkin hieman ihmettelen. Huvittavaa on että kilometrin pituisella suoralla tiellä näkee oikein, että 90% vastaantulevista tulee vastaan eikä niiden järki ihmettele asiaa yhtään. Noi tulee kaikki mua vastaan? Olenkohan mä väärällä puolella?

Niin ja koirankusettajat.. ne ne vasta hauskoja on. Koira vetää kuin väkkyrä puolelta toiselle ja kusettaja pysyy omalla linjallaan. On käynyt monesti niin, että kusettaja on toisella puolella tietä ja koira toisella, ja niiden välissä menee se ansanaru. Kerkesin jo päättään että tuossa tilanteessa ajan aina sen kusettajan päälle, niin että soi ja sattuu muitakin ku pelkästeen minua. Kurvista kun tulee, niin ei ole kauaa aikaa miettiä mitä tekee, joten tähtään kusettajaan. Minä en katko niskaani puuhun tuollaisten idioottien takia.

Kaupoissa on usein oikeanpuoleisessa ovessa mennessä vihreä ja toisella puolella punainen pallo tms, ja toisella puolella samat jutut toistepäin. Mä noudatan niitä aina ja aina tulee vastaan porukkaa. Niitä mä en sitten väistele yhtään vaan vedän sillä asenteella, että ne väistää kun ovat selvästi väärässä paikassa.

Dösässä mua ketuttaa ne jotka astuvat askeleen ovesta pihalle ja jää sitten siihen tukkiin liikennettä, ihmetteleen maailmanmenoa ja kohtenteleen kauppakassejaan jne.
Sama tyyli sopii kauppaankin, heti kun ovesta pääsee sisään, niin jäädään katseleen ympärille ja pohtiin minne sitä oikein menis, ja takaatulevat yrittää luikahdella jostain rakosesta sisään.
Hyvin ärsyttävää, tekee mieli aina karjaista joko "älkää jääkö tuleen makaan" tai "vittu nyt ne läskit liikkeelle saakutin tientukot" heh.. riippuu vitutuksen asteesta :D

Eli siis. Itse noudatan oikeanpuoleista liikennettä ja olen tarkkana etten jää tukkiin kulkua missään ynnä muuta huomaavaista, ja kävelen päin jos tuntuu siltä. Harvemmin kuitenkaan ihan kolareita sattuu, kyllä ne heikommalla asenteella varustetut tajuaa väistää :)

Ah, olipas puhdistavaa avautua näin aamunavaukseksi :)

Ei muhun viel koskaan törmätty ole. Vanhukset ei väistä yleensäkkään, eikä nää koiran ulkoiluttajat joten täytyy itse väistää, ettei tu törmäystä:)Nii eikä myöskään tenavat jotka fillaril vastaan tulee, ajelevat miten sattuu.

.