Lähes kaikissa tuntemissani pariskunnissa juttu menee niin, että se mies on sellainen suht hiljainen ja ihan über-rauhallinen ja säyseä ja vähän sellainen "kyllä, kulta"-tyyppinen kaveri.
Onko se tosiaan näin, että nämä tappavan tasaiset peruskalliot ovat kaikkein kuuminta hottia, kun nainen etsii kumppania vakituiseen parisuhteeseen?
Itse olen aina ollut vähän sellainen räiskyvämpi mies. En riehu enkä haasta riitaa, mutta kerron mielipiteeni vaikka sitä ei kysyttäisi ja muutenkin mulla saattaa välillä vähän veri kuohua. Sitä on vaikea selittää, mutta kai mua voisi kutsua sellaiseksi aika intensiiviseksi tyypiksi.
Kovasti kyllä tuntuisi naisten puolelta olevan kiinnostusta ilmassa, mutta pitkällä tähtäimellä en ole koskaan saanut suhteitani toimimaan ja musta tuntuu, että tää mun ajoittain purkautuva tulivuoritemperamentti on se suurin syy.
Onko se niin, että naiset kyllä ihastuvat tulisiin miehiin, mutta eivät kuitenkaan uskalla ryhtyä mihinkään tällaisen miehen kanssa? Mitähän syitä siinä nyt voisi esimerkiksi olla taustalla? Onko se vaan niin, että naiset haluavat päästä helpolla ja valitsevat semmoisen helposti hallittavat, rauhallisen ja tasaisen tyypin? Pyrkivätkö nainen näin varmistamaan, että hän olisi sen parisuhteen valovoimaisempi ja kiinnostavampi osapuoli?
Onko se tosiaan näin, että nämä tappavan tasaiset peruskalliot ovat kaikkein kuuminta hottia, kun nainen etsii kumppania vakituiseen parisuhteeseen?
Itse olen aina ollut vähän sellainen räiskyvämpi mies. En riehu enkä haasta riitaa, mutta kerron mielipiteeni vaikka sitä ei kysyttäisi ja muutenkin mulla saattaa välillä vähän veri kuohua. Sitä on vaikea selittää, mutta kai mua voisi kutsua sellaiseksi aika intensiiviseksi tyypiksi.
Kovasti kyllä tuntuisi naisten puolelta olevan kiinnostusta ilmassa, mutta pitkällä tähtäimellä en ole koskaan saanut suhteitani toimimaan ja musta tuntuu, että tää mun ajoittain purkautuva tulivuoritemperamentti on se suurin syy.
Onko se niin, että naiset kyllä ihastuvat tulisiin miehiin, mutta eivät kuitenkaan uskalla ryhtyä mihinkään tällaisen miehen kanssa? Mitähän syitä siinä nyt voisi esimerkiksi olla taustalla? Onko se vaan niin, että naiset haluavat päästä helpolla ja valitsevat semmoisen helposti hallittavat, rauhallisen ja tasaisen tyypin? Pyrkivätkö nainen näin varmistamaan, että hän olisi sen parisuhteen valovoimaisempi ja kiinnostavampi osapuoli?
Vastaukset 44
Vanhimmat
Kyllä mun rauhallisuutta ja tyyneyttä on arvostettu. On joskus jopa ihmetelty et miten mie voin kestää sitä tuittuilua. "jos sie oisit tämmönen niin en kyllä kestäis"
Kai se luo sellasta turvallisuuden tunnetta ja uskaltaa purkaa tunteensa ku toinen ottaa ne vastaan räjähtämättä...
Ehkä se mikä on naisille sallittua niin on vielä miehiltä kiellettyä.
ihan täysin millainen olet, mut hyvältähän tuo kuulostaa.
Mä haluan olla suhteessa se "Kyllä kulta-tyyppi" ja mies saa olla se räiskyvä tulivuori. Sängyssä tosin mustakin tulee vähän... no erilaisempi,
mutta muuten olen kyllä suhtkoht tasainen. No, mutta vastakohtaista naista varmaan kannattaa hakea.
No mutta sähän kuulostat kivalta! En mä edellytä, että naisen pitäis olla semmoinen "kyllä, kulta"-tyyppi ja eikä tässä muutenkaan ole kyse mistään valtataistelusta. Mä vaan haluaisin naisen, joka ymmärtäisi mun hankalaa luonnettani eikä pelkäisi ja yrittäisi kontrolloida meikäläistä. Mulla on aika voimakkaita mielipiteitä, oon voimakastahtoinen, en aina jaksa selitellä tekemisiäni ihmisille, tulen ja menen miten sattuu jne. jne. Tuntuu vaan että tää on monelle naiselle ihan liikaa.
Suomalainen ihminen yleensäottaen on aika rauhallinen käsittääkseni, joten tästä vinkkelistä katsottuna ei voi kuin todeta että esim. allekirjoittaneen kumppanit ovat olleet suht rauhallsia koska eipä paljon muutakaan ole tarjolla?
Vai olisiko sittenkin niin että touhusi vaikuttaa kakaramaiselta? Kyllä esim. yhteisen talouden pito on ihan huomattavasti helpompaa jos toinen ei tule ja mene miten sattuu selittelemättä. Ihan kämppistenkin kanssa oli muinoin tapana ilmoitella mitä suurinpiirtein oli ohjelmassa lähiaikoina vaikka soluasumisenhan voi hoitaa ihan itsenäisestikin. Jos pitäisit jopa tällaista liikana kontrollointina niin en ihmettele jos naisesi ovat kyllästyneet.
Lisäksi tuli mieleen kyllä kysäistä että koskevatko samat "vapaudet" naistasikin?
Joo, olet horoskoopiltasi Oinas...!
Tuo minuakin kiinnostaisi...toteutuuko tasa-arvo "tulemisen ja menemisen" ja "oman pään" suhteen myös naisilla?
mulle tuli mieleen...
1. Rauhallinen luonne kielii tasapainoisuudesta, ennustettavuudesta ja luotettavuudesta. Sanalla sanoen: turvallisuudesta. Perhettä perustaessa on eduksi, jos mies on kaikin puolin tasapainoinen, ennustettava ja luotettava. Naiset ovat erittäin turvallisuushakuisia verrattuna miehiin.
2. Alfauros ei hermostu, koska siihen ei ole tarvetta. Tarvetta ei ole, koska alfauros ei tunne asemaansa uhatuksi. Myöskään rauhallinen ihminen ei hermostu. Tällöin rauhallisen miehen luonteenpiirteet voidaan tulkita merkeiksi johtajauroksen asemasta tai ominaisuuksista (toisinaan tulkinta tietysti menee vikaan). Jokainen nainen haluaa miehen hierarkian yläpäästä.
No mun kohdalla kyse on sitten varmaankin enemmän tosta ykkösvaihtoehdosta. En ole kovin ennalta-arvattava kaveri, joten kai naiset sitten tulkitsevat sen jonkinlaiseksi turvattomuudeksi.
Mä en hermoile enkä hermostu. Aniharvoin edes korotan ääntäni. Eikä mun asemaa kukaan uhkaa, joten toi kakkosvaihtoehto on poissuljettu :D
Tää mun tulisuus ei siis ole sellaista tyypillistä huonosta itsetunnosta kärsivän suomalaismiehen känniriehumista. Tää on enemmän tämmöistä tunteiden paloa. Mä suhtaudun moniin asioihin intohimoisesti enkä osaa olla sellainen neutraali ja diplomaattinen.
ja räiskähtelevästä miehestä tulee mieleen kuriton pikkupentu.
...ja nainenhan ei sitä kestä jos ei saa miestään kuriin. :D
halua "miestä", joka pitää laittaa kuriin.
Oliko toi "mies" nyt lainausmerkeissä koska sä kuvittelet mun olevan joku kiukutteleva ja kitisevä pikkupentu? :D
Sä et tunne mua, söpöläinen :D Meikäläisessä on miestä enemmän kuin tarpeeksi. Nyt vaan puuttuu se nainen, jossa olisi tarpeeksi naista. Mut hei, sehän on mun ongelmani eikä sun! Kiitos kommenteista ja hyvää yötä!
Jatkuva INTTÄMINEN miehen kanssa, jolla on "liikaa egoa", on RASITTAVAA...!
RASITTAVA...!
nainen.2.11.2007 klo 02.07
Jatkuva INTTÄMINEN miehen kanssa, jolla on "liikaa egoa", on RASITTAVAA...!
tekstisi lukeminen on todella todella rasittavaa.
mun exä oli EI NIIN SÄYSEÄ ja aika räiskyvä! Ihmettelin sitä välillä et ei hemmetti!! Kyllä mä seuraavaksi todellakin valitsen miehen joka on säyseä ja sillai rauhallinen yms. Kyllä sain ihan tarpeeksi jo ku exä oli vähän liiankin tulinen!!
peruskalliosta.
Miehen pitää tukea ja olla turvallinen kun mulla on mielen ailahteluita. Mitä siitä nyt tulee jos molemmat ailahtelee.
Ailahteleva mies ehkä helpommin voisi myös pettää/vetää naista nessuun, kun se itsehillintä ei ole paras mahdollinen. En pidä tempperamenttista miestä siis kovin luotettavana.
Ja väittely on jotenkin, hmmm, naismaista. Yritetään niinkuin hyrätä nainen naisen alueella, elikkä älykkyydessä. Miehellä ei tulisi olla tarvetta jyrätä naista.
"Ja väittely on jotenkin, hmmm, naismaista. Yritetään niinkuin hyrätä nainen naisen alueella, elikkä älykkyydessä. Miehellä ei tulisi olla tarvetta jyrätä naista."
Mitä tarkoitat tällä? Eikö mies saisi olla eri mieltä naisen kanssa? Katsotko olevasi älyllisesti miehiä parempi tai että naiset ovat älyllisesti miehiä parempia?
Elikkä miehesi tulisi väittelyssä käyttäytyä niin ettet vain tuntisi itseäsi tyhmäksi vaikka siihen olisi aihetta ja tuo "älykkyys on naisen aluetta" kommentti on aika tyhmä heitto.
että ei nainenkaan jyrää miestä miehen alueella, eli älykkyydessä.
Vaikka mua kyllä risoo toi älykkyys terminä. Ja voi olla väärin tulkittukin.
Tuntuu siltä että miehet oikein hakemalla hakevat "räiskyviä" ja "hankalia" naisia. Jos molemmat ovat temperamenttisia ns. draamakuningattaria, suhde on jatkuva tunnemylläkkää mikä ei ole hyväksi kummankaan hermoille.
Oisko niin että nämä rauhalliset miehet nauttivat siitä että saavat olla järkevämpiä osapuolia suhteessa. Nainen edustaa jotain villiä ja hallitsematonta; tunnetta, ja mies taas rationaalisuutta.
Mielipiteistä totta kai voi puhua ja se on suotavaakin, mutta jos asenteesi on sellainen, että vain minä olen oikeassa tässä asiassa ja sinä väärässä, se alkaa pitemmän päälle olla todella rasittavaa ja suhteen voimavaroja kuluttavaa.
Meillä on mieheni kanssa jatkuvasti kinaa tästä asiasta. Hänesta se on yksilönvapauteen puuttumista jollei saa arvostella :) Kyllä saa, mutta ongelmana on se että hienotunteisuudesta on pulaa monissa tilanteissa. Hän ei ajattele yhtään sitä, mitä on "soveliasta" tai hyviin käytöstapoihin kuuluvaa sanoa tietyissä tilanteissa. olen usein saanut hävetä hänen jyrkkiä mielipiteitään, jotka liittyvät esim. uskonnolliseen vakaumukseen tai eettisiin asioihin. Ihan sama sanooko minulle, mutta pitää laukoa niitä silloin kun vieressä on sukulaisiani, jotka elävät tämän vakaumuksen mukaan. Hän ei kunnioita riittävästi erilaisuutta. Ei osaa katsoa koskaan itseään peilistä. Joskus hän on kuin maailman korkein tuomari, jonka tehtävän on arvostella kaikki asiat, joita hän ei ymmärrä. Hän ei suostu näkemään, että asioilla on monta puolta, ei elämä ole todellakaan niin mustavalkoista. Yhden valinta on toiselle oikea, toiselle täysin väärä.
Temperamentti ok, mutta jollei siihen liity lainkaan itsetutkiskelua ja valmiutta näkökulman muutokseen tilanteen niin vaatiessa, ollaan heikoilla jäillä.
Naisia varmasti kiinnostaa tällainen haasteellinen kaveri alussa, mutta pitemmän päälle he joutuvat usein huomaamaan, että elämä on välillä yhtä helvettiä sellaisen ihmisen kanssa. Jos joku on katsonut Sinkkuäidille sulhasta, niin se Sami, johon Teija näyttää kallistuvan, vaikuttaa antamansa kuvan perusteella juuri tällaiselta ihmiseltä. Jos hakuaa tehdä elämästään ja yhteisestä arjesta vaikean, mikä ettei.
Olen seurustellut myös tällaisen "peruskallion" kanssa. Siis ulkoisesti hän vaikutti siltä. Eivät kaikki ymmärrä, kuinka paljon hyviä puolia kilteissä ja ulkoisesti "liian" tasaisissa ihmisissä on. Usein heillä on kyky todelliseen empatiaan ja näkemään asiat koknaisvaltaisemmin. Eikös sellaisen ihmisen kanssa ole ihanteellisempaa elää kuin vaikean ja ehdottoman ihmisen?
Kyllähän luonnetta saa olla mutta tarkkana olen siitä miten se ilmenee. Pidän tasaisesta menosta joten en kauaa jaksa katsella, jos mahotonta räiskähtelyä on.
Kyllä mä näen noita pariskuntia ihan kumminkin päin. Milloin on mies se virkeempi ja nainen hiirulainen, ja sitten toisilla on toistepäin.
tappavan tasainen peruskallio olis mulle kyllä oikein hyvä.
Sitä vaan ei jaksa arvailla millä päällä toinen mahdollisesti on kymmenen minsan päästä tai millaisetkohan rykärit tästäkin seuraa. Suurin syy kuitenkin on se, että itse on aika tempperamenttinen, niin pidemmällä tähtäimellä ei syntyis muutakuin kaksi aikuista ihmistä kiljumassa "totuuksia" mahdollisesti tavarat lentäen, eikä kumpikaan periksi anna ja loppupeleissä siinä alkais tulisella miehellä jo nyrkit paukkumaan vaikka yleisesti ottaen sitä itse on perusrauhallinen koti-ihminen. Siinä sekin ongelma, kun jostakin asiasta innostuu, niin sehän on oksat pois ja mitä siitäkin seuraa, kun kaks aikuista ihmistä innostuu yht`aikaa. No, ei muuta kui et molemmat paukuttaa ulkoovea ja kukas sit jää tarvittaessa taloa pystys pitämään, niin naisena tietysti minä ja sehän vasta alkaiskin meikäläistä jurppimaan.
Eli siinä vaa pohjalla, että tappavan tasaiset peruskalliot rauhoittaa omaa toimintaa, eikä latista tunteeseen et olis vankilaan kahlittu ja mikä tärkein tietää itse ja luottaa siihen et tarvittaessa se toinen hoitaa kaiken, sen perusarjen. "..helposti hallittava, rauhallinen, tasainen tyyppi" niin minä miellän sen itsevarmaksi mieheksi, jonka ei tarvii enää hötkyillä joka asiasta.
Tuohon alkuun mitä tulee >"Lähes kaikissa tuntemissani pariskunnissa juttu menee niin, että se mies on sellainen suht hiljainen ja ihan über-rauhallinen ja säyseä ja vähän sellainen "kyllä, kulta"-tyyppinen kaveri."<
-Niin kuinkas hyvin nyt oikeasti tunnet nämä pariskunnat? Meinaa niinhän toiset sanoi minunkin eksästä ja siltikin kotona kamapäissään heilui milloin aseiden kanssa ja milloin minkäkin ja milloin mulla oli mikäkin paikka murtunut ja milloin mitäkin. Kyllä joskus oikein mieltä lämmitti kuulla, kun sanottiin:"voi kun sulla on niin ihana mies..."
Että silleesti ;))
Jos on varaa valita rähisijän ja olelijan välillä niin kuka nyt sitä vaahtooja jaksaa katella?
Kyllä mä arvostan sen verran omaa mielenrauhaani ja elämäni harmoniaa, etten jaksa katsella miestä joka on tajuttoman räiskähtelevä. Saa ja pitää olla omia mielipiteitä, mutta pitää tajuta, että ne on vain sinun mielipiteitä. Ei kaikkien tarvitse olla samaa mieltä. Usein ihmiset, jotka ovat vahvasti jotain mieltä ja jyräävät muut mielipiteillään pelkäävät muita vaihtoehtoja.
Lisäksi olisi tosi ikävää, jos mies vaan tulisi ja menisi miten tykkää, eikä kertoisi menojaan. Miten sellaiseen ihmiseen voi saada kontaktia tai luottaa? Parisuhde on tiimityöskentelyä parhaimmillaan. Jos tiimi rakoilee, niin ei hyvin mene.
Jumalattomia pirttihirmuja täynnä koko palsta! :D Naiset siis todella haluavat että mies pitää turpansa kiinni ja pysyy tiukasti naisen talutusnuorassa. Paras kommentti tuli Emmanuele-nimimerkiltä, jonka mielestä älykkyys miehessä on akkamainen ominaisuus. :D
on vässykkämäisyyttä. Yhtä vässykkä on se joka kuohuaa ja kohkaa muttei tarkoita sillä mitään tai se ei vaikuta tekoihin mitenkään. Saattaapa olla phimman luokan inisijä naisen mielestä myös.
Tuliko sulle muka yllätyksenä, että kuumakallet ei oo kovin kivoja??
Mä en lukenu kaikkia kommentteja läpi mutta tuskin täällä nyt niin paljon niitä pirttihirmuja on. Voin tietty puhua vain omasta puolestani mutta mä tykkään jos miehessä on tietty määrä oikeanlaista särmää. Miehen pitää osata sanoa mielipiteensä ja pitää päänsä, jos se on tossukka nii mä kyllä valitettavasti taidan viedä sellasta miestä ku pässiä narussa eli puolensa täytyy osata pitää.
Toisaalta mä en kyllä kaipaa mitään äkäpussia vierelleni elämään. Mä kaipaan rauhallista eloa ja oloa ja vaikka sinne joitain tulisuuskohtauksia mahtuiskin niin arkipäivän täytyy sujua ilman että tarvitsee koko ajan pelätä toisen räjähtelyä.
Rauhallisuus ei välttämättä tarkoita vässykkämäisyyttä mutta ihan samalla tavalla myöskään kuumaverisyys ei välttämättä tarkoita kiukuttelua ja ininää. Kaikilla tuntuu nyt olevan sellainen käsitys, että temperamenttinen mies on automaattisesti jotenkin veemäinen ja rasittava.
Mä olen kuumakalle, mutta mä olen jo monta kertaa sanonut, että se mun kuumaverisyys ei ole sellaista riehumista ja hermoilua. Mä en haasta ikinä riitaa tms. vaan se mun kuumaverisyys on enemmänkin sellaista intohimoista suhtautumista elämään, ihmisiin ja asioihin.
Mutta ilmeisesti naiset kokevat tällaisen miehen jotenkin liian arvaamattomana ja hallitsemattomana. Kyllä mä ymmärrän, että se ennalta-arvattava ja suht helposti manipuloitavissa oleva mies on monen naisen mielestä varmasti paras mahdollinen vaihtoehto. Mä en ole kaikista helpoin ja yksinkertaisin kumppani, mutta en ala myöskään itseäni muuttamaan.
naisista latinotyylin ystäviä.
Sun tarttee olla pidemmän aikaa yhdessä naisen kanssa, että se oppii että sun tunnetilat tulee ja menee. Ei tos muuta.
No ei kai tässä nyt kukaan tarkoittanut mitään manipuloitavaa nysvää. Kyllä miehessä pitää särmää olla, mutta rajansa kaikella. Minust on tärkeää, että voidaan keskustella aiheista, eikä toinen luule koko ajan olevansa oikeassa. Se on tuskastuttava piirre niin naisissa kuin miehissäkin. Eivät Ikinä voi myöntää olevansa väärässä vaikka ovat, ovat päättäneet, että ovat aina oikeassa. Eli intohimoisia mielipiteissään.
Ja sinähän kerroit, että et pidä siitä, ettet saa mennä ja tulla niin kuin tahdot. Miksi luulet, että jonkun on siedettävä sellaista epävarmuutta suhteessa? Miten silloin voi suunnitella mitään,jos toinen voi sanomatta mitään mennä minne sattuu. Onko mukavaa jos nainen ei kerro missä on ja milloin ja miksi, jos kysyt?
Mielestäsi siis rauhalliset ihmiset ovat helposti manipuloitavissa. Kiinnostava näkökanta.
Kuitenkin jos katsot vaikka poliitikkoja (hehän, jos ketkä, nokittelevat sillä kuka on niskan päällä ja kenen sana painaa), lähes kaikki ovat rauhallisia persoonia. Menestyykö mielestäsi helposti manipuloitavissa oleva ihminen politiikassa?
Sen voin ainakin sanoa, että yleensä hermostuva ja provosoituva ihminen häviää pelin hyvin nopeasti. Se, kumman maltti kestää kauemmin, on aina vahvemmilla konfliktitilanteessa ja pystyy kontrolloimaan koko tilannetta. Tämän takia onkin perin hassua, että pidät rauhallisia ihmisiä helposti kontrolloitavina.
Kenties valtakunnan pahin viilipytty istuu valtioneuvoston pöydän päässä ja vastailee ilmeenkään värähtelemättä kysymyksiin uuniperunoista ja entisistä naisystävistä. Se, jos mikä osoittaa itsevarmuutta ja kertoo johtajan asemasta. Näin tekemällä viilipytty viestittää, että tätä haastattelutilannetta hallitsee hän, eikä yksikään toimittaja. Pieninkin hermostuneisuuden ele saattaa paljastaa epävarmuuden.
Edelleen korostan aiemmin sanomaani. Helposti hermostuva ja provosoituva ihminen häviää pelin. Kun saat epämiellyttäviä vastauksia, pahin virhe mitä voit tehdä, on lähteä kutsumaan niiden antajia pirttihirmuiksi tms. Se vain osoittaa, että olet epävarma itsestäsi. Miksi muuten hermostuisit, kun saatkin sellaista palautetta, jota et odottanut?
vaihda mielipiteitään, on tyhmä.
Vanha viisaus, mutta pätee tässäkin. Olen siis eri mieltä kanssasi. Vai tarkoitatko ehkä sitä, että seisoo sanojensa takana ja vastaa niistä vääristäkin mielipiteistään, korjaa niitä lisää informaatiota saatuaan, ja jos oikein tosissaan haluaa jotain on valmis tekemään töitä asian eteen? Silloin asia on eri.
Et riehu etkä haasta riitaa? Mutta esität kärkeviä mielipiteitäsi ainoana oikeana vaihtoehtona vaikka mielipidettäsi ei edes kaivata, vaahto suunpielessä ja verisuonet otsassa pullottaen?
Aha.
Ihmiset yleensä haluavat tasavertaisen ihmissuhteen. Eivät ketään itseään pönkittämään. Vai?
Joskus terapia auttaa.
Temperamenttinen mies - silloin kun temperamentti ei tarkoita räyhäämistä ja väkivaltaa - on kertakaikkiaan hurmaava! Mutta sellaisen kanssa voi olla vaikea elää. Siksi ehkä perheenperustamisaikeissa olevat naiset saattavat varoa kaltaisiasi. Ehkä, en tiedä. Veikkaisin, että viimeistäänn vanhemmalla iällä tulet tapaamaan naisia (niitä, joille tasainen turvallisuus ei enää ole ykkösjuttu), jotka haluavat juuri kaltaisesi miehen. Se ei tosin varmaankaan lohduta sinua juuri nyt.
Siis henkisesti vahva. Se on sellanen piirre mitä mun kanssa elävältä mieheltä vaaditaan.
Mä olen melko räiskyvä, tunteellinen ja herkkä enkä todellakaan tulis yhtä tulisen luonteen kanssa toimeen.
Mun mielestä ihanteellisen elämänkumppanin luonne on vakaa ja tasapainoinen mutta ei siltikään millään tavalla tossutettavissa. Pitää omata vahvat omat mielipiteet kyeten kuitenkin ymmärtämään toisenkin ajatusmaailman erilaisuus, ilman suuria riitoja.
"Onko se vaan niin, että naiset haluavat päästä helpolla ja valitsevat semmoisen helposti hallittavat, rauhallisen ja tasaisen tyypin?"
Pah. Tasapainoinen luonne ei automaattisesti tarkoita millään muotoa hallittavaa tai tylsää tyyppiä.
Kuten moni on jo maininnu niin nainen tarvitsee turvaa ja tukea, sellasen kallion mihin voi luottaa heikkoinakin hetkinä.
"Tasapainoinen luonne ei automaattisesti tarkoita millään muotoa hallittavaa tai tylsää tyyppiä."
Totta, mutta myös päinvastoin: "Tulivuoriluonne" ei automaattisesti tarkoita, että ihminen ei olisi tasapainoinen. Kynnys itsensä ilmaisuun vain on matalammalla ja tapa ilmaista räiskyvämpi.
miehet voivat olla naiselle hengenvaarallisia. Moni mies osaa kyllä peittää sen puolensa itsestään, mutta siis juu, kyllä rauhallisuus on miehessä valttia verrattuna tulisuuteen.
Lue tällainen kirja:
Anne Lehtokoski: Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus
Jos löydät sieltä itsesi, anna se kumppanillesikin luettavaksi. Hankalaa käytöstä on helpompi ymmärtää ja jaksaa, kun tietää mitä taustalta löytyy.
Asiaa tuntemattomille: ADHD, vaikkakin perustuu neurologisiin erikoispiirteisiin, ei ole varsinaisesti sairaus. Se on kimppu ominaisuuksia, jotka voivat hankaloittaa elämää, mutta olla monessa asiassa myös hyödyksi. Itsekin tuohon sakkiin kuulun.
"Lähes kaikissa tuntemissani pariskunnissa juttu menee niin, että se mies on sellainen suht hiljainen ja ihan über-rauhallinen ja säyseä ja vähän sellainen "kyllä, kulta"-tyyppinen kaveri."
Oon huomannu ihan saman, kyl se aika pitkälle noin menee. On tosin niitäkin, että nainen on hiljaisempi ja rauhallinen osapuoli. Mulle sopii paremmin sellanen räiskyvämpi luonne joka uskaltaa sanoa omat mielipiteensäkkin ja on suht suorapuheinen. Ei mikää hissukka.
kumppanikseni mitään lammasta! 'Liian kiltti' mies jättää sanomatta asioita, jotka pitäisi hänen tuoda esiin. Eli kerää soppa-aineksia, jotka saattaa yllättäin kiehahtaa yli. Ei hyvä. Sitä paitsi minusta tuntuu, että tuollainen tekeytyy muuksi kuin mitä oikeasti on. Tulee minulle semmoinen syyllinen olo ja tietenkin palvelualttius lisääntyy, kun koittaa arvata mitä mies tarttee.
Minulla on myös huono kokemus vähemmän kiltistä miehestä. :( Semmoisesta, joka pillastui omista päätelmistään ja kävi käsiksi.
Olennainen ero on siinä, että hallitseeko ne mielenliikahduksensa. Jos vaikuttaa siltä, ettei oikeen pysy homma hanskassa, alkaa minua pelottamaan...olkoot mies rauhallinen peruskallio tai kuohuileva koski.
Mielestäni räiskyvä ja eloisa mies on paljon vilkkaampaa elämää minulle tarjoava kumppani kuin tasaisen puuduttava ja rauhallinen = aina samanlainen. Jotenkin tuntuu, että potkua on kuohuissa enemmän! Kuvittelen, että parisuhteessa voi tämmöisen miehen kanssa olla aivan yhtä vahva luottamus ja turva...elämä vain on vaihtelevampaa.
Voisiko olla että meille täällä pohjolassa on tutumpi rauhallinen tempperamentti kuin kovin sähäkkä luonne?Tai että me naiset alitajuisesti kartamme erimielisyyksiä mahdollisen väkivallan uhan takia?Vaikka uskon että rennonpi ajatusten vaihto voisi olla mukavampaa..