Välimerellinen ruokavalio voi ehkäistä metabolista oireyhtymää
Espanjalaistutkimuksen mukaan metabolinen oireyhtymä kehittyy muita harvemmin henkilöille, jotka noudattavat ns. välimerellistä ruokavaliota eli syövät runsaasti kasviksia, palkokasveja, hedelmiä, kuituja ja kalaa sekä vähänlaisesti lihaa ja maitotuotteita. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö liittyi pienentyneeseen sairastumisriskiin.
Tutkimus kesti kuusi vuotta ja siihen osallistui 2 500 tervettä espanjalaista, jotka arvioivat ruokavaliotaan ja elämäntapojaan tutkimuksen alussa sekä kahden vuoden välein. Ruokavalion ”välimerellisyyttä” arvioitiin asteikolla 0–9.
Metabolinen oireyhtymä todettiin noin 2,5 prosentilla osallistujista, joiden ruokavalion välimerellisyys oli luokkaa 0–5, mutta vain alle prosentilla niistä, joiden ruokavalio sai 6–9 pistettä.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu ennenkin, mutta espanjalaisten tutkimus on ensimmäinen aiheesta tehty prospektiivinen eli etenevä tutkimus, jossa metabolisen oireyhtymän ilmaantuvuutta on seurattu tietyssä ihmisryhmässä.
Metabolisesta oireyhtymästä puhutaan, kun henkilöllä on useita sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskitekijöitä. Tällöin henkilön sydäntauti- ja diabetesriski on suurempi kuin yksittäisten riskitekijöiden perusteella voisi päätellä. Oireyhtymän osatekijöitä ovat sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriöt, ylipainoisuus ja vyötärölihavuus, kolesteroliongelmat ja korkea verenpaine.
http://care.diabetesjournals.org/cgi/content/extract/30/11/2957
Ja jos joku yrittää urputtaa, että välimeri = vhh, niin perustelkoon väitteensä, kasvisrajoitteineen kaikkineen.
Espanjalaistutkimuksen mukaan metabolinen oireyhtymä kehittyy muita harvemmin henkilöille, jotka noudattavat ns. välimerellistä ruokavaliota eli syövät runsaasti kasviksia, palkokasveja, hedelmiä, kuituja ja kalaa sekä vähänlaisesti lihaa ja maitotuotteita. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö liittyi pienentyneeseen sairastumisriskiin.
Tutkimus kesti kuusi vuotta ja siihen osallistui 2 500 tervettä espanjalaista, jotka arvioivat ruokavaliotaan ja elämäntapojaan tutkimuksen alussa sekä kahden vuoden välein. Ruokavalion ”välimerellisyyttä” arvioitiin asteikolla 0–9.
Metabolinen oireyhtymä todettiin noin 2,5 prosentilla osallistujista, joiden ruokavalion välimerellisyys oli luokkaa 0–5, mutta vain alle prosentilla niistä, joiden ruokavalio sai 6–9 pistettä.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu ennenkin, mutta espanjalaisten tutkimus on ensimmäinen aiheesta tehty prospektiivinen eli etenevä tutkimus, jossa metabolisen oireyhtymän ilmaantuvuutta on seurattu tietyssä ihmisryhmässä.
Metabolisesta oireyhtymästä puhutaan, kun henkilöllä on useita sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskitekijöitä. Tällöin henkilön sydäntauti- ja diabetesriski on suurempi kuin yksittäisten riskitekijöiden perusteella voisi päätellä. Oireyhtymän osatekijöitä ovat sokeri- ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriöt, ylipainoisuus ja vyötärölihavuus, kolesteroliongelmat ja korkea verenpaine.
http://care.diabetesjournals.org/cgi/content/extract/30/11/2957
Ja jos joku yrittää urputtaa, että välimeri = vhh, niin perustelkoon väitteensä, kasvisrajoitteineen kaikkineen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Perinteinen välimeren ruokavalio onkin varmasti terveellisempi vaihtoehto kuin länsimaalainen keskivertoruokavalio. Siinä on runsaasti kasviksia ja terveellisiä rasvoja.
Vhh-ruokavalio ei muuten rajoita kasviksia, kuten jostakin syystä luulet. Kasviksissahan on vain vähän hiilareita.
vastata joka viestiin? Mikä asiantuntija sinä kuvittelet olevasi?
vastata ollenkaan kun et pysty esittämään mitään muuta. Anna niiden vastata joilla on jotain sanottavaa.
sanoi vain vahingossa, että kasviksia pitää rajoittaa. Siis sinun tulkintasi mukaan.
Entäs hedelmärajoitus?
ruokavalioni sivuaa kyllä suurelta osin kreetalaista ruokavaliota; aamiainen jää usein väliin kun vuorotyöläisenä on herätys vuoroviikoin 04.15 tai jotain 10.00. Varhaisaamiaiseksi kulautan hiustenkuivauksen lomassa ison lasin sokeritonta mustikka/mansikka/vadelmamehua tai Funlightilla makeutettua rahkaa ja omega3, kalkkitabletin ja c-vitamiinia, näin flunssakaudella.Isompi nälkä iskee joskus aamukahdeksan aikoihin, jolloin syön munakasta, vhh-leipää tai palan täysruisleipää. Jostain syystä ainoa hetki päivästä kun kaipaan hiilareita on varhaisen herätyksen aamu, joten pyrin syömään ne silloin.
Kasvisten hiilareita en kyllä laske, mutta en kyllä nyt äkkiä ajatellen edes muista syöneeni runsashiilarisellaisia, esim. perunaa. Toisinaan teen sunnuntaipäivälliseksi kanaa "kotoupolou", eli paistan uunissa kanan lisäkkeenä sitruunaisia lohkottuja perunoita. Ja syön niitä itsekin,lisäkkeenä lautasella.
Mitähän hedelmiä kreetalaiset pääosin syövät? Eivät ainakaan banaaneja tai ananaksia, vaan niitä (rumia) herkullisia appelsiineja ja omenoita. Sopivat kyllä vallan mainiosti vhh-n ylläpitovaiheeeseen.
Mutta pavut kreikkalaisittain.. Lautasellinen niitä, muutama oliivi ja lohko fetaa.. Usein syömäni lounas vaikka muistankin miten paljon parempia tuoreet keitetyt pavut ovat.
Kreetalaiset syövät kyllä lounaaksi usein perunaa, oletko huomannut miten ne valmistetaan? Ei taatusti keitetä vedessä, vaan raa'at viipaleet suunnilleen uppopaistetaan oliiviöljyssä. Ja ihan vaan siksi kun oliiviöljy on niin terveellistä, ei se peruna..
yleensä ravitsemuksen yhteydessä välimeren tai kreetalaisesta ruokavaliosta puhuttaessa tarkoitetaan perinteistä kreetalaista ruokavaliota. moderni kreetalainen rv on muuttunut perinteisestä aika paljon "länsimaiseen" suuntaan: lähinnä eläintuotteiden kasvanut osuus, puhdistettu vilja, sokeroidut tuotteet.
kreetallahan syödään (ja syötiin) niitä mitä siellä kasvaa: omenoita ja appelsiineja niin kuin sanoit, ja muita sitrushedelmiä, viinirypäleitä, meloneita (vesi- ja hunaja-), viikunoita, aprikooseja, luumuja, granaattiomenoita, jne, tietysti sen mukaan mitkä ovat milloinkin kypsiä. kuivattujakin hedelmiä (viikunat, rusinat, aprikoosit, luumut) hyvin paljon.
cretan-nutrition.gr sivulla sanotaan että a. keysin tutkimukset osoittivat kreetalaisten syövän 6 kertaa enemmän hedelmiä kuin muut välimeren kansat.
Kirjoitat:
"Mutta pavut kreikkalaisittain.. Lautasellinen niitä, muutama oliivi ja lohko fetaa.. Usein syömäni lounas vaikka muistankin miten paljon parempia tuoreet keitetyt pavut ovat."
Minkälaisia papuja tarkoitit? Entä "tuoreet" keitetyt pavut? Suomalaisille pavut ovat Suomessa yleensä niitä pitkiä vihreitä papupalkoja, joita saa loppukesästä tuoreena sekä aina pakastettuna.
Mutta perinteisessä kreetalaisessa pavuilla tarkoitetaan valkoisia, punaisia ym. kuivattuja papuja, joita pitää liottaa ja keitellä pitkään. Perinteisen kreetalaisen ruokavalion kuvauksessa "palkokasvit" tarkoittavat MYÖS näitä papuja sekä tietysti myös punaisia ja vihreita linssejä. Joissa on kai n. puolet energiasta hiilihydraatteina.
Oletko koskaan lukenut kreikkalais-norjalaisen lääkärin Fedon A. Lindbergin ruokavaliokirjoja? Niitä on myös suomennettu, esim. "Syön itseni hoikaksi" (Alkuteos: Naturlig slank med kost i balance). Hänen ohjeissaan on vähennetty hiilareita, muttei yhtä paljon kuin suomalaisessa vhh-versiossa, niin että leipääkin ja varsinkin näitä kaikkia palkokasveja sekä runsaasti hedelmiä sisältyy ohjeisiin. Hänen ohjeensa ovat "slow-carbia" eli muistuttaa GI-dieettiä, mutta hän on rakentanut ohjeensa perinteisen kreetalaisen ruokavalion pohjalle.
Hänen kirjassaan on myös GI GK -taulukoita, johon seikkaan hänen metodinsa perustuu. Hän kertoo kirjoissaan, miten hänen lapsuus- ja nuoruusaikoinaan kotonaan Kreikassa sitä noudatettiin: viikottain syötiin myös papuja tai linssejä, ja tosiaan paljon vähemmän punaista lihaa kuin länsimaissa.
Miten suomalainen VHH eroaa muista VHH-versioita?
Ainut selvä ero mikä itselle tulee mieleen on se että suomalaiset syövät ruisleipää.
joita varsinkin Kreikassa syödään tosi paljon ja se juusto on fetaa ja vuohenjuuston rasva on tyydyttynyttä eläinrasvaa 70%
tarkoitin niitä pitkiä palkoja mitä Kreikkassa ollessani markkinoilta ostan ja hnstohotellilla valmistan syötäväksi.
Kotimaassa täytyy tyytyä vihreisiin pakastepapuihin, jotka keitän nopeasti, valutan, kaadan sekaan oliiviöljyä, hieman sitruunamehua, pippuria, suolaa ja valkosipulia.
Kreetalaisen keittokirjani mukaista punaisista linsseistä tehtävää keittoa syön myös silloin tällöin, mutta kuten mainitset, se onkin sitten enemmän hh-pitoista.
Täytyy laittaa tuo kirja mieleen:), edellinen hankintani kreikkalaisella "ruokasaralla" on Viisaan syömisen lähteillä" (Merja Tuominen-Gialitaki).
juurihan tuossa sanoin, että moderni kreetalainen ruokavalio on muuttunut "länsimaisempaan" suuntaan, eli mm. eläintuotteiden osuus on kasvanut.
sen tiedän, että ns. vähähiilarisia dieettejä on monia, en tiedä mikä on suomalainen VHH, ja ne eroavat toisistaan aika paljon. Vertailepa vaikka Atkinsia, Zonea, Montignacia ja South Beach-dieettiä. Niissä on eroa aika paljonkin.
ja paljon joten ei se nyt ole mikään viime vuosien länsimainen keksintö.
ja ovatkin kaikki oikeastaan ihan erilaisia, ainoastaan Atkinsista ja SBD:stä löytyy samanlaisuuksia. Tai no, kyllä Zonesta ja Montistakin varmaan jotain samankaltaisuuksia löytyy, mutta niissä tapa syödä on ihan erilainen.
Mutta haluaisinkin kuulla mitä tuo edellinen kirjoituksellaan tarkoitti.
minähän puhuin eläintuotteiden osuuden kasvusta yhtenä osana ruokavalion länsimaistumisesta. ei pidä takertua yhteen juustotyyppiin ja unohtaa kokonaisuus. ja jos katsotaan tilastoitua tietoa juuston kulutuksesta: 1960-luvun kreetalla syötiin 13 grammaa juustoa päivässä. lihaa vastaavasti 35 grammaa päivässä.
lähde: Food consumption patterns in the 1960s in seven countries. Kromhout et al. 49(5):889 AJCN
maitotuotteiden kulutus on koko kreikassa kasvanut vuoden 1961 n. 270 grammasta päivässä n. 670 grammaan päivässä, eli 2,5-kertaistunut. lihan kulutus on kreikassa kasvanut samalla aikavälillä 60 grammasta päivässä 250 grammaan eli yli 4-kertaistunut.
lähde: Changes in food supply in Mediterranean countries from 1961 to 2001. Reina Garcia-Closas, Antoni Berenguer and Carlos A González
4-kertaistunut on myös diabetekseen sairastuneiden määrä 30 vuoden aikana.
http://tinyurl.com/25uhw3
välimerellinen ruokavalio on monipuolinen, maukas ja jopa terveellinen.
Mutta kannattaa muistaa se, että täällä pohjoisessa sen ympärivuotinen noudattaminen vaatisi pääasiassa tuontituotteiden käyttöä, ja paitsi ekologisesti niin myös kansantaloudellisesti kannattaa yrittää suosia lähiruokaa niin pitkälti kuin mahdollista.
ystävällisyydellä ja rauhanomaisesti kysyisin, (kun täällä riitely on pääasiassa), että millaista kotimaista ruokaa voi syödä läpi vuoden? Jopa peruna on huonoina vuosina kevättalvella tuontitavaraa.
Tietysti jos säilöö talven varalle kaikenlaista, vaatii kyllä näin perheellisenä tosi ison pakastimen, eikä tuo säilöminenkään kovin halvaksi tule jos itsellä ei ole omenapuita/marjapensaita. Tai aikaa sienestää ja marjastaa.
Kreetalainen ruokavalio ei ihan sanatarkasti tarkoita kreetalaista ruokaa, vaan ruuan valmistamista kreetalaiseen tapaan. Eli ei huikopaloja parista makkaraleivästä, ei jauholla suurustettuja kastikkeita, ei olutta. Nyt viileämpään aikaan meillä syödään uunissa pitkään haudutettua stifadoa (lihaa isoina paloina, sipulia, juustokuminaa, laakerinlehtiä, vettä..) tai kokkinistoa (naudanlihaa kuutioina punaviinissä ja tomaattisoseessa), niitä papuja ja paistettua Halloumi-juustoa rucolapedillä. Suomalaisista aineksista, ainakin osa, luulisin..
Ja niitä sieniä ja marjoja säilöttyinä.
Sekä - uskaltaako tätä sanoa... - viljaa. Maitotuotteita myös ja ilmeisesti lihaakin.
En todellakaan ole sitä mieltä, että olisi mahdollista syödä vain ja ainoastaan lähiruokaa, mutta itse pyrin siihen, että syön mahdollisimman paljon "kausiruokaa" ja kotimaista.
En minäkään riitelymielellä tosiaan kirjoittanut, vaan tuli vain mieleen tämäkin puoli asiasta. Allekirjoitan alkuperäisen viestin täysin.
jolla terveyden ohella tiputat painoa.