Midi-kitaran jotenkin ymmärrän, se kaiketi sisältää Roland GK-3 tyyppisen hexamikin (kallis kapistus) joka pitää lisäksi liittää Rolandin omaan synamoduuliin (helkkarin kallis kapistus).
Onkohan noita yhtään halvempia kuin Rolandin vehkeet joissa nimikin varmaan maksaa puolet?
Mutta nämä mallintavat ja muut digitaalikitarat...
Kertokaa noista jotain, en tajua toimintaperiaatetta. Mallinnuksesta tulee vain mieleen jokin matemaattinen algoritmi jolla koitetaan ikäänkuin matkia jonkin instrumentin käyttäytymistä eri tilanteissa ja sen myötä sen sointivärin muuttumista..muuta en tajua.
Sitten... Joissakin kitaroissa on suora USB-liitäntä tietsikkaan, onko siis noissa ainoastaan kitaran sisäänrakennettu usb-äänikortti joka digitoi kitaran oman mikin äänen vai voiko noilla myös ohjata synaa muuntamalla USB:n kautta tulevat signaalit midisignaaleiksi?
Mikä olisi halvin keino saada kitarasta ulos digitaalista nuottitietoa, eli en siis meinaa että ainoastaan kitaran ääni muutetaan waviksi vaan että saadaan aikaan midi-tietoa (=nuotteja sekvensseriohjelmalle)?
Mulla itselläni on iikanmaakaisen vanha kitarasynasysteemi (Roland G-2 kitara Roland GR-300 kitarasyna) ja se on analoginen, vailla midiä, vailla ohjelmoitavuutta. Säädöt toki on mutta jos jotain haluaa digitaalisena sen on mentävä äänikortin kautta eikä tuosta pelistä saa edes nuottitietoakaan sekvensserisoftalle. Olen niin ulkona näistä tämän päivän kitarasyna-digikitara-midikitara-mallintavakitara systeemeistä ja esmes Thomannin sivuja katsoessa menee vaan pää entistä enemmän pyörälle..
Onkohan noita yhtään halvempia kuin Rolandin vehkeet joissa nimikin varmaan maksaa puolet?
Mutta nämä mallintavat ja muut digitaalikitarat...
Kertokaa noista jotain, en tajua toimintaperiaatetta. Mallinnuksesta tulee vain mieleen jokin matemaattinen algoritmi jolla koitetaan ikäänkuin matkia jonkin instrumentin käyttäytymistä eri tilanteissa ja sen myötä sen sointivärin muuttumista..muuta en tajua.
Sitten... Joissakin kitaroissa on suora USB-liitäntä tietsikkaan, onko siis noissa ainoastaan kitaran sisäänrakennettu usb-äänikortti joka digitoi kitaran oman mikin äänen vai voiko noilla myös ohjata synaa muuntamalla USB:n kautta tulevat signaalit midisignaaleiksi?
Mikä olisi halvin keino saada kitarasta ulos digitaalista nuottitietoa, eli en siis meinaa että ainoastaan kitaran ääni muutetaan waviksi vaan että saadaan aikaan midi-tietoa (=nuotteja sekvensseriohjelmalle)?
Mulla itselläni on iikanmaakaisen vanha kitarasynasysteemi (Roland G-2 kitara Roland GR-300 kitarasyna) ja se on analoginen, vailla midiä, vailla ohjelmoitavuutta. Säädöt toki on mutta jos jotain haluaa digitaalisena sen on mentävä äänikortin kautta eikä tuosta pelistä saa edes nuottitietoakaan sekvensserisoftalle. Olen niin ulkona näistä tämän päivän kitarasyna-digikitara-midikitara-mallintavakitara systeemeistä ja esmes Thomannin sivuja katsoessa menee vaan pää entistä enemmän pyörälle..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siis korjaan: kitarani on Roland G202 eikä G-2. Mutta hälläpä väliä koska se on niin 80-lukulaista ettei sellaisia ole myyty pitkiin aikoihiin.
Kitarani on siis tällainen:
http://www.joness.com/gr300/pics/G-202_1.jpg
Mutta väriltään valkoinen, toisinkuin kuvan kitara.
Tässä kuva siitä synasta:
http://www.jazzguitar.be/images/other/roland-gr300.jpg
Ja vähän tietoakin siitä:
http://www.joness.com/gr300/GR-300.htm
http://www.hillmanweb.com/hillgt19.html
GR-300 synaa pystyy ohjaamaan kaikilla siihen aikaan myydyillä synakitaroilla (G-202, G-303, G-505 ja G-808), samoin myös halvempi syna GR-100 hyväksyy kaikki nuo kitaramallit. Sitten tuli G-707 kitara (omituisen näköinen, vähän kuin kirves), toimii myös GR-100:n ja GR-300:n kanssa. Ristiinkäyttö on siis mahdollista.
Mitäs tuosta nyt osaa kertoa.
Line6 mallintavassa kitarassa ei ole perinteisiä mikrofoneja, vaan tallassa on piezoelementit, jotka sieppaavat kielten äänet.
Siepattu signaali menee kitarassa olevaan prosessoimisyksikköön, joka muokkaa signaalin analogiseksi ulostuloksi.
Prosessoimisyksikössä on esiasteltuina eri kitaravalmistajien malleja, jotka otetaan käyttöön kiertokytkimellä ja 5-asentoisella liukukytkimellä.
Kitarassa on myös digitaaliliitäntä, jolla se voidaan kytkeä joihinkin Line6 vahvistimiin ja efektilaitteisiin.
Erillisellä WorkBench ohjelmistolla (mukana tulee myös tarvittava USB-sovitin kitaran ja tietokoneen välille)voidaan kitaran asetuksia muuttaa rajattomasti. Kitaraan voidaan virtuaalisesti vaihtaa esimerkiksi eri lankku ja mikit. Mikrofoneja voi siirrellä ja kulmaa säätää vapaasti. Tehdyt muutokset ovat suoraan realliajassa kuunneltavissa kitaraan liitetyn analogisen vahvistimen kautta.
Tehdyt muutokset voidaan tallentaa kitaran muistipaikkoihin, joista ne sitten kiertokytkintä ja liukukytkintä kääntelemällä saadaan esille. Omat "mallit" voi myös lähettää kavereille omiin kitaroihinsa ladattaviksi.
Lisäksi kitaraan voidaan tehdä eri viritykset ohjelmallisesti, eli ei tarvitse kääntää viritysnuppeja itse kitarassa, vaan tallennetaan dropped D ja C omiin muistipaikkoihinsa, aika simppeliä.
Täytyy sanoa, että olin silloin joskus erittäin epäileväinen koko mallintavan syteemin toimimisesta, mutta nyt muutaman kuukauden variaxia rämpyteltyäni voin vain todeta, että olen löytänyt itselleni toimivan soittopelin klaikkiin tyylisuuntiin.
Muut kitarani saavatkin nyt pölyttyä seinätelineissä. Seuvaavaksi tulee sitten Vetta2, kunhan äitee antaa luvan.