Schubertin aukko

miehiin kohdistuvaa?

Tiedustelin Schubertista ja hänen puuttuvista konsertoistaan... osaatko sanoa, miksei Supukka niitä väsännyt?

mankel9 kirjoitti:

Tiedustelin Schubertista ja hänen puuttuvista konsertoistaan... osaatko sanoa, miksei Supukka niitä väsännyt?

Tuohon kysymykseen tuskin kukaan muu kuin Schubert itse kykenisiu vastaamaan tyydyttävästi, sillä hänhän ei milloinkaan liene valmistunut ainoatakaan muodoltaan viimeistellyn täydellistä 3-osaista konserttomuotoista sooloteosta orkesterille ja solistille, mutta sen sijaan kylläkin konserttokappale ja rondo, sekä rondo Concertante,m edelliset viululle ja orkesterille 1819, D 345 trumpetteineen ja paukkuineen, jälkimmäinen jousille ja pianokvintetolle D 487.

Ateistinen tieteiskirjailija kirjoitti:

Tuohon kysymykseen tuskin kukaan muu kuin Schubert itse kykenisiu vastaamaan tyydyttävästi, sillä hänhän ei milloinkaan liene valmistunut ainoatakaan muodoltaan viimeistellyn täydellistä 3-osaista konserttomuotoista sooloteosta orkesterille ja solistille, mutta sen sijaan kylläkin konserttokappale ja rondo, sekä rondo Concertante,m edelliset viululle ja orkesterille 1819, D 345 trumpetteineen ja paukkuineen, jälkimmäinen jousille ja pianokvintetolle D 487.

Concertantessa D 487 voi kuulla vahvasti Mozartin ja miksei Haydninkin pianokoserttojen rondo-osien vaikutuksen ellei nyt aina suoranaisine sitaatteineen tai alitajuisine muistumineen joita niitä on ilmeisesti havaittavissa niin ainakin helmeilevine juoksutuksineen yllättävine taianomaisine modulaatiuoineen rinnakkaisine terssikulkuineen ja viehtymystään esikuvansa Mozartin puupuhallinlyriikkaan hän toteutti monien ooppera-aarioidensa tai offertoriumiensa puhallinobbligatoissa jotka ilmeisestikin kompensoivat puhallinsoolokonserttojen vajetta hänen sävellystuotannossaan tai mahdollisesti konviktikoulun amatööriorkesterille ei löytynyt sopivaa tilausta tämänkaltaisen ohjelmiston esittämiseen, siis koska ei ollut tilausta miksi hän olisi säveltänyt pöytälaatikkoonkaan kaikkien aikojen helpoimmin tyuöskenteleviä ja spontaaneimpia musiikillisia neroja kuin olikin. Rondon viululle ja orkesterille unohdin mainita D 438. Itse olen aina ollut hyvin kiinnostunut Schubertin ooppera-aarioiden, duettojen jne. puupuhallinlyriikasta ja melodisesta kauneudesta monia hiveleviä klarinettisooloja myöten.

Ateisti filosofi kirjoitti:

Concertantessa D 487 voi kuulla vahvasti Mozartin ja miksei Haydninkin pianokoserttojen rondo-osien vaikutuksen ellei nyt aina suoranaisine sitaatteineen tai alitajuisine muistumineen joita niitä on ilmeisesti havaittavissa niin ainakin helmeilevine juoksutuksineen yllättävine taianomaisine modulaatiuoineen rinnakkaisine terssikulkuineen ja viehtymystään esikuvansa Mozartin puupuhallinlyriikkaan hän toteutti monien ooppera-aarioidensa tai offertoriumiensa puhallinobbligatoissa jotka ilmeisestikin kompensoivat puhallinsoolokonserttojen vajetta hänen sävellystuotannossaan tai mahdollisesti konviktikoulun amatööriorkesterille ei löytynyt sopivaa tilausta tämänkaltaisen ohjelmiston esittämiseen, siis koska ei ollut tilausta miksi hän olisi säveltänyt pöytälaatikkoonkaan kaikkien aikojen helpoimmin tyuöskenteleviä ja spontaaneimpia musiikillisia neroja kuin olikin. Rondon viululle ja orkesterille unohdin mainita D 438. Itse olen aina ollut hyvin kiinnostunut Schubertin ooppera-aarioiden, duettojen jne. puupuhallinlyriikasta ja melodisesta kauneudesta monia hiveleviä klarinettisooloja myöten.

Minusta vaikuttaa aktiivisena Delius-fanina siltä että Deliusin musiikillinen inspiraatio kumpuaa jokseenkin samoista lähteistä kuin Schubertin ollen tavallaan sukua sille "rakkauden viimeisenä apostolina" (Beecham)ja koen sen menevän lähestulkoon samalla tavoin suoraan sydämeen jossa se voi tehdä kipeää ja ottaa kuulijansa valtoihinsa, runollista romantiikkaahan deliusin sävelkieli kuitenkin edustaa myöhäisromanttisessa tonaalisessa kromaattisessa harmonisessa kielessäänkin 300-vuoden musiikillisen tekniikan kulminaationa