En kykene unohtamaan sitä, kun miesystäväni sanoi minulle, että emmehän edes "ole yhdessä". Hän sanoi sen tilanteessa, jossa puheli jotain entisistään ja että aina tulee jätetyksi. Noh, minä tyhmä möläytin, että minä en ole vielä häntä jättänyt. Silloin hän sanoi, että miten voisin jättääkään, kun emme ole yhdessä. ??? Noh, seuraavana päivänä yritin katkaista suhteen (jota ei siis ilmeisesti hänen mielestään ole olemassakaan)...sanoin, etten viitsi olla esteenä sen oikean löytämiselle ja että emme enää tapaa, vaikka se tuntuukin pahalta. Seuraavana päivänä hän ilmoitti, että tulee luokseni heti, kun töiltänsä kykenee, että tilanne johtuu vain tämän hetkisesti liiallisesta työmäärästä, enkä kyennyt enää toistamiseen suhdetta (jota siis meillä ei ilmeisestikään ole) laittamaan poikki. Nyt olen tilanteessa, etten tiedä, onko minulla miesystävää vai ei, olenko sinkku vai en. Soittelemme päivittäin ja tapaamme, kun se on mahdollista. Tunnen olevani hyvin läheinen hänen kanssaan, vaikka asumme hyvin kaukana toisistamme. Onko kellään mitään aatoksia??
aatoksia??
ollako vai eikö olla
7653
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=fcnP5CjOy1Y
http://www.lyricsfreak.com/d/dire straits/so far away_20040684.html
Oletteko sopineet aiemmin että seurustelette? Jos ette niin ette ole yhdessä, tapailusuhde on enemmän oikea sana sille suhteelle. Miehesi mielestä ette siis ole yhdessä ja se seuraavan päivän tapaaminen varmaan johtui siitä että hän joko ei halua tuottaa mielipahaa sinulle, tykkää sinusta tai ei halua luopua sinusta vaikka ette seurustelisikaan.
Sinuna olisin napakka, sillä mitä pidemmälle tapailusuhde etenee, sen hankalampaa sen lopettaminen tulee olemaan. En ole kovin montaa tapausta kuullut, jossa tapailusuhde olisi edennyt pidemmän päälle seurustelusuhteeksi. Jos taas olette sopineet seurustelusta olisin erittäin loukkaantunut kommentista, miehesi ajattelutapa ei ainakaan kuulosta kovin lupaavalta.
Olen ajatellut, että antaisin hänelle aikaa...hän pelkää suhdetta ja tunteita ihan kamalasti...en tiedä...eilenkin puhelimme puhelimessa kolme kertaa ja hän varmisteli useaan otteeseen, että soittaisin hänelle tänäänkin...
Minun on niin kovin hankala ymmärtää tätä nykyajan käsitettä "tapailusuhde" tai "kevytsuhde"...
Emme ole vielä nähneet tuon jutun jälkeen, emmehän asu lähekkäin...hän lupasi tulla heti, kun työt sallivat (on tehnyt viimeiset viikot töitä klo 7-22 ja välillä myöhempäänkin ja tietenkin viikonloput). Näemme varmaan parin kolmen viikon päästä...
Ehkä sinun kannattaisi miettiä tarkkaan juuri sitä, että millaisen suhteen itse haluat ja lähteä siltä pohjalta eteenpäin. Jos ette voi tilannetta muuttaa molemmille sopivaksi, on suhdetta varmaan pidemmän päälle mahdotonta jatkaa.
Ei käynyt ilmi kuinka pitkään suhteenne on kestänyt ja miksi mies tekee niin paljon töitä?
Olemme tunteneet kolmisen kuukautta. Mies tekee töitä taloudellisista syistä iltaisin ja viikonloppuisin vakityönsä lisäksi (maksaa elatusvelkoja) ja juuri tällä hetkellä illat ja viikonloput ilman taloudellista hyötyä auttaakseen sukulaisiaan.
Hänen selityksensä tilanteelle on nyt sellainen, että hänellä ei ole juuri tällä hetkellä aikaa ja mahdollisuutta "naisystävälle", ettei hän kykene pitämään naisesta huolta siten kuin nainen ansaitsisi. Hän uskoo, että jos minusta tulisi hänen "naisystävänsä" niin katoaisin ihan samalla tavalla kuin edellinen, koska hän ei voisi tarjota minulle tällä hetkellä sitä, mitä nainen kaipaa (riittävästi yhteydenpitoa, yhteistä aikaa jne). Hän sanoi, että juuri ja juuri kykenee huolehtimaan itsestään tällä hetkellä. Taloudellisia huolia jne. Sanoi, ettei voi sille mitään, jos haluan tapailla muita, mutta itse ei aio (kun ei aikakaan riitä edes minulle).
Tuo miesystäväsi ei kai ole ihan poika, jos hänellä on jo lapsia ja suhtautuu vastuullisesti myös sukulaisiinsa? Se on todella harvinaista, että auttaa taloudellisesti toisia saamatta siitä itse hyötyä. No varmaan tuntee itsensä tarpeelliseksi ja saa hyvän mielen auttaessaan. Mutta hän ei halua nähtävästi tällä hetkellä olla tarpeellinen sinulle? Tietääköhän hän, että sinäkin tarvitset häneltä yhteistä aikaa ym.?
Toisaalta suhteenne on melko nuori ja jos takana on ero, on vaikeaa lähteä täysillä ja luottavaisena uuteen suhteeseen. Oliko edelliseen eroon syynä liiallinen työnteko ja ajan puute? Monissa miehissä kun on sitä työnarkomaanin vikaa ja jos asiat pitää saada talouden puolesta kuntoon, ei aikaa juuri muuhun riitä. Jossakin vaiheessa hänen pitäisi tehdä päätöksiä myös ihmissuhteisiinsa liittyen, mutta voi tosiaan olla ettei hän nyt sellaiseen kykene. Siksi hän tavallaan toivoisi sinun löytävän onnen muualta, välittää sinusta ja haluaisi sinun saavan sen mitä tarvitset.
Ööö.. ehkä sinun pitäisi kysyä asiaa mieheltä?