Olemme menossa piakkoin erään mukavan naisen kanssa treffeille ja kysymykseni koskisikin sitä juttelupuolta.
Tiedän, että tämä nainen on aika ujo ja meillä onkin ollut useampaan kertaa tilanteita, joissa naisen ujous ja puhumattomuus tavallaan tarttuu minuun. En ole luonteeltani ujo ja välillä en itsekään saa keksittyä jutteluaiheita, sillä olen se jonka ilmeisesti pitäisi koko ajan suoltaa uusia aiheita.
Tiedän, että tämä nainen on kiinnostunut minusta ja tykkää olla seurassani. Miten siis saada ujo nainen rohkeasti juttelemaan ja tuntemaan olonso vapautuneeksi seurassani?
Tiedän, että tämä nainen on aika ujo ja meillä onkin ollut useampaan kertaa tilanteita, joissa naisen ujous ja puhumattomuus tavallaan tarttuu minuun. En ole luonteeltani ujo ja välillä en itsekään saa keksittyä jutteluaiheita, sillä olen se jonka ilmeisesti pitäisi koko ajan suoltaa uusia aiheita.
Tiedän, että tämä nainen on kiinnostunut minusta ja tykkää olla seurassani. Miten siis saada ujo nainen rohkeasti juttelemaan ja tuntemaan olonso vapautuneeksi seurassani?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mikäli alkukankeudesta huolimatta suhteenne jatkuu pidemmälle, tulevaisuudessa tulet olemaan vain kiitollinen tästä tämän naisen arvokkaasta erityispiirteestä.
Voisitko tarkentaa hieman tuota vastaustasi, että mitä tuolla enemmän tarkoitit?
osaa olla hiljaakin se nainen.
...tämän ujouden alta paljastuu sellainen seikka, että puhumattomuus johtuu siitä, ettei tällä henkilöllä ole mitään sanottavaa. Eli aivotoiminta puuttuu ja se on huono asia. Oikein huono.
Ujot ihmiset ovat yleensä luonteeltaan fiksuja, sillä he eivät päästä suustaan sopimattomia ja osaavat ajatella ennen kuin sanovat ja siten tarkottavat aina sanomaansa. Olen itse luonteeltani vähän ujo, ja se usein tulkitaan töykeydeksi virheellisesti. Kun oppii tuntemaan toisen paremmin, uskaltaa ilmaista ajatuksensa helpommin. Aika auttaa:)
...sen takia käytinkin sanaa joskus. Mutta mielenkiintoiset persoonat kyllä ovat yleensä kovia puhumaan, jos pitää väittelyistä ja small talkista.
Se voi hyvinkin olla myös monissa tapauksisas niin päin että paljon puhuvilla ei ole pahemmin aivotoimintaa kun taas joku hiljainen voi olla vaikkapa filosofi...
jos siitä innostuisi ?
Jos kerran olen kiinnostunut naisesta, voisit reilusti sanoa vaivaantuvasi hiljaisuudesta. Tietysti kauniimmin sanakääntein, mutta kysehän on enemmän Sinun suhtautumisestasi tilanteeseen ja osaatko itse olla vain hiljaa. Ehkä nainen ei vain tykkää puhua ja hän osaa olla toisen kanssa sanoittakin?
Ja onko hän oikeasti ujo? Jotkut ihmiset ovat hyvinkin läsnä, vaikka eivät puhukaan ja jaksavat kuunnella toisia. Ehkäpä naisystäväsi nauttii siitä, että olen ulospäin suuntautunut ja puhelias. Koeta jatkaa samaan malliin.
Aika on ainoa, joka muuttaa ihmistä ja saa rohkeammaksi. Nyt kysytään Sinun kärsivällisyyttäsi, vaikka vaikutat kyllä kaikin puolin kivalta miettiessäsi miten tapaamisenne onnistuisi. Et kuitenkaan ole yksin vastuussa suhteenne onnistumisesta ja sen takia asioiden käsittely heti alkuvaiheessa kannattaa. Olette molemmmat satsaamassa itseänne uuteen suhteeseen ja mitä reilumpi peli heti alussa, sen varmempi tunne on molemmilla jatkosta.
Niin ja tehkää jotakin. Autoilkaa katsomaan nähtävyyksiä, kysele naisen harrastuksista ja jos voitte sen puitteissa tehdä jotakin, lähentää se aina enemmän kuin pelkkä puhuminen. Nyt kesällä on paljon mahdollisuuksia.
Onnea vain jatkoon.
mäkään en osaa hiljaa mutta jos nainen muuten on kiva, vaikkei hän puhuisi, ei se mua haittaa, eihän niitä oikein sellasia naisia olekaan jotka puhua osaisi.
Ujo nainen tarvitsee miehen joka saa hänet vapautumaan (olemuksellaan, käytöksellään jne yms - ei netistä rongutuilla kertakäyttökikoilla tms).
Sinä mies tarvitset naisen joka ei tartuta sinuun ominaisuutta josta et pidä.
Mutta jos kiinnostaa niin koita saada fyysisesti jotain irti. Voi ujotkin puksia.
Löytäisikin itselleen ujon, ajattelevan naisen, jonka kanssa voisi olla myös hiljaa yhdessä ja silti olla tuntematta oloaan vaivaituneeksi. Ärsyttävää kun koko ajan pitäisi muka puhua ja puhua. Lähes kaikki naiset jotka tunnen ja joiden kanssa olen seurustellut ovat todella kovia kälättäjiä ja pälättäjiä. Esim minä kerron työpäivästäni yhdellä lauseella, mutta naiselta saattaa mennä jopa puoli tuntia kun hän kertoo miten työpäivä meni.
Onhan siinä tietty se, että puheliaampien ihmisen kanssa ei ole oikein koskaan tylsää ellei ne nyt ihan tylsiä juttuja puhele. Mutta kyllä rakkaan kanssa voi mielestäni hiljaakin olla.
Minä olen ujo, ajatteleva nainen, joka kuuntelee rakkaansa höpinöitä ja jopa nauttii niistä(kin). Työssäni saan pälättää ihan tarpeeksi. Kotona on ihana sitten olla kainalossa ja kuunnella korvilla ja keholla.
sen mutsia, niin et saa enää sananvuoroa...
olipa hyvä neuvo: loukkaa naista niin kyllä se siitä! *huokaus*