Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Hoitajien käytäytyminen

Käytöstavat?

Nyt heti korostan, että en ole mikään potilaan omainen, jne., vaan olen itse lähihoitajaopiskelija. Olen tehnyt harjoitteluita sairaalajaksoilla ja olen kesästä asti käynyt vuodeosastolla töissäkin. Ja yksi asia minua ihmetyttää.

Miksi hoitajien pitää puhua p*skaa toisistaan, potilaistaan, potilaiden omaisista ja jopa ihan tuntemattomista ihmisistä? Eikä tämä nyt ole vain havaintoni yhdestä työyhteisöstä, vaan monesta. Enjä nyt tarkoita kaikkia hoitajia vaan montaa kylläkin. Ulospäin ollaan niin ystävällisiä potilaalle ja hänen omaisilleen, mutta ovi kun sulkeutuu, niin aletaan puhumaan mitä sylki suuhun tuo. Ei siinä mitään jos asiallisesti keskustelee, mutta usein moni hoitaja haukkuu omaiset heti.

Kerran jopa minun omista sukulaisistani alettiin puhumaan kesken kahvitunnin. Haukuttiin ulkonäköä ja käyttäytymistä, sekä tämän perheen vastasyntynyt vauva, joka sattumoisin olikin minun kummilapseni. Mainitsinkin asiasta, että taidatte puhua minun sukulaisperheestä, niin kyllä meni hiljaiseksi koko porukka. Mainitsin vielä lähtiessäni, että "kannattaisi miettiä kenestä puhutte, kuka vaan voi olla toisilleen sukua". Empäs ole siellä sen jälkeen käynyt tekemässä sijaisuuksia. Eikä kiinnostakaan.

Ei vain omaisten lisäksi hoitajat haukkuvat myös toisiaan. Minut on haukuttu ensimmäisten työpäivieni aikana, on mm. valitettu fyysisestä voimastani, minulla ei ole voimaa tarpeeksi joten en voi olla hoitoalalla, jne. Miten ihmeessä minulla voisi toisena työpäivänä hirveät hauikset joilla siirtelen potilaitani. Luulisi, että hoitajilla on töitä tehtävänään eikä juoruilla toisten fyysisistä voimista. Vaikka kyllä sitä minultakin löytyy, en vain viitsi kovin rajusti nakella potilaitani sängyssä.

Pari viikkoa sitten aloitin työssäoppimisen uudessa työyhteisössä. Menin tietenkin innoissani työpaikalle, mutta eipä se innostus kauaa kestänyt Potilaat ovat aivan ihania, kuten myös työssäoppimisen ohjaajani ja muutama muu työkaveri. Ovat todella kannustaneet ja opettaneet, sekä mikä tärkeintä; kohtelevat potilaita HYVIN. Mutta, myös tässä työyhteisössä on ne omat mätäpaiseensa. Minun annettiin kyllä hyvin ymmärtää, että joitain hoitajia ei kiinnosta ottaa opiskelijaa mukaansa. Eikä se vain siihen jää, vaan aletaan puhumaan selän takana oman juoruringin kanssa, sekä hyvin vihaisesti katsotaan silmiin. Ensimmäisenä päivänä en tiennyt pitikö minun lähteä raportille, kysyin hoitajalta että tulenko minäkin, hän vain katsoi minua pari sekunttia silmiin ja lähti pois, sanomatta sanaakaan. Seuraavana päivänä kuljin kahden hoitajan kanssa, olin tietysti oikein oma-aloitteinen ja menin sängyn viereen että aletaan vaihtamaan vaippa potilaalle. Minulla oli hanskat ja vaippa kädessäni kun toinen hoitaja tulee luokseni, pukkaa minut potilaan luota pois mitään sanomatta ja alkaa itse vaihtamaan vaippaa. Minä ihmeissäni jäin töllistelemään, että mitä ihmettä, kun hoitaja tiuskaisee isoon ääneen "opiskelija voikin mennä vaikka lajittelemaan pyykkejä kun ei muutakaan tekemistä näytä olevan". Siinä vaiheessa minulla naopsahti ja tokaisin, että "Olen kylläkin lähihoitajaopiskelija, että ensisijaisesti minun kuuluisi tehdä perushoitoa, eikä pyykkien lajittelua". Sen jälkeen ei ole tämä hoitaja puhunut minulle mitään.

Rakastan olla hoitajan työssä. Pidän potilaistani, varsinkin vanhuksista. Ei minua haittaa vaikka paskavaippoja vaihtelenkin, se kuuluu työhöni ja sillä siisti. Eikä se työole vain sitä, vaan siinä tuetaan vanhusta ja hänen toimintakykyään kokonaisvaltaisesti. Ainoa, mikä saa minut tavallaan katumaan lähihoitajaksi opiskelemista, on työyhteisöt ja toiset hoitajat.

Ja sellainen pointti, että nämä arvostelevat ja valittajahoitajat eivät suinkaan ole vanhoja. Suurin osa minun tapaamistani "ärsyttävistä" hoitajista ovat nuoria, 20-40v., enemmän lähihoitajia mitä sairaanhoitajia.

Minua on jo nyt alkanut tympimään, mieluiten käyn vain kahvitunnilla äkkiä juomassa kahvit ja lähden muualle, en halua osallistua mihinkään haukkumiseen. En halua todellakaan olla lopunikääni työyhteisössä jossa on huono ilmapiiri. Sairaaloissakin on ne omat kuppikunnat, joiden silmätikuksi voit itse joutua. ja varsinkin opiskelijoille annetaan hyvin selkeästi ymmärtää, että: "Minun mukaani ei ainakaan tarvitse tulla". Onneksi minä olen saanut itselleni hyvät ja mukaavat ohjaajat aina työssäoppimiseen, mutta joka paikassa niitä mätämuniakin on ollut.

Niin, että miettikääpä hoitajat sitä. Älkääkä väittäkö, että "ei näin meillä", jokainen joka on viettänyt hoitajien kahvihuoneessa aikaa, tietää että puheet eivät todellakaan ole asiallisia, niinkuin hoitajien ammatin puolesta kuuluisi olla.

64

4407

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • isoiskä45v

      kerropa omista tavoistasi, jota voisin vertailla.

      nyt ainakin haukuit kovin hoitajia,
      sekö on pääasiasi, ammattiin oppimassa jos olet ?

      • Silja K

        Ihminen on pelkkää petosta ja pahansuopaisuutta kaikilla elämänaloilla. Työelämä, politiikka, kaupankäynti, parisuhteet ja mitä niitä onkaan.

        Asian kanssa on vain elettävä.


      • isoiskä45v
        Silja K kirjoitti:

        Ihminen on pelkkää petosta ja pahansuopaisuutta kaikilla elämänaloilla. Työelämä, politiikka, kaupankäynti, parisuhteet ja mitä niitä onkaan.

        Asian kanssa on vain elettävä.

        kirjoitit aivan oikein, aina puhutaan pahaa takanapäin,
        suuri osa kaikista ihmisistä.

        Vain pien osa on niitä nynnyjä jotka eivät osaa puhua ja juuri heidän puolisonsa saa sitten kärsiä nynnyn puheet.

        kyllä ihmisen pitää saada purkaa omat mielipiteet,
        mahdollisimman pian.


      • alkuperäinen.

        Minä ymmärrän mitä ammatillisuus on. Minä en hauku potilaitani, heidän omaisiaan, tai muita työtovereita selän takana. Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan. Minun mielestäni moni hoitaja unohtaa koko ammatillisuuden, ei tuollainen käyttäytyminen kuulu hoitoalan ammattilaiselle. Ei taida tuossa tapauksessa olla ammatillinen lainkaan.

        Opiskelijan ensisijainen tehtävä työssäoppimisessa on oppia ammatista käytännössä. Mutta, miten opiskelija voi 100%:sti panostaa oppimiseen, jos työympäristö on kertomani mukainen? Ollaan arvostelemassa, haukutaan, ei anneta tehdä töitä, joihin on opiskelemassa, katsotaan rumasti, jätetään vastaamatta, jne. Opiskelija on aina arka mennessään uuteen paikkaan, joten opiskelijan energiaa vie paljon se kun yrittää ensiksikin käyttäytyä niin että muita hoitajia miellyttää. Ja kun kukaan ei ole oikein halukas ottamaan mukaansa töihin, niin kyllä siinä tulee orpo olo, tekisi mieli sanoa aina työvuoron päätteeksi, että: "Anteeksi, että olen olemassa!".

        Minä en hauku, vaan annan kovaa kritiikkiä ammatillisesta käyttäytymisestä, joka nykyään taitaa olla aika hukassa.


      • alkuperäinen.
        isoiskä45v kirjoitti:

        kirjoitit aivan oikein, aina puhutaan pahaa takanapäin,
        suuri osa kaikista ihmisistä.

        Vain pien osa on niitä nynnyjä jotka eivät osaa puhua ja juuri heidän puolisonsa saa sitten kärsiä nynnyn puheet.

        kyllä ihmisen pitää saada purkaa omat mielipiteet,
        mahdollisimman pian.

        Tottakai ihmisen tulee saada purkaa tuntojaan, mutta onko oikein, että turhutuneisuus ja ärtymys puretaan syyttömiin ihmisiin? Kuten potilaan omaisiin? Herrajumala, ammatillisuus on kaiken a ja o! Koulussakin sitä korostetaan meille ja paljon!

        Miltä sinusta, isoiskä45v, tuntuisi jos saisit tietää, että kun makaat vuoteessasi, hoitajat puhuvat kahvihuoneessa, että kun sekin potilas näyttää aivan mielisairaalta, taitaa olla jotain skitsofreniaa ja alkoholisimia, näkee naamasta jo. Tuoko on hoitajan yksi oikeus, purkaa omaa ärtymystään muihin?


      • isöäiskä-57
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Minä ymmärrän mitä ammatillisuus on. Minä en hauku potilaitani, heidän omaisiaan, tai muita työtovereita selän takana. Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan. Minun mielestäni moni hoitaja unohtaa koko ammatillisuuden, ei tuollainen käyttäytyminen kuulu hoitoalan ammattilaiselle. Ei taida tuossa tapauksessa olla ammatillinen lainkaan.

        Opiskelijan ensisijainen tehtävä työssäoppimisessa on oppia ammatista käytännössä. Mutta, miten opiskelija voi 100%:sti panostaa oppimiseen, jos työympäristö on kertomani mukainen? Ollaan arvostelemassa, haukutaan, ei anneta tehdä töitä, joihin on opiskelemassa, katsotaan rumasti, jätetään vastaamatta, jne. Opiskelija on aina arka mennessään uuteen paikkaan, joten opiskelijan energiaa vie paljon se kun yrittää ensiksikin käyttäytyä niin että muita hoitajia miellyttää. Ja kun kukaan ei ole oikein halukas ottamaan mukaansa töihin, niin kyllä siinä tulee orpo olo, tekisi mieli sanoa aina työvuoron päätteeksi, että: "Anteeksi, että olen olemassa!".

        Minä en hauku, vaan annan kovaa kritiikkiä ammatillisesta käyttäytymisestä, joka nykyään taitaa olla aika hukassa.

        Pidä periaatteistasi kiinni.


      • isoiskä45v
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Minä ymmärrän mitä ammatillisuus on. Minä en hauku potilaitani, heidän omaisiaan, tai muita työtovereita selän takana. Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan. Minun mielestäni moni hoitaja unohtaa koko ammatillisuuden, ei tuollainen käyttäytyminen kuulu hoitoalan ammattilaiselle. Ei taida tuossa tapauksessa olla ammatillinen lainkaan.

        Opiskelijan ensisijainen tehtävä työssäoppimisessa on oppia ammatista käytännössä. Mutta, miten opiskelija voi 100%:sti panostaa oppimiseen, jos työympäristö on kertomani mukainen? Ollaan arvostelemassa, haukutaan, ei anneta tehdä töitä, joihin on opiskelemassa, katsotaan rumasti, jätetään vastaamatta, jne. Opiskelija on aina arka mennessään uuteen paikkaan, joten opiskelijan energiaa vie paljon se kun yrittää ensiksikin käyttäytyä niin että muita hoitajia miellyttää. Ja kun kukaan ei ole oikein halukas ottamaan mukaansa töihin, niin kyllä siinä tulee orpo olo, tekisi mieli sanoa aina työvuoron päätteeksi, että: "Anteeksi, että olen olemassa!".

        Minä en hauku, vaan annan kovaa kritiikkiä ammatillisesta käyttäytymisestä, joka nykyään taitaa olla aika hukassa.

        "Minä en hauku potilaitani, heidän omaisiaan, tai muita työtovereita selän takana.
        Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan."

        Voi kauheata,
        "Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan"

        Osaatko todella esittää asiat niin selvästi että sitä ei synny todellinen ja ikuinen soppa ja mielipaha?

        Jos suoraan sanot,
        kysyisin, kuinka monta todella hyvää ystävää sinulla vielä on,
        epäilen että on vain kavereita.



        Taas tulee mieleen vanha sanonta: "ei totuuden puhuja yösijaa saa."


      • voit omalla
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Minä ymmärrän mitä ammatillisuus on. Minä en hauku potilaitani, heidän omaisiaan, tai muita työtovereita selän takana. Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan. Minun mielestäni moni hoitaja unohtaa koko ammatillisuuden, ei tuollainen käyttäytyminen kuulu hoitoalan ammattilaiselle. Ei taida tuossa tapauksessa olla ammatillinen lainkaan.

        Opiskelijan ensisijainen tehtävä työssäoppimisessa on oppia ammatista käytännössä. Mutta, miten opiskelija voi 100%:sti panostaa oppimiseen, jos työympäristö on kertomani mukainen? Ollaan arvostelemassa, haukutaan, ei anneta tehdä töitä, joihin on opiskelemassa, katsotaan rumasti, jätetään vastaamatta, jne. Opiskelija on aina arka mennessään uuteen paikkaan, joten opiskelijan energiaa vie paljon se kun yrittää ensiksikin käyttäytyä niin että muita hoitajia miellyttää. Ja kun kukaan ei ole oikein halukas ottamaan mukaansa töihin, niin kyllä siinä tulee orpo olo, tekisi mieli sanoa aina työvuoron päätteeksi, että: "Anteeksi, että olen olemassa!".

        Minä en hauku, vaan annan kovaa kritiikkiä ammatillisesta käyttäytymisestä, joka nykyään taitaa olla aika hukassa.

        käytökselläsi parantaa tai olla "peilinä" omalle ammattikunnallesi. Kerroit, että pääasiassa huonosti käyttäytyvät hoitajat ovat lähi/perushoitajia. Jos kukaan ei osoita käytöksen "sopimattomuutta" ihminen ei osaa arvioida käytöstään. Tuo on asia, jonka voi nostaa esim osastokokouksen yhdeksi keskustelunaiheeksi, jota pohditte yhdessä.

        Mutta kuten tiedetään, niin kaikissa työyhteisöissä on monenlaista ihmistä ja persoonaa. Heitä - mm juoruilijoita ja panettelijoita löytyy kuulema yhtä lailla miesvaltaisilta työpaikoilta. Yleensä huono käytös kertoo ihmisen omista vaikeuksista tulla toimeen itsensä kanssa. Taustalta voi löytyä mitä vain...

        "Kehittyneissä" työpaikoissa, joissa on osaava ja ammattitaitoinen johto, pyritään henkilöstön kehittämiseen ja työilmapiirin parantamiseen. Erilaisia keinoja on ja tietääkseni esim opiskelijaohjauksen rahoja on monissa paikoissa käytetty työntekijöille järjestettäviin työnohjaus ym koulutukseen. Voi ottaa ulkopuolisen luennoitsijan/esitelmöitisijän jne... Jonkun on tehtävä aloite, jotta saa parannuksen.


      • molempia vanhempia ?
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Minä ymmärrän mitä ammatillisuus on. Minä en hauku potilaitani, heidän omaisiaan, tai muita työtovereita selän takana. Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan. Minun mielestäni moni hoitaja unohtaa koko ammatillisuuden, ei tuollainen käyttäytyminen kuulu hoitoalan ammattilaiselle. Ei taida tuossa tapauksessa olla ammatillinen lainkaan.

        Opiskelijan ensisijainen tehtävä työssäoppimisessa on oppia ammatista käytännössä. Mutta, miten opiskelija voi 100%:sti panostaa oppimiseen, jos työympäristö on kertomani mukainen? Ollaan arvostelemassa, haukutaan, ei anneta tehdä töitä, joihin on opiskelemassa, katsotaan rumasti, jätetään vastaamatta, jne. Opiskelija on aina arka mennessään uuteen paikkaan, joten opiskelijan energiaa vie paljon se kun yrittää ensiksikin käyttäytyä niin että muita hoitajia miellyttää. Ja kun kukaan ei ole oikein halukas ottamaan mukaansa töihin, niin kyllä siinä tulee orpo olo, tekisi mieli sanoa aina työvuoron päätteeksi, että: "Anteeksi, että olen olemassa!".

        Minä en hauku, vaan annan kovaa kritiikkiä ammatillisesta käyttäytymisestä, joka nykyään taitaa olla aika hukassa.

        ”Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan.”

        ”Minä en hauku, vaan annan kovaa kritiikkiä ammatillisesta käyttäytymisestä, joka nykyään taitaa olla aika hukassa.”
        --------------------

        saako kysyä,
        oletko asunut vähäisten kavereiden kanssa nuoruutesi,
        oletko elänyt vain yhden vanhempasi kanssa eikä ole sisaria.

        Kyllä keskimäärin nuoret ovat
        fiksummin käytäväntyviä ja suvaitsevaisempia kuin sinä.

        Senkin voisin sanoa,
        jos aiot elämässä pärjätä pelkillä ammattitaidoilla,
        niin sinun pitää olla todella taitava,
        sosiaaliset taidot ovat hyvin tärkeitä,
        senkin vuoksi että aina joutuu kysymään toisilta neuvoja,
        jos, ei niitä osaa kysyä miellyttävästi ei saa asiallista vastaustakaan.


      • alkuperäinen.
        isoiskä45v kirjoitti:

        "Minä en hauku potilaitani, heidän omaisiaan, tai muita työtovereita selän takana.
        Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan."

        Voi kauheata,
        "Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan"

        Osaatko todella esittää asiat niin selvästi että sitä ei synny todellinen ja ikuinen soppa ja mielipaha?

        Jos suoraan sanot,
        kysyisin, kuinka monta todella hyvää ystävää sinulla vielä on,
        epäilen että on vain kavereita.



        Taas tulee mieleen vanha sanonta: "ei totuuden puhuja yösijaa saa."

        Minä sanon sanottavani suoraan. Mutta kuitenkin sanon asiani hienovaraisesti. En ala haukkumaan, raivoamaan, enkä mitään. Vaan sanon, että minun mielipiteeni asiasta on, että...
        Luulempa että omat ystävyyssuhteeni eivät tänne palstalle kuulu. Mutta voinen sanoa, että ystäviä ja kavereita minulla on enkä tunne itseäni yksinäiseksi. Itse asiassa olen aika tyytyväinen sosiaaliseen elämääni. Minulla ei pahemmin koskaan ole ollut tappeluita ihmisten kanssa, joten luulisin että aika ymmärrettävästi osaan asiani selittää. Ja jos on erimielisyyksiä, voidaan ne todellakin selvittää niin, että kaikki voidaan unohtaa. Ainakin minä uskon tähän asiaan. Mutta jotkut ihmisethän tietysti kantavat kaunaa vaikka kuinka olisi asioista pyritty puhumaan.


      • alkuperäinen.
        molempia vanhempia ? kirjoitti:

        ”Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan.”

        ”Minä en hauku, vaan annan kovaa kritiikkiä ammatillisesta käyttäytymisestä, joka nykyään taitaa olla aika hukassa.”
        --------------------

        saako kysyä,
        oletko asunut vähäisten kavereiden kanssa nuoruutesi,
        oletko elänyt vain yhden vanhempasi kanssa eikä ole sisaria.

        Kyllä keskimäärin nuoret ovat
        fiksummin käytäväntyviä ja suvaitsevaisempia kuin sinä.

        Senkin voisin sanoa,
        jos aiot elämässä pärjätä pelkillä ammattitaidoilla,
        niin sinun pitää olla todella taitava,
        sosiaaliset taidot ovat hyvin tärkeitä,
        senkin vuoksi että aina joutuu kysymään toisilta neuvoja,
        jos, ei niitä osaa kysyä miellyttävästi ei saa asiallista vastaustakaan.

        Tämä kirjoituksesi taitaa olla sitä kuuluisaa provosointia. Provosoi rauhassa, en ole ennenkään alkanut tappelemaan netissä, enkä ala nytkään.

        Mutta mistä ihmeestä olet saanut päähäsi että minulla ei ole sosiaalisia kontakteja? Kyllä minä sentään niille työkavereillenikin kuitenkin juttelen, ja monesta on tullut työn kautta hyväkin ystävä. Ei minulla mitään ongelmaa ole kanssakäymisessä ihmisten kanssa. Miten voisin olla tällä alalla, jos en ihmisille haluaisi puhua? Ainoa ongelma on se, kuinka moni hoitaja luulee olevansa oikeutettu purkamaan stressinsä ja ärtymyksenä potilaisiin, heidän omaisiin, muihin työkavereihin, jne.


      • kuten sinäkin,,,
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Tämä kirjoituksesi taitaa olla sitä kuuluisaa provosointia. Provosoi rauhassa, en ole ennenkään alkanut tappelemaan netissä, enkä ala nytkään.

        Mutta mistä ihmeestä olet saanut päähäsi että minulla ei ole sosiaalisia kontakteja? Kyllä minä sentään niille työkavereillenikin kuitenkin juttelen, ja monesta on tullut työn kautta hyväkin ystävä. Ei minulla mitään ongelmaa ole kanssakäymisessä ihmisten kanssa. Miten voisin olla tällä alalla, jos en ihmisille haluaisi puhua? Ainoa ongelma on se, kuinka moni hoitaja luulee olevansa oikeutettu purkamaan stressinsä ja ärtymyksenä potilaisiin, heidän omaisiin, muihin työkavereihin, jne.

        "Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan".

        "Minä en hauku, vaan annan kovaa kritiikkiä ammatillisesta käyttäytymisestä, joka nykyään taitaa olla aika hukassa."

        >>>>> En ole epäillyt että sinulla ei "ole sosiaalisia kontakteja?"
        Sosiaalisia kontakteja on kaikilla nuorilla kymmeniä,
        epäilin että sinulla ei ole montaa tosi ystävää,
        se on aivan eri asia.
        ---------------------------------------

        En "Provosoi", annan vain näin "kovaa kritiikkiä",
        kun olet tyyppiä joka ei helpolla usko kuin itseään.

        niin, ehkä nyt ymmärrät, kun 15 vuotakin elät avioliitossa ja olet saanut ensimmäisen käärön murrosikään,
        eli mieti vähä sitä,
        heillä lienee hieman elämästä kokemusta,
        älä "munaa itseäsi"
        siitä valitettavasti jää elämäntapa joka säilyy aina ja kaikkialla,

        ei elämässä automaattisesti hyvin mene,
        se on pitkä ja kapea tie, jolta kerran eksyneen on vaikea palata.


      • alkuperäinen.
        kuten sinäkin,,, kirjoitti:

        "Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan".

        "Minä en hauku, vaan annan kovaa kritiikkiä ammatillisesta käyttäytymisestä, joka nykyään taitaa olla aika hukassa."

        >>>>> En ole epäillyt että sinulla ei "ole sosiaalisia kontakteja?"
        Sosiaalisia kontakteja on kaikilla nuorilla kymmeniä,
        epäilin että sinulla ei ole montaa tosi ystävää,
        se on aivan eri asia.
        ---------------------------------------

        En "Provosoi", annan vain näin "kovaa kritiikkiä",
        kun olet tyyppiä joka ei helpolla usko kuin itseään.

        niin, ehkä nyt ymmärrät, kun 15 vuotakin elät avioliitossa ja olet saanut ensimmäisen käärön murrosikään,
        eli mieti vähä sitä,
        heillä lienee hieman elämästä kokemusta,
        älä "munaa itseäsi"
        siitä valitettavasti jää elämäntapa joka säilyy aina ja kaikkialla,

        ei elämässä automaattisesti hyvin mene,
        se on pitkä ja kapea tie, jolta kerran eksyneen on vaikea palata.

        Kysymys sinulle, oletko itse hoitoalalla? Juuri tuon kaltaiset hoitajat pilaavat työyhteisön ilmapiirin. "Minä olen oikeassa, nuoret hoitajat eivät osaa mitään, vaan minäminäminä..".

        Tiesitkö, että en ole pikku teinityttönen enää? Päälle kahdenkymmenen olen. (joka muuten on eri asia kuin 16-kesäinen tyllerö). Avoliitossa elän, ja elämä muutenkin mallillaan. Joten kiukuttelusta tässä ei ole kyse, vaan siitä että ei ole mukavaa olla töissä, jossa ilmapiiri on sen mukainen ettei koskaan olisi pitänyt astua jalallaan koko paikkaan.

        Ilmeisesti sinä olet sitä mieltä ja hyväksytkin, että hoitaja saa ammattinsa varjolla tehdä mitä tahansa? Saa juoruta ihmisten henkilökohtaisia asioita (sairaudet, jne), koska ollaan hoitoalalla ja vaitiolovelvollisuus ei koske kahvitauoilla olevia hoitajia. Hoitajat saavat haukkua omaiset ja kaikki muutkin mahdolliset ihmiset?

        On kumma juttu. Koulussa on teroitettu, että pahanpuhumiseen ei pidä lähteä mukaan, mutta tällä palstalla siihen oikein kannustetaan.

        Olisinko silloin onnellinen, omistaisin paljon hyviä ystäviä ja olisin hyvä hoitaja, jos käyttäytyisin kuin moni muu hoitaja? Empä usko että paskamaisuus elämässä on avain onneen. Minun onneani ei pahemmin hetkauta työpaikat mätäpaiseet, mutta inhottaa potilaiden ja omaisten puolesta. En minä ainakaan haluaisi että kukaan läheiseni joutuisi tuohon joidenkin hoitajien viihteeseen mukaan.

        Ei ihme, että hotajan ammattia ei kukaan kohta enää arvosta. Ihmisten luottamuksen saa kun tekee töitä sen eteen ja ihmisten haukkuminen kahvihuoneessa ei paljoa auta asiaa.

        Hyvä hoitaja ei voi olla, jos ammatillinen perusta ei ole kunnossa. Ammatillisuuden yksi tärkeä asia on se, kuinka muita ihmisiä kohdellaan.


      • joka kirjoitin
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Kysymys sinulle, oletko itse hoitoalalla? Juuri tuon kaltaiset hoitajat pilaavat työyhteisön ilmapiirin. "Minä olen oikeassa, nuoret hoitajat eivät osaa mitään, vaan minäminäminä..".

        Tiesitkö, että en ole pikku teinityttönen enää? Päälle kahdenkymmenen olen. (joka muuten on eri asia kuin 16-kesäinen tyllerö). Avoliitossa elän, ja elämä muutenkin mallillaan. Joten kiukuttelusta tässä ei ole kyse, vaan siitä että ei ole mukavaa olla töissä, jossa ilmapiiri on sen mukainen ettei koskaan olisi pitänyt astua jalallaan koko paikkaan.

        Ilmeisesti sinä olet sitä mieltä ja hyväksytkin, että hoitaja saa ammattinsa varjolla tehdä mitä tahansa? Saa juoruta ihmisten henkilökohtaisia asioita (sairaudet, jne), koska ollaan hoitoalalla ja vaitiolovelvollisuus ei koske kahvitauoilla olevia hoitajia. Hoitajat saavat haukkua omaiset ja kaikki muutkin mahdolliset ihmiset?

        On kumma juttu. Koulussa on teroitettu, että pahanpuhumiseen ei pidä lähteä mukaan, mutta tällä palstalla siihen oikein kannustetaan.

        Olisinko silloin onnellinen, omistaisin paljon hyviä ystäviä ja olisin hyvä hoitaja, jos käyttäytyisin kuin moni muu hoitaja? Empä usko että paskamaisuus elämässä on avain onneen. Minun onneani ei pahemmin hetkauta työpaikat mätäpaiseet, mutta inhottaa potilaiden ja omaisten puolesta. En minä ainakaan haluaisi että kukaan läheiseni joutuisi tuohon joidenkin hoitajien viihteeseen mukaan.

        Ei ihme, että hotajan ammattia ei kukaan kohta enää arvosta. Ihmisten luottamuksen saa kun tekee töitä sen eteen ja ihmisten haukkuminen kahvihuoneessa ei paljoa auta asiaa.

        Hyvä hoitaja ei voi olla, jos ammatillinen perusta ei ole kunnossa. Ammatillisuuden yksi tärkeä asia on se, kuinka muita ihmisiä kohdellaan.

        siitä, että voit itse olla "peili" toisille, ymmärrän ja kannustan sinua jatkamaan tielläsi.
        Olen eläkkeellä oleva sh ja olin työelämä aikaan paljon opiskelijoiden ohjaajana.
        Ajan myötä tulet saamaan arvostusta siitä, että olet "suora" ja et puhu takanapäin mitään, mitä et voisi sanoa edessä. Itse olin/olen sellainen myös ja sain paljon kiitosta ja arvostusta juuri siksi, sillä työtoverit tiesivät ja oppivat tuntemaan etten mene mukaan mihinkään kuppikuntaan (parjaus ym)ja olen luotettava kaikessa. Jos minulla oli palautetta jotakuta kohtaan, niin sanoin sen kahden kesken.
        Onnea ja tsemppiä!


      • alkuperäinen.
        joka kirjoitin kirjoitti:

        siitä, että voit itse olla "peili" toisille, ymmärrän ja kannustan sinua jatkamaan tielläsi.
        Olen eläkkeellä oleva sh ja olin työelämä aikaan paljon opiskelijoiden ohjaajana.
        Ajan myötä tulet saamaan arvostusta siitä, että olet "suora" ja et puhu takanapäin mitään, mitä et voisi sanoa edessä. Itse olin/olen sellainen myös ja sain paljon kiitosta ja arvostusta juuri siksi, sillä työtoverit tiesivät ja oppivat tuntemaan etten mene mukaan mihinkään kuppikuntaan (parjaus ym)ja olen luotettava kaikessa. Jos minulla oli palautetta jotakuta kohtaan, niin sanoin sen kahden kesken.
        Onnea ja tsemppiä!

        Kiitos mielipiteestäsi. Uskon näin, että olemalla reilu ja asiallinen saavuttaa paljon enemmän mitä sillä, että jakaantuu kuppikuntiin ja muodostaa yhteisen juoruiluringin. Minun mielestäni erimielisyydet tulisi selvittää puhumalla kahdenkesken eikä juoruilla seläntakana. Jotta saataisiin hyvä hoitosuhde potilaan ja hoitajan välille, tulee hoitajan olla luotettava ja asiallinen. Sellainen minä ainakin haluan ja yritän aina olla.


      • en ole hoitoalalla
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Kysymys sinulle, oletko itse hoitoalalla? Juuri tuon kaltaiset hoitajat pilaavat työyhteisön ilmapiirin. "Minä olen oikeassa, nuoret hoitajat eivät osaa mitään, vaan minäminäminä..".

        Tiesitkö, että en ole pikku teinityttönen enää? Päälle kahdenkymmenen olen. (joka muuten on eri asia kuin 16-kesäinen tyllerö). Avoliitossa elän, ja elämä muutenkin mallillaan. Joten kiukuttelusta tässä ei ole kyse, vaan siitä että ei ole mukavaa olla töissä, jossa ilmapiiri on sen mukainen ettei koskaan olisi pitänyt astua jalallaan koko paikkaan.

        Ilmeisesti sinä olet sitä mieltä ja hyväksytkin, että hoitaja saa ammattinsa varjolla tehdä mitä tahansa? Saa juoruta ihmisten henkilökohtaisia asioita (sairaudet, jne), koska ollaan hoitoalalla ja vaitiolovelvollisuus ei koske kahvitauoilla olevia hoitajia. Hoitajat saavat haukkua omaiset ja kaikki muutkin mahdolliset ihmiset?

        On kumma juttu. Koulussa on teroitettu, että pahanpuhumiseen ei pidä lähteä mukaan, mutta tällä palstalla siihen oikein kannustetaan.

        Olisinko silloin onnellinen, omistaisin paljon hyviä ystäviä ja olisin hyvä hoitaja, jos käyttäytyisin kuin moni muu hoitaja? Empä usko että paskamaisuus elämässä on avain onneen. Minun onneani ei pahemmin hetkauta työpaikat mätäpaiseet, mutta inhottaa potilaiden ja omaisten puolesta. En minä ainakaan haluaisi että kukaan läheiseni joutuisi tuohon joidenkin hoitajien viihteeseen mukaan.

        Ei ihme, että hotajan ammattia ei kukaan kohta enää arvosta. Ihmisten luottamuksen saa kun tekee töitä sen eteen ja ihmisten haukkuminen kahvihuoneessa ei paljoa auta asiaa.

        Hyvä hoitaja ei voi olla, jos ammatillinen perusta ei ole kunnossa. Ammatillisuuden yksi tärkeä asia on se, kuinka muita ihmisiä kohdellaan.

        Tuo asiasi ei liity mitenkään vain hoitoalaan,
        tuo on aivan yleistä aikuisten keskustelua.

        Arvasin ikäsikin,
        juuri siksi yritin valistaa, koska et näytä olevan valistusta kodista saanut.

        Kun kasvat, jos noin jatkat, sinua harmittaa ajatuksesi 10 v kuluttua, kun todella huomaat kuinka ajattelematon olit.

        Vai luuletko että olet nykyistä mieltäsi 10v kuluttuakin.

        Silloin todella havaitset kuinka nuori sitenkin olit.
        ------------------

        Ja muista yksi asia ,
        hoitaja on myös ihminen, joka hoitaa ihmisiä, ei koneita.

        (anteeksi, edelleen väitän että elämän ympyräsi ovat kovin pienet)


      • kovasti
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Tämä kirjoituksesi taitaa olla sitä kuuluisaa provosointia. Provosoi rauhassa, en ole ennenkään alkanut tappelemaan netissä, enkä ala nytkään.

        Mutta mistä ihmeestä olet saanut päähäsi että minulla ei ole sosiaalisia kontakteja? Kyllä minä sentään niille työkavereillenikin kuitenkin juttelen, ja monesta on tullut työn kautta hyväkin ystävä. Ei minulla mitään ongelmaa ole kanssakäymisessä ihmisten kanssa. Miten voisin olla tällä alalla, jos en ihmisille haluaisi puhua? Ainoa ongelma on se, kuinka moni hoitaja luulee olevansa oikeutettu purkamaan stressinsä ja ärtymyksenä potilaisiin, heidän omaisiin, muihin työkavereihin, jne.

        Täytyy kyllä ihmetellä tätä negatiivista palautetta, jota oot kirjoituksessasi saanu. Itse en hyväksy minkääntasoista työpaikkakiusaamista. Nuo mainitsemasi jutut kuuluvat kategoriaan lievä työpaikkakiusaaminen. Myös noista potilaista ja omaisista juoruaminen on todella ala-arvoista.

        Silti täällä hoitsupalstalla löytyy heti sympatiaa näille juoruaville kiusaajille. Tämä kuvastaa yleistä asennetta hoitoalalla. Itse olen vahvasti samalla kannalla sinun kanssasi. Toisaalta en työskentele hoitoalalla, joten tästä syystä minulla on ehkä vielä jonkinlaista moraalia jäljellä.

        En ymmärrä miten joku voi tai edes kehtaa puolustaa huonoa käyttäytymistä. Mielestäni työkavereille tiuskimiseen tai harjoittelijan huonoon kohteluun ei yksikertaisesti ole olemassa mitään perustelua. Tästä aiheesta on keskusteltu täällä aiemminkin. Joka kerta löytyy iso lauma kanamaisia hoitsuja puolustamaan näitä työpaikkojen mätäpaiseita. Luultavasti se johtuu siitä, että "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa". Nämä palstan hoitsut kokevat kyseisen kritiikin kritiikkinä itseään kohtaan.


      • alkuperäinen.
        en ole hoitoalalla kirjoitti:

        Tuo asiasi ei liity mitenkään vain hoitoalaan,
        tuo on aivan yleistä aikuisten keskustelua.

        Arvasin ikäsikin,
        juuri siksi yritin valistaa, koska et näytä olevan valistusta kodista saanut.

        Kun kasvat, jos noin jatkat, sinua harmittaa ajatuksesi 10 v kuluttua, kun todella huomaat kuinka ajattelematon olit.

        Vai luuletko että olet nykyistä mieltäsi 10v kuluttuakin.

        Silloin todella havaitset kuinka nuori sitenkin olit.
        ------------------

        Ja muista yksi asia ,
        hoitaja on myös ihminen, joka hoitaa ihmisiä, ei koneita.

        (anteeksi, edelleen väitän että elämän ympyräsi ovat kovin pienet)

        Älä yritä keksiä olemattomia merkityksiä kirjoittamilleni asioille. Pointtini on se, että hoitajan tulee käyttäytyä ammattimaisesti. Ammattimaista käytöstä ei ole potilaiden ja omaisten haukkuminen, jne.

        Normaalia aikuisten keskustelua? Kyllä, osaltaan onkin, mutta jos aivan pakko on haukkua ihmisiä ja puhua pahaa, niin mikseivät tee sitä sitten vapaa-ajallani? Ei ihme, että hoitajat eivät jaksa työssään kun työilmapiirikin on huono. Jokainen puhuu ristiin rastiin jotain pahaa toisesta.

        Voi hyvänen aika, kohta jo hävettää olla tälla alalla jos suurin osa ihmisistä on sitä mieltä että tuollainen on hyvää käytöstä. Kylläpä hoitajakin saa helposta nykyään palkan! Ehkäpä minunkin kannattaa mennä haukkumiseen mukaan, minulla voisi siinä tapauksessa olla elämä.

        Olen tyytyväinen ja ylpeä vanhemmistani ja siitä millaisen kasvatuksen olen saanut. Minut on opetettu olemaan rehellinen, avoin ja luotettava. Minun tulee kunnioittaa toisia ihmisiä ja miettiä aina miltä minusta tuntuisi jos olisin toisen asemassa. Nämä ovat minun ohjeeni olleet vanhemmiltani, ja mielestäni hyvät ohjeet olenkin saanut. Haluaisin myös tulevien lapsieni oppivan kunnioittaa toisia ihmisiä ja olemaan rehellinen.

        Sääliksi käy ihmisiä, jotka joutuvat hakemaan hyväksyntää muilta käyttäytymällä yhtä törkeästi kuin he. Mutta minä ainakin elän niinkuin haluan ja niiden arvojen mukaan mitä minulla on. Ja täytyy sanoa; Olen oikein onnellinen elämässäni ja minulla on kaikki kunnossa. Töitäkin näyttää riittävän, joten enköhän kuitenkin pidetty ihminen ole; niin vapaa-ajalla kuin töissäkin.


      • alkuperäinen.
        kovasti kirjoitti:

        Täytyy kyllä ihmetellä tätä negatiivista palautetta, jota oot kirjoituksessasi saanu. Itse en hyväksy minkääntasoista työpaikkakiusaamista. Nuo mainitsemasi jutut kuuluvat kategoriaan lievä työpaikkakiusaaminen. Myös noista potilaista ja omaisista juoruaminen on todella ala-arvoista.

        Silti täällä hoitsupalstalla löytyy heti sympatiaa näille juoruaville kiusaajille. Tämä kuvastaa yleistä asennetta hoitoalalla. Itse olen vahvasti samalla kannalla sinun kanssasi. Toisaalta en työskentele hoitoalalla, joten tästä syystä minulla on ehkä vielä jonkinlaista moraalia jäljellä.

        En ymmärrä miten joku voi tai edes kehtaa puolustaa huonoa käyttäytymistä. Mielestäni työkavereille tiuskimiseen tai harjoittelijan huonoon kohteluun ei yksikertaisesti ole olemassa mitään perustelua. Tästä aiheesta on keskusteltu täällä aiemminkin. Joka kerta löytyy iso lauma kanamaisia hoitsuja puolustamaan näitä työpaikkojen mätäpaiseita. Luultavasti se johtuu siitä, että "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa". Nämä palstan hoitsut kokevat kyseisen kritiikin kritiikkinä itseään kohtaan.

        Minä ihmettelen aivan samaa asiaa. Luulisi, että ihmiset tekisivät kaikkensa, jotta työpaikalla olisi hyvä ilmapiiri. Mutta epäilen, että ne jotka siellä keskenään juoruilevat, ovat juuri näitä kirjoitustani haukkuvia. Eiväthän he tajua mitä tekevät väärin, on vain hauskaa nauraa taas sille omaiselle joka haluaa tietää kaikki äitinsä lääkemuutokset. Ymmärrän kyllä, että jokainen joskus sanoo pahan sanan toisesta, mutta se pari kertaa yhden vuoron aikana tapahtuva juoruilu on jo häpeä. Toivon ettei minusta tule koskaan samanlaista, haluan ansaita potilaideni luottamuksen ja antaa heille hyvän hoidon. :)


      • hävettää puolestasi
        en ole hoitoalalla kirjoitti:

        Tuo asiasi ei liity mitenkään vain hoitoalaan,
        tuo on aivan yleistä aikuisten keskustelua.

        Arvasin ikäsikin,
        juuri siksi yritin valistaa, koska et näytä olevan valistusta kodista saanut.

        Kun kasvat, jos noin jatkat, sinua harmittaa ajatuksesi 10 v kuluttua, kun todella huomaat kuinka ajattelematon olit.

        Vai luuletko että olet nykyistä mieltäsi 10v kuluttuakin.

        Silloin todella havaitset kuinka nuori sitenkin olit.
        ------------------

        Ja muista yksi asia ,
        hoitaja on myös ihminen, joka hoitaa ihmisiä, ei koneita.

        (anteeksi, edelleen väitän että elämän ympyräsi ovat kovin pienet)

        Minua taas ihmetyttää sinun lapsellisuutesi. Kuinka vanha olet? Taitaa olla vaihdevuodet menossa? Itse olet puolustelemassa tuollaista suunnilleen teini-ikäistä käytöstä. Elämä voi olla kovaa ja joskus tulee kylmää kyytiä.

        Se ei silti tarkoita sitä, että se olisi jotenkin hyväksyttävää. Halveksun kaltaisiasi ihmisiä. Ei ole olemassa puolustusta tiuskimiselle tai huonolle käyttäytymiselle. Edes se, että sellaista tapahtuu ei riitä perusteluksi sen olemassaololle. Häpeäisit aikuinen ihminen! Meistä jokaisen pitäisi omalla käytöksellään pyrkiä ehkäisemään tuollaista.

        Toivottavasti sinuakin vielä siperia opettaa. Toivon mukaan joudut tuollaisten puolustamiesi hoitsujen hoitamaksi, kun(kohta) olet sairaalassa vuoteen omana.


      • työllistämistuella
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Minä ihmettelen aivan samaa asiaa. Luulisi, että ihmiset tekisivät kaikkensa, jotta työpaikalla olisi hyvä ilmapiiri. Mutta epäilen, että ne jotka siellä keskenään juoruilevat, ovat juuri näitä kirjoitustani haukkuvia. Eiväthän he tajua mitä tekevät väärin, on vain hauskaa nauraa taas sille omaiselle joka haluaa tietää kaikki äitinsä lääkemuutokset. Ymmärrän kyllä, että jokainen joskus sanoo pahan sanan toisesta, mutta se pari kertaa yhden vuoron aikana tapahtuva juoruilu on jo häpeä. Toivon ettei minusta tule koskaan samanlaista, haluan ansaita potilaideni luottamuksen ja antaa heille hyvän hoidon. :)

        eräässä terveyskeskuksessa. Kirjoitin puhtaaksi lääkäreiden saneluja. Monenlaisissa työpaikoissa olen ollut mutta kaikista kamalin oli tämä työyhteisö. Siellä tosiaan käytiin kahvihuoneessa lävitse potilasasiat, kuka käy turhaan ja kuka milläkin tavalla yhteiskuntakelvoton. Ei haukkuminen tosiaankaan rajoittunut potilaisiin vaan aina poissaolevat niin lääkärit, hoitajat tai muu työkaveri haukutiin 'patamustaksi'. Kerran erehdyin puolustamaan yhtä 'poissa olevaa' ja sen jälkeen minulle ei puhuttu mitään. Supisivat nurkissa ja kun tulin lähistölle supina loppui ja silmät seurasivat joukolla kunnes poistuin. Sanoin työvoimatoimistossa että sinne minua on turha työosoittaa, otan ennemmin karenssin kun työskentelen mätäpaiseitten kanssa. Olisin kaivannut juuri samankaltaista työtoveria kuin 'alkuperäinen'.


      • minulle.
        hävettää puolestasi kirjoitti:

        Minua taas ihmetyttää sinun lapsellisuutesi. Kuinka vanha olet? Taitaa olla vaihdevuodet menossa? Itse olet puolustelemassa tuollaista suunnilleen teini-ikäistä käytöstä. Elämä voi olla kovaa ja joskus tulee kylmää kyytiä.

        Se ei silti tarkoita sitä, että se olisi jotenkin hyväksyttävää. Halveksun kaltaisiasi ihmisiä. Ei ole olemassa puolustusta tiuskimiselle tai huonolle käyttäytymiselle. Edes se, että sellaista tapahtuu ei riitä perusteluksi sen olemassaololle. Häpeäisit aikuinen ihminen! Meistä jokaisen pitäisi omalla käytöksellään pyrkiä ehkäisemään tuollaista.

        Toivottavasti sinuakin vielä siperia opettaa. Toivon mukaan joudut tuollaisten puolustamiesi hoitsujen hoitamaksi, kun(kohta) olet sairaalassa vuoteen omana.

        vastasit minulle, en kyllä oikein ymmärrä tekstiäsi.

        olen 53v, kaikki asiat aika hyvin, rakkaus ja talous,
        lapset menestyy,
        ensimmäistä rakkaustarinaa kirjoitetaan joka päivä lisää.

        tulikohan tärkeimmät.


      • olet sentään...
        minulle. kirjoitti:

        vastasit minulle, en kyllä oikein ymmärrä tekstiäsi.

        olen 53v, kaikki asiat aika hyvin, rakkaus ja talous,
        lapset menestyy,
        ensimmäistä rakkaustarinaa kirjoitetaan joka päivä lisää.

        tulikohan tärkeimmät.

        Toivottavasti olet sentään lapsesi opettanut käyttäytymään paremmin, kuin itse teet. Olisi todella ikävää jos he ovat yhtä huonosti käyttäytyviä, kuin sinä.


      • niin ja itse neuvoin
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Kiitos mielipiteestäsi. Uskon näin, että olemalla reilu ja asiallinen saavuttaa paljon enemmän mitä sillä, että jakaantuu kuppikuntiin ja muodostaa yhteisen juoruiluringin. Minun mielestäni erimielisyydet tulisi selvittää puhumalla kahdenkesken eikä juoruilla seläntakana. Jotta saataisiin hyvä hoitosuhde potilaan ja hoitajan välille, tulee hoitajan olla luotettava ja asiallinen. Sellainen minä ainakin haluan ja yritän aina olla.

        toisiakin ja yritin parhaani toimia niin, että silloin kun oli/on negatiivista palautetta (mistä vaan asiasta) niin se pitää sanoa kahden kesken. Silloin taas kun toinen ansaitsee kehua tai kiitosta, se pitää sanoa toisten kuullen. Niin, että mahdollisimman moni kuulee.

        Tuskin missään työyhteisössä kiitettään ja kehutaan tarpeeksi työkavereita ja siinä on paljon parantamista. Yksi kiitos, tai jopa yksi positiivinen huomio toiselle voi pelastaa päivän ja antaa jopa lisää työtehoa. On sanottu, että me olemme kitsaita sanomaan toiselle esim, että onpa sinulla kaunis leikkaus hiuksissa tai oletpa hyvännäköinen tänään jne...Puhumattakaan että kiittäisimme toista potilaan/asian/tehtävän hyvinhoitamisesta ym...
        Jokainen voi kokeilla millaiseksi työilmapiiri muuttuu, kun opettelee kiitos sanan ja uskaltaa reilusti kehua ja ihailla toista.


      • HÖPÖ!!!
        isoiskä45v kirjoitti:

        kirjoitit aivan oikein, aina puhutaan pahaa takanapäin,
        suuri osa kaikista ihmisistä.

        Vain pien osa on niitä nynnyjä jotka eivät osaa puhua ja juuri heidän puolisonsa saa sitten kärsiä nynnyn puheet.

        kyllä ihmisen pitää saada purkaa omat mielipiteet,
        mahdollisimman pian.

        Nyt puhut kyllä paskaa. Ei kaikilla työapikolla ole kuvantunlainen tunnelma. Ammatillisuus täytyy säilyttää.

        Tuollaiset hapannaama perusnegatiiviset valittajahoitajat ovat omaan elämäänsä vaan niin pettyneitä, että se purkautuu juoruiluna, takanapäin pahan puhumisena, ilkeilynä. Kun omassa eämässä on tylsää, ei muillakaan saa olla kivaa. Ja mikä pahinta ; negatiivsuus ruokkii aina lisää negatiivisuutta.

        "Nynnyillä" sen sijaan on oma elämä kunnossa, he arvostavat itseään ja muita ihmisiä, niin paljon etteivät alennu moiseen raukkamaiseen paskan jauhamiseen. Kun omassa elämässä on elettävää, ei tarvitse kiinniittää niin paljon huomioita muihin, muutakuin positiivisessa mielessä.


      • pinkkimekko
        kovasti kirjoitti:

        Täytyy kyllä ihmetellä tätä negatiivista palautetta, jota oot kirjoituksessasi saanu. Itse en hyväksy minkääntasoista työpaikkakiusaamista. Nuo mainitsemasi jutut kuuluvat kategoriaan lievä työpaikkakiusaaminen. Myös noista potilaista ja omaisista juoruaminen on todella ala-arvoista.

        Silti täällä hoitsupalstalla löytyy heti sympatiaa näille juoruaville kiusaajille. Tämä kuvastaa yleistä asennetta hoitoalalla. Itse olen vahvasti samalla kannalla sinun kanssasi. Toisaalta en työskentele hoitoalalla, joten tästä syystä minulla on ehkä vielä jonkinlaista moraalia jäljellä.

        En ymmärrä miten joku voi tai edes kehtaa puolustaa huonoa käyttäytymistä. Mielestäni työkavereille tiuskimiseen tai harjoittelijan huonoon kohteluun ei yksikertaisesti ole olemassa mitään perustelua. Tästä aiheesta on keskusteltu täällä aiemminkin. Joka kerta löytyy iso lauma kanamaisia hoitsuja puolustamaan näitä työpaikkojen mätäpaiseita. Luultavasti se johtuu siitä, että "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa". Nämä palstan hoitsut kokevat kyseisen kritiikin kritiikkinä itseään kohtaan.

        Nimenomaan sairaanhoitajilta odottaisi korkeaa moraalia ja kaunista käytöstä.


      • eikä seläntakana
        isoiskä45v kirjoitti:

        "Minä en hauku potilaitani, heidän omaisiaan, tai muita työtovereita selän takana.
        Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan."

        Voi kauheata,
        "Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan"

        Osaatko todella esittää asiat niin selvästi että sitä ei synny todellinen ja ikuinen soppa ja mielipaha?

        Jos suoraan sanot,
        kysyisin, kuinka monta todella hyvää ystävää sinulla vielä on,
        epäilen että on vain kavereita.



        Taas tulee mieleen vanha sanonta: "ei totuuden puhuja yösijaa saa."

        Meilläpäin opetetaan sanomaan asiat suoraan, ei seläntakana. Suoraan sanominen ei kuitenkaan tarkoita sitä että palautetta annetaan naama punaisena huutaen, niin karkealla kielellä kuin mahdollista. Asioista , vaikeistakin , voi oppia sanomaan/puhumaan niin, ettei loukkaa tai nolaa toista. Itse toivon aina saavani reilun sanallisen palautteen, jos jollain on jotain sanottavaa. Pahinta olis, jos seläntakana jupistaisiin asioista, joista itselläni ei olisi mitään hajua.
        Sitäpaitis ei sitä negatiivista sanottavaa nyt kovin usein tule, ellei sitten ole perusvalittaja, jolle ei mikään kelpaa. Ja jos nyt kaiken aikaa " joutuu antamaan" palautetta, voi jo miettiä vähän omaakin rooliaan suhtautumista muihin.


      • kasvun paikka
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Minä ymmärrän mitä ammatillisuus on. Minä en hauku potilaitani, heidän omaisiaan, tai muita työtovereita selän takana. Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan. Minun mielestäni moni hoitaja unohtaa koko ammatillisuuden, ei tuollainen käyttäytyminen kuulu hoitoalan ammattilaiselle. Ei taida tuossa tapauksessa olla ammatillinen lainkaan.

        Opiskelijan ensisijainen tehtävä työssäoppimisessa on oppia ammatista käytännössä. Mutta, miten opiskelija voi 100%:sti panostaa oppimiseen, jos työympäristö on kertomani mukainen? Ollaan arvostelemassa, haukutaan, ei anneta tehdä töitä, joihin on opiskelemassa, katsotaan rumasti, jätetään vastaamatta, jne. Opiskelija on aina arka mennessään uuteen paikkaan, joten opiskelijan energiaa vie paljon se kun yrittää ensiksikin käyttäytyä niin että muita hoitajia miellyttää. Ja kun kukaan ei ole oikein halukas ottamaan mukaansa töihin, niin kyllä siinä tulee orpo olo, tekisi mieli sanoa aina työvuoron päätteeksi, että: "Anteeksi, että olen olemassa!".

        Minä en hauku, vaan annan kovaa kritiikkiä ammatillisesta käyttäytymisestä, joka nykyään taitaa olla aika hukassa.

        En ainakaan toistaiseksi ole vastaavaan törmännyt ja aika monta työyhteisöä olen nähnyt. Sanoisin että jokaisessa työpaikassa löytyy p-puhujia, eikä sairaalamaailma ole siitä mikään poikkeus. Asia mille jotain voit on on se miten heihin suhtaudut ja miten suuren painoarvojen näille puheille annat.


      • höpötystä
        kuten sinäkin,,, kirjoitti:

        "Jos minulla on sanottavaa, sanon sen suoraan".

        "Minä en hauku, vaan annan kovaa kritiikkiä ammatillisesta käyttäytymisestä, joka nykyään taitaa olla aika hukassa."

        >>>>> En ole epäillyt että sinulla ei "ole sosiaalisia kontakteja?"
        Sosiaalisia kontakteja on kaikilla nuorilla kymmeniä,
        epäilin että sinulla ei ole montaa tosi ystävää,
        se on aivan eri asia.
        ---------------------------------------

        En "Provosoi", annan vain näin "kovaa kritiikkiä",
        kun olet tyyppiä joka ei helpolla usko kuin itseään.

        niin, ehkä nyt ymmärrät, kun 15 vuotakin elät avioliitossa ja olet saanut ensimmäisen käärön murrosikään,
        eli mieti vähä sitä,
        heillä lienee hieman elämästä kokemusta,
        älä "munaa itseäsi"
        siitä valitettavasti jää elämäntapa joka säilyy aina ja kaikkialla,

        ei elämässä automaattisesti hyvin mene,
        se on pitkä ja kapea tie, jolta kerran eksyneen on vaikea palata.

        Aika lapsellista tekstiä. Luepa sen alkuperäisen kirjotukset vielä kerran, niin huomaat että hän puhuu ihan eri asiasta kuin sinä. Hänellä on mielipide, jonka tuo selvästi esille.
        Sinä sensijaan jankkaat jotain epämääräistä, josta ei oikein tajua muuta kuin sen, että sinulla on luetun ymmärtämisessä ongelmia tai sitten alkuperäinen teksti kolahti nilkkaasi.


      • kylmä totuus
        HÖPÖ!!! kirjoitti:

        Nyt puhut kyllä paskaa. Ei kaikilla työapikolla ole kuvantunlainen tunnelma. Ammatillisuus täytyy säilyttää.

        Tuollaiset hapannaama perusnegatiiviset valittajahoitajat ovat omaan elämäänsä vaan niin pettyneitä, että se purkautuu juoruiluna, takanapäin pahan puhumisena, ilkeilynä. Kun omassa eämässä on tylsää, ei muillakaan saa olla kivaa. Ja mikä pahinta ; negatiivsuus ruokkii aina lisää negatiivisuutta.

        "Nynnyillä" sen sijaan on oma elämä kunnossa, he arvostavat itseään ja muita ihmisiä, niin paljon etteivät alennu moiseen raukkamaiseen paskan jauhamiseen. Kun omassa elämässä on elettävää, ei tarvitse kiinniittää niin paljon huomioita muihin, muutakuin positiivisessa mielessä.

        Itse asiassa kyllä se vain on juuri noin kuten alkuperäinen kirjoittaa. Menin hoitoapulaiseksi 18-kesäisenä 20 vuotta sitten ja silmät suurina kuuntelin miten hoitajat puhuivat potilaista kahvitunneillaan. Minusta se oli käsittämätöntä, ja varsinkin kun olin hoitanut vähän sitä ennen omaa pyörätuolissa olevaa äitiäni kotona niin minullakin oli hieman perspektiiviä asiaan. Se on julma totuus. Onneksi en jäänyt alalle.


      • että ,
        olet sentään... kirjoitti:

        Toivottavasti olet sentään lapsesi opettanut käyttäytymään paremmin, kuin itse teet. Olisi todella ikävää jos he ovat yhtä huonosti käyttäytyviä, kuin sinä.

        se oli tarkoitus että
        huono käytös, heikko palkka ja vanhana naimisiinmeno
        katkaistaan meidän sukupolveen,
        ja joissain asioissa ainakin on onnistuttu.

        Tienaavat palkkansa puhumalla,
        avioon menivät nuorena alta 20v.
        ja liitot on kaikilta kestänyt jo yli 10 vuotta.


      • ..ja
        HÖPÖ!!! kirjoitti:

        Nyt puhut kyllä paskaa. Ei kaikilla työapikolla ole kuvantunlainen tunnelma. Ammatillisuus täytyy säilyttää.

        Tuollaiset hapannaama perusnegatiiviset valittajahoitajat ovat omaan elämäänsä vaan niin pettyneitä, että se purkautuu juoruiluna, takanapäin pahan puhumisena, ilkeilynä. Kun omassa eämässä on tylsää, ei muillakaan saa olla kivaa. Ja mikä pahinta ; negatiivsuus ruokkii aina lisää negatiivisuutta.

        "Nynnyillä" sen sijaan on oma elämä kunnossa, he arvostavat itseään ja muita ihmisiä, niin paljon etteivät alennu moiseen raukkamaiseen paskan jauhamiseen. Kun omassa elämässä on elettävää, ei tarvitse kiinniittää niin paljon huomioita muihin, muutakuin positiivisessa mielessä.

        " Nyt puhut kyllä paskaa. Ei kaikilla työapikolla ole kuvantunlainen tunnelma. Ammatillisuus täytyy säilyttää."

        kyllä kaikilla työmaila, ei yksistään terveysalalla ole tuollaista tilannetta,

        koska aina on,
        itseensä ja palkkaansa pettyneitä,
        henkilöitä joilla on heikot sosiaaliset taidot puhua miellyttävästi imarrellen ja selän takana sitten pahaa.
        Mutta minusta on silti parempi puhua, kuin olla mykkä.

        Monen puheet, puhetapa tulevat myös kodista,
        on riitoja, avioeroja, ja monia muita asioita.

        Kerran jopa yksi kertoi, kuinka heillä iltaisin ollaan alusvaateilla kotona,
        kyllä järkytyin enkä ole 10v siitä selvinnyt,
        jos alusvaateilla kotona kuljetaan.


      • pliis!!
        pinkkimekko kirjoitti:

        Nimenomaan sairaanhoitajilta odottaisi korkeaa moraalia ja kaunista käytöstä.

        Niin, tarkennatko vielä lausettasi perustelulla.?


    • SUUPIELET

      On luotu jatkuvaan tyhjänpäiväiseen joutokäyntiin.

    • minulle se

      miten hoitaja eroaa tai pitäisi erota tavallisesta kuolevaisesta? Voitko itse sanoa ettet ole kateellinen, juoruileva jne. Sitä harrastaa 99% Suomen väestöstä, ammattia katsomatta. Ehkä olisi aika tipahtaa Florencen (jos nyt edes tiedät kuka hän oli) ajoista tähän päivään. Älä kaategorioi hoitajia vaan p:n puhujiksi,miksi hoitajan pitäisi kantaa sädekehää päänsä päällä?
      Kai sentään tarkoitit, että nämä jauhajat ovat nimenomaan sairaanhoitajia sentään?

      • alkuperäinen.

        Ei hoitaja eroa mitenkään tavallisesta kuolevaisesta. Hoitaja on aivan samanlainen kuin kaikki muutkin, ja hoitajalla on oikeus tehdä kaikkea sitä mitä muillakin ihmisillä.

        Kyllähän minäkin juoruan asioita jos jotain kuulen, mutta en tee sitä työajallani, en juorua potilaistani tai hauku heidän omaisiaan. Miksi ihmeessä niin tekisin? Haluan olla hyvä hoitaja, sellainen ketä arvostetaan ja keneen luotetaan. Luottamuksen arvoinen ei ole sellainen hoitaja, joka puhuu pahaa jopa omista potilaistaan. Oman mielipiteensä saa aina sanoa, esimerkiksi jos joku tietty potilas on vaikea hoidettava, mutta haukkumiseen ja arvailuihin ei pidä lähteä (--> Mielenvikainen varmasti, alkoholisoitunut, aggressiivinen ja varmasti hakannut vaimoaankin, vaikka tällaisista asioista ei ole mitään kirjallista merkintää). Puhukoot vapaa-aikanaan mitä haluavat, mutta työajalle ei todellakaan sellainen tyhjänjauhanta kuulu! Hoitajan ei tarvitse olla mikään yli-ihminen, joka on täydellinen kaikessa. Onko liikaa vaadittu, että hoitajat osaisivat erottaa mikä on työpaikalla soveliasta puhuttavaa ja mikä ei? ja kuten minunkin tapauksessani, ei ole mukavaa kuultavaa kun jopa omaa kummilasta ja hänen vanhempiaan aletaan moittimaan ja haukkumaan hirveän näköisiksi.


      • "retuperäinen"
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Ei hoitaja eroa mitenkään tavallisesta kuolevaisesta. Hoitaja on aivan samanlainen kuin kaikki muutkin, ja hoitajalla on oikeus tehdä kaikkea sitä mitä muillakin ihmisillä.

        Kyllähän minäkin juoruan asioita jos jotain kuulen, mutta en tee sitä työajallani, en juorua potilaistani tai hauku heidän omaisiaan. Miksi ihmeessä niin tekisin? Haluan olla hyvä hoitaja, sellainen ketä arvostetaan ja keneen luotetaan. Luottamuksen arvoinen ei ole sellainen hoitaja, joka puhuu pahaa jopa omista potilaistaan. Oman mielipiteensä saa aina sanoa, esimerkiksi jos joku tietty potilas on vaikea hoidettava, mutta haukkumiseen ja arvailuihin ei pidä lähteä (--> Mielenvikainen varmasti, alkoholisoitunut, aggressiivinen ja varmasti hakannut vaimoaankin, vaikka tällaisista asioista ei ole mitään kirjallista merkintää). Puhukoot vapaa-aikanaan mitä haluavat, mutta työajalle ei todellakaan sellainen tyhjänjauhanta kuulu! Hoitajan ei tarvitse olla mikään yli-ihminen, joka on täydellinen kaikessa. Onko liikaa vaadittu, että hoitajat osaisivat erottaa mikä on työpaikalla soveliasta puhuttavaa ja mikä ei? ja kuten minunkin tapauksessani, ei ole mukavaa kuultavaa kun jopa omaa kummilasta ja hänen vanhempiaan aletaan moittimaan ja haukkumaan hirveän näköisiksi.

        puhutaan "paskaa" työtovereista ja muustakin. En ole hoitoalalla, mutta kokemusta on koulusta, lentoasemasta, kaupasta ja seurakuntatyöstä. Ei ruoho ole sen vihreämpää aidan toisella puolella. Ihmiset ovat ihmisiä. Jos sulla on sädekehä pään päällä, niin ihailen, että et sorru toisista juoruamiseen. En tunne vielä yhtään, joka sitä ei tekisi.

        Hoitoalalla lienee vaitiolovelvollisuus, jolloin asioita ei pidä talon ulkopuolelle.


      • alkuperäinen.
        "retuperäinen" kirjoitti:

        puhutaan "paskaa" työtovereista ja muustakin. En ole hoitoalalla, mutta kokemusta on koulusta, lentoasemasta, kaupasta ja seurakuntatyöstä. Ei ruoho ole sen vihreämpää aidan toisella puolella. Ihmiset ovat ihmisiä. Jos sulla on sädekehä pään päällä, niin ihailen, että et sorru toisista juoruamiseen. En tunne vielä yhtään, joka sitä ei tekisi.

        Hoitoalalla lienee vaitiolovelvollisuus, jolloin asioita ei pidä talon ulkopuolelle.

        Kaikki hoitajat eivät hoida samoja potilaita. Joskus on käynyt niin, että yksi hoitaja juoruaa jonkun ihmisen asiat, koska hän on jossain muualla tätä hoitanut. Potilaiden sukuselvitykset ja tekemiset eivät kuulu hoitajille. Hoitajille kuuluu asianmukaisen hoidon antaminen.


      • hoitajat voi
        alkuperäinen. kirjoitti:

        Ei hoitaja eroa mitenkään tavallisesta kuolevaisesta. Hoitaja on aivan samanlainen kuin kaikki muutkin, ja hoitajalla on oikeus tehdä kaikkea sitä mitä muillakin ihmisillä.

        Kyllähän minäkin juoruan asioita jos jotain kuulen, mutta en tee sitä työajallani, en juorua potilaistani tai hauku heidän omaisiaan. Miksi ihmeessä niin tekisin? Haluan olla hyvä hoitaja, sellainen ketä arvostetaan ja keneen luotetaan. Luottamuksen arvoinen ei ole sellainen hoitaja, joka puhuu pahaa jopa omista potilaistaan. Oman mielipiteensä saa aina sanoa, esimerkiksi jos joku tietty potilas on vaikea hoidettava, mutta haukkumiseen ja arvailuihin ei pidä lähteä (--> Mielenvikainen varmasti, alkoholisoitunut, aggressiivinen ja varmasti hakannut vaimoaankin, vaikka tällaisista asioista ei ole mitään kirjallista merkintää). Puhukoot vapaa-aikanaan mitä haluavat, mutta työajalle ei todellakaan sellainen tyhjänjauhanta kuulu! Hoitajan ei tarvitse olla mikään yli-ihminen, joka on täydellinen kaikessa. Onko liikaa vaadittu, että hoitajat osaisivat erottaa mikä on työpaikalla soveliasta puhuttavaa ja mikä ei? ja kuten minunkin tapauksessani, ei ole mukavaa kuultavaa kun jopa omaa kummilasta ja hänen vanhempiaan aletaan moittimaan ja haukkumaan hirveän näköisiksi.

        purkaa työpaineita useinkaan kotona vaitiolovelvollisuuden vuoksi. En halua mitenkään puolustella harjoittelupaikkasi hoitajia, ei ollut heiltä kovin ammatillista käytöstä sinua kohtaan tai muutenkaan.

        Mutta jos joku potilas tai työkaveri jostain syystä jää ärsyttämään, on parempi purkaa tuntojaan jollekkin työkaverille kuin jättää asiat mieleen painamaan. Kun kotona potilasasioita ei läheisten kanssa voi käsitelä.


    • mahtavaa, että

      ne saatanan mätäpaiseet ihan itse irtisanoutuvat duunista? Kuka niitä kaipaa, kilometritehtaalle vaan.

      • avokki

        on myös kertonut samanlaisia kokemuksia, samoin siskoni joka opiskeli alaa myös. Ei voi kuin ihmetellä ja hämmästellä heidän puheitaan ja miten kuulemma kohtelevat harjoittelijoita, mollaavat ja haukkuvat.

        Ymmärtääkseni harjoittelija on mennyt nimenomaan työpaikalle harjoittelemaan kyseistä työtä, hän ei siis osaa niitä jo valmiiksi tehdä. Toki oma-aloitteisuus on aina suotavaa, hommassa kuin hommassa. Kaikki sympatiat minulta alkuperäiselle kirjoittajalle siis.


    • tästä aiheesta ei puhuta

      Hoitotyö on eräs pahimmista työpaikoista. Alalla on eniten huonoa käytöstä, työpaikkakuisaamista ja asiakkaiden = potilaiden aliarvoimista ja kiusaamista. Omaiset ovat välttämätön paha.
      Tämän sanon kokemuksesta ja tämä on myös se ainoa syy, miksi en enää toimi hoitoalalla.

      Hyvä että aloittaja nostaa aiheen esille, tästä ei puhuta ikinä liikaa. Jaksamista sinulle!
      Pidä kiinni hyvistä periaatteistasi äläkä alennu samalle tasolle mitä kiusaajat. Olisipa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa kaikki kaltaisiasi.

    • ammattiin

      kuuluvat käytöstavat. Vai eikö? Jokaisessa ammatissa tapahtuu tätä juoruilua? Eikö niin? Sinäkin muutut, kun olet tehnyt hoitotyötä vuosia. Nyt vielä opiskelijan innolla pauhaat, mutta totuus on tarua ihmeellisempää.

      Meillä on ainakin kamalan huono ilmapiiri töissä. jossa puhutaan koko ajan toisten selän takana sitä p*skaa. Olen konttorihommissa eräässä suurehkossa firmassa ja joka päivä on kamalaa lähteä töihin. Myönnän, että itse sorrun samaan, mutta en voi mitään.

    • tympääntynyt

      monilla työpaikoilla tämä on tosiaan näin. Itse opiskelin aikuisena lähihoitajaksi. Valmistumisestani on nyt seitsemän vuotta ja olen suurinpiirtein loppuunpalanut tässä hommassa. Valmistuttuasi jos joudut tähän pätkäkierteeseen niin tulet huomaamaan että sama kohtelu jatkuu sijaisia kohtaan useissa paikoissa. Nyt pidän omaa lomaa koska edellisestä työpaikastani minut savustettiin ulos puhumalla pahaa pomolle ja vierittämällä epäkohdista syy minun niskaani. Olen jo harkinnut alan vaihtoa ja uudelleen koulutusta. Suurin osa näissä työpaikoissa työskentelevistä ovat varmaan ihan mukavia mutta kiusaamisen pelossa eivät uskalla tuoda esiin omia mielipiteitään. Yksi tai kaksi henkilöä voi pilata koko työpaikan ilmapiirin. Nainen on susi naiselle ja näin pätkätyö aikakautena omasta reviiristä taistellaan verissäpäin. Eikö ole surullista :(

      • yxvaan...

        olen huomannut muidenkin ammattien edustajilla kuin vain hoitoalan edustajilla...ei se juoruilu ja paskan puhuminen selän takana ole vain hoitohenkilökunnan perisynti.sairaanhoitajan ammatin lisäksi olen aiemmin työskennellyt ravintola-alalla...voi voi..kun vaan tietäisitte kuinka " piiat" haukkuvat asiakkaansa heti keittiön puolelle päästyään..ja saa siinä samalla vähän työkaveritkin siipeensä..ja harkkarithan on kautta maailman sivun ammatissa kuin ammatissa saaneet oppia pohjamutia myöten mitä on olla aloitteleva "oppilas"..


    • lksflkjljabhkj

      Olen aika järkyttynyt tällä palstalla saamaasi palautteeseen.
      On vaikea ymmärtää ihmisiä jotka hyökkäävät kirjoitustasi vastaan.
      Hoitoalalla on onneksi myös työpaikkoja joissa on hyvä henki.
      Toivottavasti löydät valmistuttuasi sellaisen.
      Itselläni pahimmat kokemukset on tk:n vuodeosastolta, parhaimmat sosiaalipuolen paikoista.

      • Teknikko.

        Tsemppiä sinullekin juruiluista. Toivottavasti saat juoruistasi hyvän mielen.


      • ldavlkj<ls
        Teknikko. kirjoitti:

        Tsemppiä sinullekin juruiluista. Toivottavasti saat juoruistasi hyvän mielen.

        Voisitko selventää viestiäsi, kiitos.


    • huomaa.

      ei tarvitse kuin istua odottamassa päivystävälle lääkärille pääsyä kun törmää jo hoitajien juoruiluun ja selkäänpuukottamiseen.

      kymmenen akkaa jauhaa paskaa "työkavereistaan" pienessä lasisessa neuvonta kopissa.
      keskustelut käydään niin kovaan ääneen että kaikki päivystäjälle odottavat potilaat kuulevat mistä on kysymys.

      tähän näyttää riittävän aikaa yllättävän paljon, sillä reilun tunnin odotukseni aikana sama juoruporukka pysyi tiiviisti kopissa tekemättä mitään.

      eiköhän olisi aika uudelleen organisoida sairaaloiden työnkuvat.
      tämän juorutunnin aikana olisi kyllä ehtinyt tekemään jotain hyödyllistäkin.
      pahimmille juoruämmille kenkää perseelle ja parempia tilalle.

    • Kissa pöydälle

      Hei!
      Kirjoitat aivan asiaa!!
      Olen jo "vanha " hoitaja, työvuosia takana 25. On myös kokemusta useista työpaikoista. Kuvaamasi käytös ei kuitenkaan onneksi ole arkipäivää kaikilla työpaikoilla, luojan kiitos. Sinulla on ollut ehkä huono tuuri työpaikkojen suhteen.

      Kuvaamasi käyttäytyminen työpaikalla on todella halveksuttavaa ja siihen tulisi pian puuttua. Tuollaisella työpaikoilla ei ihmisillä ole asiat aivan kunnossa, ko käyttäytyminen on oire jostain isommasta ongelmasta. Ongelma voi olla ehkä työyksikössä, joillain kotona. Tuntieden purkaminen ei todellakaan vaadi muiden haukkumista ja ilkeilyä. Alkellisimpiin käytöstapoihin kuuluu muiden huomioiminen ja kunnioittaminen. Eikö sellaista jo lapselle opeteta.

      Toimin opiskelijanohjaajana työpaikallani, ja oikein pahaa tekee lukea millaista kohtelua uudet työntekijät ja opiskelijat kokevat. Opiskelijat ovat tulevia työkavereitamme, eivätkä "vihollisia". He ovat rikkaus "vanhalle" työyhteisölle, jossa monet asiat tehdään kaavamaisesti; he tuovat uusia ajatuksia ja näkemyksiä työpaikoille!

      Alkuperäinen; älä menetä uskoa ihmisiin. Löydät vielä hyvän työpaikan. Ole edelleen avoin ja ota myös kokemasi asiat reilusti esiin työpaikallasi. Juoruilu ja pahanpuhuminen ei kuulu työpaikoille. Toivon Sinulle menestystä elämään!!

    • m 26v

      Minä olen ollut elämäni aikana monelaisissa työyhteisöissä, kuullut ja nähnyt jos jonkinmoista.

      Jos minä olisin ollut tilanteessa, että olisin ollut vaihtamassa potilaan vaippaa ja joku olisi tullut minua siihen tönimään ja käskenyt lajittelemaan pyykkiä, olisin erittäin todennäköisesti sanonut "Tämä opiskelija vaihtaa tämän vaipan nyt, koska se on minun tehtäväni. Lajittele pyykkisi itse!"

      Tämä opiskelijoiden sortaminen on aivan nykypäivää ja kyllä siihen on puututtava.

      On törkeää haukkua potilaita heidän selkänsä takanaan, haukkua heidän sukulaisensa, omaisensa ja muuten epäasiallisesti käyttäytyä työpaikalla. Joku tuossa alempana kyseli "onko hoitaja ihminen". Kyllä hoitaja on ihminen ja normaali ihminen on empatiakykyinen ja -taitoinen. Työelämässä näihin sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin tulisi puuttua järeämmin keinoin. Ajatelkaa nyt jos todella potilas tai hänen omaisensa kuulee tästä, millainen zembalo siitä alkaa!

      • tympääntynyt

        Jos lähdet puolustamaan itseäsi ja nouset näitä selkään puukottajia vastaan sinut leimataan vaikeaksi henkilöksi joka ei tule toimeen muun henkilökunnan kanssa. Ei opiskelijoilla eikä sijaisilla ole minkäänlaista suojaa tässä hoitoalan rumbassa. Lisäksi tulee pelko siitä että saatko seuraavaa työpätkää. Varsinkin pienillä paikkakunnilla mustamaalaus etenee tehokkaasti. Tiedän opiskelijan joka sai todella huonot arvostelut työssäoppimisjakson jälkeen kun erehtyi esittämään väärälle henkilölle että voisiko jutun tehdä toisin. Vakihenkilökuntaa ei pidä erehtyä neuvomaan, ei edes vahingossa. Muuten opiskelija oli saanut hyviä arvosanoja muista paikoista. Minut laitettiin kilometritehtaalle kun en suostunut tekemään kaikkia likaisia ja raskaita hommia toisen hoitajan puolesta, hänellä oli selkäkipeä tai mahakipeä tai aina jotain miksi ei voinut itse tehdä. Viitsisitkö mennä tekemään sen ja sen... jne. Sitten kun sanoin että on omiakin hommia niin käytiin valittamassa pomolle kuinka hankala olen eikä minun kanssa voi tehdä työtä. Olin kuulemma asiakkaillekkin ilkeä, että sillein.


      • sorruta nyt
        tympääntynyt kirjoitti:

        Jos lähdet puolustamaan itseäsi ja nouset näitä selkään puukottajia vastaan sinut leimataan vaikeaksi henkilöksi joka ei tule toimeen muun henkilökunnan kanssa. Ei opiskelijoilla eikä sijaisilla ole minkäänlaista suojaa tässä hoitoalan rumbassa. Lisäksi tulee pelko siitä että saatko seuraavaa työpätkää. Varsinkin pienillä paikkakunnilla mustamaalaus etenee tehokkaasti. Tiedän opiskelijan joka sai todella huonot arvostelut työssäoppimisjakson jälkeen kun erehtyi esittämään väärälle henkilölle että voisiko jutun tehdä toisin. Vakihenkilökuntaa ei pidä erehtyä neuvomaan, ei edes vahingossa. Muuten opiskelija oli saanut hyviä arvosanoja muista paikoista. Minut laitettiin kilometritehtaalle kun en suostunut tekemään kaikkia likaisia ja raskaita hommia toisen hoitajan puolesta, hänellä oli selkäkipeä tai mahakipeä tai aina jotain miksi ei voinut itse tehdä. Viitsisitkö mennä tekemään sen ja sen... jne. Sitten kun sanoin että on omiakin hommia niin käytiin valittamassa pomolle kuinka hankala olen eikä minun kanssa voi tehdä työtä. Olin kuulemma asiakkaillekkin ilkeä, että sillein.

        yleistämään kaikkea negatiivista mm opiskelijoiden kohtelussakaan. Kun itselläni on myös pitkä kokemus monelta terveydenhuolto-alan puolelta niin voin todeta, että paljon on tullut positiivista kehitystä. Mm suhtautumisesta opiskelijoihin. Tuo tuttusi kohtelu, kuulostaa menneen ajan jäänteeltä nykyään ja oli sitä jo kymmenisen vuotta sitten. Meillä korostettiin sitä, että opiskelijoiden tuoreet mielipiteet ja uudistusehdotukset otetaan kiitollisuudella vastaan. Niitä pohditaan ja käsitellään voiko käyttää.Sama oli uuden työntekijän kohdalla.


        Olen tosin ollut jo vuosia pois työelämästä, mutta aloitin itse aikana, jolloin teititeltiin kaikkia lääkäreitä ja muitakin "ylempiä" mm me nuoret teitittelimme vanhempia hoitajia.
        Opiskelija oli 60-70-luvun vaihteessa juoksutyttö joka sai aina (miltei) alempiarvoiset tehtävät...Silloin ei muistettu sitä, että opiskelija voi tulla pian samaan työyksikköön työtoveriksi ja kumppaniksi. Nykyään( ja pitkään jo) siitä muistutetaan, että muista että ohjaat työtoveria...

        Olen ollut monissa tehtävissä/työyksiköissä, mutta vain kolmella eri työnantajalla. Voin kokemuksesta sanoa, että monenlaista persoonaa löytyy joka paikasta ( niin pitääkin) mutta jokainen pärjää ja saa arvostusta ja toisten kunnioitusta, olemalla itse esimerkillinen, reilu, luotettava, ahkera, vastuullinen ja muistaa kiittää ja kannustaa työtoveria/opiskelijaa. Enemmän kiitosta kuin moitetta on pysyvä ohje.

        Onneksi hoitajat osaavat sentään "sivistää" itseään, hakea koutusta ja tietoa, kuinka selvittää työpaikan mahdollisia ristiriitoja jne. Esin erään oman työyksikön esimies kehittyi paljon ja oppi paljon asiallista alaistensa kohtelua - kouluttautumalla.
        Hän oppi tunnustamaan itsekin virheensä, ennakkoluulonsa jne... Vuosittainen palautekeskustelu tuli käyttöön ja suurin osa koki sen hyväksi tavaksi. Reiluus ja tasapuolisuus molemmin puolin on parasta. Pidimme myös vapaa-ajalla mukavia illanviettoja osa pelkästään virkistysmielessä ja osalla oli teema. esim puimme osastomme plussia ja miinuksia ja kuinka parannamme ilmapiiriä ja koko työyhteisöä.


      • tympääntynyt
        sorruta nyt kirjoitti:

        yleistämään kaikkea negatiivista mm opiskelijoiden kohtelussakaan. Kun itselläni on myös pitkä kokemus monelta terveydenhuolto-alan puolelta niin voin todeta, että paljon on tullut positiivista kehitystä. Mm suhtautumisesta opiskelijoihin. Tuo tuttusi kohtelu, kuulostaa menneen ajan jäänteeltä nykyään ja oli sitä jo kymmenisen vuotta sitten. Meillä korostettiin sitä, että opiskelijoiden tuoreet mielipiteet ja uudistusehdotukset otetaan kiitollisuudella vastaan. Niitä pohditaan ja käsitellään voiko käyttää.Sama oli uuden työntekijän kohdalla.


        Olen tosin ollut jo vuosia pois työelämästä, mutta aloitin itse aikana, jolloin teititeltiin kaikkia lääkäreitä ja muitakin "ylempiä" mm me nuoret teitittelimme vanhempia hoitajia.
        Opiskelija oli 60-70-luvun vaihteessa juoksutyttö joka sai aina (miltei) alempiarvoiset tehtävät...Silloin ei muistettu sitä, että opiskelija voi tulla pian samaan työyksikköön työtoveriksi ja kumppaniksi. Nykyään( ja pitkään jo) siitä muistutetaan, että muista että ohjaat työtoveria...

        Olen ollut monissa tehtävissä/työyksiköissä, mutta vain kolmella eri työnantajalla. Voin kokemuksesta sanoa, että monenlaista persoonaa löytyy joka paikasta ( niin pitääkin) mutta jokainen pärjää ja saa arvostusta ja toisten kunnioitusta, olemalla itse esimerkillinen, reilu, luotettava, ahkera, vastuullinen ja muistaa kiittää ja kannustaa työtoveria/opiskelijaa. Enemmän kiitosta kuin moitetta on pysyvä ohje.

        Onneksi hoitajat osaavat sentään "sivistää" itseään, hakea koutusta ja tietoa, kuinka selvittää työpaikan mahdollisia ristiriitoja jne. Esin erään oman työyksikön esimies kehittyi paljon ja oppi paljon asiallista alaistensa kohtelua - kouluttautumalla.
        Hän oppi tunnustamaan itsekin virheensä, ennakkoluulonsa jne... Vuosittainen palautekeskustelu tuli käyttöön ja suurin osa koki sen hyväksi tavaksi. Reiluus ja tasapuolisuus molemmin puolin on parasta. Pidimme myös vapaa-ajalla mukavia illanviettoja osa pelkästään virkistysmielessä ja osalla oli teema. esim puimme osastomme plussia ja miinuksia ja kuinka parannamme ilmapiiriä ja koko työyhteisöä.

        Ei tästä opiskelijan tapauksesta ole kuin muutama viikko. Kerro minullekkin missä olit töissä niin ehkä voin hakeutua itsekkin sinne. Itselläni on seitsemän vuoden kokemus sijaisuuksista ja olen kohdannut hyviä kokemuksia mutta myös todella törkeää käytöstä itseäni kohtaan. Tämä vain tuntuu olevan tämän päivän työpaikka politiikkaa. Joissain työpaikoissa käytöstavat tuntuu olevan täysin hukassa. Olen noin viisikymppinen enkä enää mikään kakara ja tämä lastentarha meininki todella tympii.


    • luettavaa...

      Itse en ole hoitaja vaan käyn potilaana terveyskeskuksessa silloin kun olen kipeä ja sairaalassa olen ollut kolme kertaa synnyttämässä. Tuli todella paha mieli, puhuvatko hoitajat OIKEASTI potilaistaan pahaa ja haukkuvat heitä toisilleen? Mitenkäs se vaitiolovelvollisuus? Kyllä sen ymmärrän että sairaasta puhutaan lääketieteellisistä syistä mutta jos keskustelu on alentuvaa niin eikö tästä pitäisi nostaa meteliä potilaiden kesken. Jos minä joskus satun kuulemaan että minua tai läheisiäni haukutaan kun olen saamassa hoitoa, niin varmasti nostan syytteet kunnian loukkauksesta. Ja mistä te hoitajat voitte tietää että kuka käy turhaan ja kuka tosissaan, lääkärihän ihmiset jatkotutkimuksiin ohjaavat tarpeen vaatiessa, eipä mielestäni sairauden kanssa ole leikkimistä, varsinkin jos koulutus puuttuu näiden sairauksien diagnosointiin.Täytyy myöntää että uskomatonta, olen aina luullut että hoitsut ovat lojaaleja potilaitaan kohtaan, mutta olenkin luottanut vääriin ihmisiin...HYI HELVETTI!!!!!

      • nytte alkaa

        yleistään noista puheista. Kaikki hoitajat eivät HAUKU potilaita. Tottakai kahvihuoneessa puhutaan potilastapauksista ja myös hoitajat tarvii sitä vertaistukea. Jos asiat pitää sisällä, käy työ liian raskaaksi. Se on eri asia mitä potilaasta/asiakkaasta tuo esille, mutta kaikki hoitajat ei todellakaan ole niitä jotka arvostelee jokaista vastaantulijaa. Vaitiolovelvollisuus on tietenkin hoitajilla voimassa aina. Hoitajat jotka ovat olleet mukana ko. potilaan hoidossa, voivat keskustella tapauksesta.


    • kätilö opiskelija

      En jaksa lukea noita muita vastauksia, joten en tiä onko joku jo kirjottanu samaa:) mutta kuitenkin...

      Naisvaltasella alalla on aika vaikee välttää tota. Se vaan kuuluu tähän ihmisyyteen. Vaikka se ei ole oikein, hoitajat purkaa tunteitaan välillä myös arvostelemalla omaisia. Välillä aiheesta ja välillä turhasta. Ei siitä kannata ottaa stressiä. Tietenkin jos kyseessä on omat sukulaiset, niin asiaan voi puuttua...tai vaikkei oliskaan sukua. Jos puheet menee liian alhaisiks, voi palauttaa puhujan maanpinnalle.

      Ei se seläntakana puhuminen ole se ongelma, vaan se jos hoitaja sanoo ne asiat sille asiakkaalle/potilaalle....nimim. I´ve seen that!

    • 2401978

      Olin mukana autojen nokakka korissa "apukuskin"
      paikalla.
      Kolaripaikalta minut vietiin ampulansslla terveyskeskukseen sieltä edelleen viidenkymmenen
      kilometrin päässä olevaa Töölön sairaallaan.
      Sairaalaan tuotaessa olin tajuton.
      Sairaassa minulle suoritettiin pikainen leikkaus.
      Leikauksessa todettiin että pernani oli revennyt.
      samoin ohut suolissa oli useampia repeämiä.
      Kun vatsani avattiin vatsaontelossa oli 3000ml
      nesteitä.
      Leikkaus onmistui hyvin. Minut siirettiin teho-
      osastolla kahden henke huoneeseen. Joka yö jot-
      ka sairaalassa olin yö hoitaja kävi minulle sa-
      nomassa OLET VÄÄRÄSSÄ SAIRAALASSA!
      Että sellaista hoitoa.

    • Anonyymi

      Juuri sinunlaisten ihmisten tulisikin olla hoitajia <3 Kyllä potilaskin sen kokee onko hoitaja vittumainen suoraan tai selän takana, vai onko aidosti lämmin ja kiinnostunut raskaassakin työssä.

    • Anonyymi

      Vaikka vuosia on mennytkin alkuperäisen kirjoituksesta, asia on vieläkin ajankohtainen.

    • Anonyymi

      Älä käy kahvihuoneesa. T: hoitaja.

    • Anonyymi

      Pääsykokeet on poistettu ja tässä on tulos.

    • Anonyymi

      Saman olen huomannut. Näyttää persoonallisuushäiriöisiä olla osa hoitajista ja sellaisten ei kuuluisi olla hoitoalalla. Panetellaan ja puhutaan paskaa selän takana, kytätään, ovi käy esimiehen toimistoon kun käydään milloin mistäkin valittamassa muista.

      Teen aina työni hyvin, olen tehokas, aina ajoissa ja kohtelen hoidettavia ja henkiĺökuntaa hyvin. Silti henkiseltä väkivallalta ei säästy.

      Tämän määräaikaisuuden loputtua en jaksa enää alkaa pidepiin määräaikaisiin tai vakituiseen työsuhteeseen, teen keikkaa ja opiskelen toiselle alalle. Olen niin kyllästynyt tähän paskaan. Jokaisessa paikassa enemmän tai vähemmän myrkyllinen ilmapiiri, ja esimiehet suosii kyttääjiä. Ihmettelen kuinka sairas tämä maailma on kun näitä sekopäitä ei irtisanota.

      • Anonyymi

        Niinpä niin, kuinkas muutenkaan.
        SINÄ olet se työpaikan ainoa hyvä, ahkera ja ammatillisesti käyttäytyvä hoitaja.

        Silti tulet julkisesti panettelemaan ja puhumaan paskaa kollegoistasi ja katsot jopa olevasi pätevä diagnosoimaan persoonallisuushäiriöitä.

        Mistä teitä oikein sikiää?
        Ihan vain tiedoksesi (vaikka epäilen, ettet pysty tätä itsessäsi hyväksymään); juuri sinun kaltaisesi nokka pystyssä kulkevat, omille virheilleen sokeat besserwisserit ovat niitä, jotka sitä työpaikan ilmapiiriä myrkyttävät.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      93
      2444
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2143
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      82
      1798
    4. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      44
      1591
    5. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1566
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      11
      1525
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      33
      1478
    8. 54
      1350
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      87
      1296
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      30
      1219
    Aihe