Miehet kertokaa nyt miesnäkökulmaa minulle kurjalle...en tunnu löytävän vastausta enkä edes huojennusta pohdinnoilleni. Miestuttavani haluaa tapailla, ei seurustella, koska ei voi juuri tällä hetkellä "pitää huolta" minusta omien omasta mielestään suurien ajallisten ja taloudellisten ja psyykkisten huolien keskellä. Hän ei aio tapailla muita (ihmetteli miten sitä edes olisi aikaa vielä toiselle naiselle, kun ei meinaa riittää minullekaan). Soittelemme päivittäin niin, että molemmat tietävät, mitä toinen puuhailee. Olen sanonut hänelle, etten aio tapailla muita, ja hän on vaikuttanut huojentuneelta. Miten nopeasti mies "tietää", onko nainen hänelle se "oikea", kun mies valittaa, että haluan tietää kaiken aivan liian nopeasti? Pelkään, että sitoudun johonkin tyhjään tai olemattomaan suhteeseen ja hukkaan elämäni...toisaalta välitän hänestä todella paljon...tunnen olevani kuin sidottu häneen...kun yritän ajatella tapaavani muita, niin en löydäkään siitä ajatuksesta lohtua ja se tuntuu moraalisesti niin väärältä. Olen niin eksyksissä tässä suhteessa :(.
kertokaa miehet
kurja...
2243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sfkjsdlfsjdf
Mie sanosin sen kestävän kahdesta kuukaudesta puoleenvuoteen... mut sit se alkaa mennä nopeammin sen jälkeen. Miehet syttyy vähän hitaasti... niinku höyryveturit... Ne tahtoo olla varmoja asioistaan.
Sit kun sinkkuna kasataan velvollisuuksia joista eroon päästään vähän viiveellä, sinä aikana sitä kerkee mmonta kertaa sottailla niitä tärkeitä asioita, niinku sitä tyttöösä ja sitä mihin sitä rupeeki.
Nainen varmaan tahtos rietää monia pieniä askelia ja miten se sujuu, mut kun sitä mies ottaa vaan pitkiä harppauksia...