Löytyipä tuolta niin nykyaikaa kuvaava kirjoitus, että kopioin sen tänne kokonaisuudessaan: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000001400&posting=22000000030360907
Sattui silmiini kirja, josta otan lainauksen:
1700-luvulla oli valtio ryhtynyt toimenpiteisiin tilallisten työvoiman saannin turvaamiseksi kehittämällä laillisen suojelun järjestelmän ja palveluspakon. (Väestöstä palkollisia oli n. 56%)
Varattoman henkilön, jonka kyvystä maksaa verojaan ja täyttää muita yhteiskunnallisia velvollisuuksiaan, ei ollut takeita, oli mentävä toisen palvelukseen. Tällöin hän ei enää ollut irtolainen, sillä hänen isäntänsä antoi hänelle laillisen suojelun ja sitoutui maksamaan hänen veronsa.
Palkollisen oikeuksia tämä järjestelmä ei suurestikaan ottanut huomioon. Työhön oli lain mukaan mentävä, mutta tilallisen ei tarvinnut ottaa työhön. Parempien palveluspaikkojen etsiminen oli sangen rajoitettua, koska silloin oli vaara joutua irtolaisena pidätetyksi.
Tämä järjestelmä takasi tilallisille työvoimaa ja piti samalla palkkatason hyvin alhaisena.
Palveluspakon avulla saadut rengit ja piiat muodostivat väestön suurimman ryhmän, joka vuoteen 1870 mennessä oli noussut 360 000:een henkeen. He eivät eläneet suoranaisessa puutteessa, sillä he olivat talon täysihoidossa, saaden osaksi vaatteetkin, mutta palkan rahassa maksettava osa oli hyvin pieni, työpäivät usein armottoman pitkät ja kohtelu tylyä.
Sattui silmiini kirja, josta otan lainauksen:
1700-luvulla oli valtio ryhtynyt toimenpiteisiin tilallisten työvoiman saannin turvaamiseksi kehittämällä laillisen suojelun järjestelmän ja palveluspakon. (Väestöstä palkollisia oli n. 56%)
Varattoman henkilön, jonka kyvystä maksaa verojaan ja täyttää muita yhteiskunnallisia velvollisuuksiaan, ei ollut takeita, oli mentävä toisen palvelukseen. Tällöin hän ei enää ollut irtolainen, sillä hänen isäntänsä antoi hänelle laillisen suojelun ja sitoutui maksamaan hänen veronsa.
Palkollisen oikeuksia tämä järjestelmä ei suurestikaan ottanut huomioon. Työhön oli lain mukaan mentävä, mutta tilallisen ei tarvinnut ottaa työhön. Parempien palveluspaikkojen etsiminen oli sangen rajoitettua, koska silloin oli vaara joutua irtolaisena pidätetyksi.
Tämä järjestelmä takasi tilallisille työvoimaa ja piti samalla palkkatason hyvin alhaisena.
Palveluspakon avulla saadut rengit ja piiat muodostivat väestön suurimman ryhmän, joka vuoteen 1870 mennessä oli noussut 360 000:een henkeen. He eivät eläneet suoranaisessa puutteessa, sillä he olivat talon täysihoidossa, saaden osaksi vaatteetkin, mutta palkan rahassa maksettava osa oli hyvin pieni, työpäivät usein armottoman pitkät ja kohtelu tylyä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ongelmahan on tukihyysäys. Ongelma on tietenkin tuskallinen vain tuista riippuvaiselle itselleen.
Osa työttömistä kun on selvästi moniongelmaisia luusereita, joilla ei ole tarvittavia työelämän taitoja, eikä sen vuoksi työnteon kykyjä tai aina edes halujakaan. Pitkäaikaistyöttömän työmarkkinaarvo saattaa näin olla pahasti miinus merkkinen.
kokoomus tuo työväen-puolue ....
- on hauska seurata miten ne peittelee omaa todellista vakaumustaan.
-ääniä kalastellaan
- todellinen asia on se kyykyttäminen ja luokkasysteemi. olen paras , olen kokoomus-nuori ...
-kepu kanssa haluaa piika-renki-systeemiä takasin
- missä on mtk osaaminen
-missä on kokoomus osaaminen ?
-- se on vain kyykytykseen pyrkimistä !
------------hyvä tehy -- murskatkaa kokomuksen rotat !!