Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Ystävýyden loppu?

    olen itse itseni asettanut ilkeään asemaan elämässäni. tunteilleen ei kai voi mitään, niinhän ne sanoo...

    puntarissa on nyt ystävyys tai rakkaus, enkä minä taida osata päättää.
    tuhoaako asian ääneen sanominen ystävyyden?
    jos en kerro, voinko menettää jotain... voinko? miten paljon menetän jos tunnustan, aina kai voi olla jonkin moinen mahdollisuus saavuttaa oma haaveensa...
    mitä enemmän tätä ajattelen sen enemmän päähäni koskee :)
    kun tätä näinkin paljon on vatvonu päässänsä on aika vaikea tehdä mitään sponttaania... :D mutta perinteisenä suomalaisena ajattelin että a) joko humalassa tai b)saunassa ilmaisen asiani suoraan niin että töksähtää... :)

    saa nähdä kuin hullun käy.

    kertokaa joku miten teille on käynny? tottakai haluan kuulla vain onnelliset loput... no eij, noin yleensäkkin miten tästä yli, ympäri ja ojaan?
    2554
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Tarinani;
    Oltiin ystäviä...ystävyys syveni (syvemmin minun osaltani, aloitteestani) ja pari viikkoa oli "hauskaa" kunnes toinen osapuoli sanoi että suhteen jatkaminen ei tunnu rehelliseltä koska hän ei tunne tarpeeksi syvästi minua kohtaan... mutta ystävinä jatkamme, vaikka aluksi minulle olikin hankalaa oppia elämään "vain" ystävänä, mutta siinä onnistuin.
    Mutta olemme yhä parhaat ystävät keskenämme. (puhumalla saa pahimmatkin sotkut aina selvitettyä)

    Äänestä

    • Mutta rakastua parhaaseen ystävään, sehän vasta jotain olisi, koska jos parisuhde perustuu vahvalle ystävyydelle, se taatusti toimii vielä ensihuuman jälkeenkin. (koska kemiat pelaa)

      Joskus tuntuu kuitenkin, että miehet ovat liian hätäisiä, ikään kuin, eivät anna aikaa ystävyyden tulla, siis varmasti kulkevat onnensa ohi.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    idiootti kirjoitti:

    olen itse itseni asettanut ilkeään asemaan elämässäni. tunteilleen ei kai voi mitään, niinhän ne sanoo...

    puntarissa on nyt ystävyys tai rakkaus, enkä minä taida osata päättää.
    tuhoaako asian ääneen sanominen ystävyyden?
    jos en kerro, voinko menettää jotain... voinko? miten paljon menetän jos tunnustan, aina kai voi olla jonkin moinen mahdollisuus saavuttaa oma haaveensa...
    mitä enemmän tätä ajattelen sen enemmän päähäni koskee :)
    kun tätä näinkin paljon on vatvonu päässänsä on aika vaikea tehdä mitään sponttaania... :D mutta perinteisenä suomalaisena ajattelin että a) joko humalassa tai b)saunassa ilmaisen asiani suoraan niin että töksähtää... :)

    saa nähdä kuin hullun käy.

    kertokaa joku miten teille on käynny? tottakai haluan kuulla vain onnelliset loput... no eij, noin yleensäkkin miten tästä yli, ympäri ja ojaan?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu