Lähestymisestä

Olen lähestynyt, vaikka olenkin hirrrmu puhelias ja sosiaalinen noin muuten, enkä nyt mikään mörkö ulkomuodoltani, niin se ei ole mullekaan helppoa tuo aloitteen teko. Olen ollut aloitteellinen livenä ja netissä. Yleensä olen aina saanut positiivista tai ainakin asiallista palautetta... Mutta jotenkin en itse tykkää siitäkään että heitetään se pallo kokonaan mulle, että jokaiseen kysymykseen vastataan "päätä sä", ja että itse saan olla kokoajan ottamassa yhteyttä ja ehdottamassa leffaan menoa jne. Sellainen passiivisuus ja valmiin odottaminen on niin syvältä ja on mulle sellainen tekijä joka saa mut vaihtamaan seuraa välittömästi. Iso yök.

No en mä tiedä, olen ittekin miettinyt, mut onko se sitä, et jos miehet tosiaan keskittyy johonkin asiaan, mitä ne on tekemässä, niin siinä joku lähestymisyritys hajottaa keskittymistä ja sit se tilanne ei mene niin, et menis hyvin, vaan miehet ärtyy. Sit taas jos mies tekee aloitteen, niin se keskittyy sit siihen, ja on tilanteessa mukana.

Aivan sama tilanne, jos lähestyy yleensä asiassa kuin asiassa, oli se sit työ- tai muu juttu. Jos miehet keskeyttää kesken niitten jonkun tekemisen, niin jotenkin ne helposti sit siinä vaan ärtyy, eikä pääse tilanteen tasalle ja voi joka kolmella kädellä hoitaa eri asioita kuten naiset..

En tosiaankaan tiedä, mut miesten kans tään oon huomannut usein.

Olen aiemminkin näitä syitä antanut, mutta ne ohitetaan yleensä kommentoimatta. Tässä nyt kuitenkin taas syväluotaava selvitys omista aloitteiden tekemisistäni :)

Olen pari kertaa kännissä lähestynyt tuntemattomia miehiä, mutta yleensä en, koska ei kiinnosta mennä juttelemaan tuntemattomille ihmisille iskumielessä. En kiinnostu ihmisistä ulkomuodon perusteella niin paljon että osaisin sanoa voisinko kiinnostua ihmisestä muutenkin. Ja vaadin sen muunkin.

En myöskään odota enkä halua että tuntemattomat miehet lähestyisivät minua. Koen sen yleensä ahdistavaksi. Voin rupatella ihmisten kanssa jos vaikka baarissa osun samaan pöytään, mutta tarkoituksellisesti iskumielessä mielelläni en.

Tässä on sekin pointti, että jotkut miehet pahastuvat jos heidän kanssaan viettää iltaa mutta ei sitten haluakaan vaihtaa numeroita / lähteä jatkoille. Eli pitäisi heti alussa tietää voisiko tämä tyyppi kiinnostaa, mikä ainakaan minulle ei selviä ihan parista lauseesta. Eikä asiaa ainakaan paranna jos on itse tehnyt aloitteen! Onko silloin enää "sallittua" perääntyä?

Sellaisia tyyppejä olen lähestynyt joita tunnen jonkun verran etukäteen (koulusta, kavereitten kautta), hyvin useasti ja hyvin vaihtelevalla menestyksellä. On johtanut yhteen monivuotiseen suhteeseen ja muutamiin lyhempiin sutinoihin sekä moniin pakkeihin.

Lähestymistekniikkani ei ole kovin suora, mutta kuitenkin sellainen että mies sen varmasti "aloitteeksi" ymmärtää ja pystyy helposti ohjaamaan tilanteen kumpaan suuntaan tahansa. Hoidan homman yleensä huumorin avulla, miehen perääntyminen ei ole minulle (kovin) noloa ja on miehelle helppoa, mutta hommaan mukaan lähteminenkin onnistuu yhtä helposti. Tämä saattaa kuulostaa hankalalta mutta käy ihan miettimättä siinä tilanteessa kun on ihastunut. Tulipahan nyt tuokin selitettyä :)

Useammin olen itse lähestynyt kuin minua on lähestytty. Ulkonäköni luultavasti karsii pahimmat vonkaajat pois, onni onnettomuudessa.

luonnollisena itsenään agressiivinen, penetroija, riskinottaja, johtaja.

nainen on luonnolisesti passiivinen, feminiininen, sisäänottaja, huolehtiva, alainen, turvallinen.

jos oletat että naisella olisi maskuliinisia ominaisuuksia asetat hänet epäluonnolliseen asemaan joka tuntuu naisesta hyvin epämiellyttävältä ja väärältä.

SEN takia miehet lähestyvät AINA naista. piste.

Täytyy yrittää seuraavalla kerralla, vaikka koville se ottaa ja jos saan nenille, niin valun maanrakoon. Tietty joskus ei uskalla yrittää sen takia, kun ei tiedä onko toinen vapaa. Esim. olen tietyllä tavalla kiinnostunut naapuristani, mutta kun en tunne ko. henkilöä mitenkään paremmin saati juuri törmääkään, niin vaikea tehdä aloitteita.

menin juttelemaan miehille, enimmäkseen viihteellä kuitenkin, mistä on paljon hyviä kokemuksia, mutta muutama ylimielinenkin kokemus.
Vähän vanhempana ei enää kehtaa.

Olen siis nainen ja lähinnä kun olen baarissa lähestyn miestä jos koen hänet mielenkiintoiseksi. Pelkkä ulkonäkö riittää siis aluksi..eli herättää mielenkiinnon. En siis juokse baarissa miesten perään tai yritä iskeä..vaan jos näen mukavan oloisen miehen niin voin alkaa puhua niitä näitä ja lopuksi päättää asia jollakin tavalla jos juttu ei luista. tai sitten se voi jopa johtaa johonkin. Yleensä näitä miehiä noin 1kpl/baari, siis kenelle menen puhumaan.
Ei sillä ole väliä onko mies varattu..voihan sitä pari sanaa vaihtaa. Todella mukavasti ovat miehet suhtautuneet. Mitä nyt luin noita juttuja, siis muita vastauksia niin..ehkä ihmisten ei kannattaisi ottaa niin vakavasti niitä seurauksia..tai ajatella niitä ollenkaan kun joku tulee juttelemaan tai menet itse juttelemaan jollekin.