Tuomiokirkon muistotilaisuudessa laulettiin virsi 600 joka on sanoitettu toisen maailmansodan aikaan natsien keskitysleirillä virsikirjan mukaan.. Sopii sanoiltaan myös tähän tragediaan..
Hyvyyden voimaan, ihmeellisen Luojan, olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan. Yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käsiin elämämme, hän itse meille rauhan valmistaa.
Suo Herra toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän voit pelon poistaa. Jää keskellemme Kristus, rauha tuo.
Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä, kuulemme kansasi jo laulavan.
Hyvyyden voiman uskollinen suoja, piirittää meitä kuinka käyneekään. Illasta aamuun kanssamme on Luoja, Häneltä saamme huomispäivänkin.
Hyvyyden voimaan, ihmeellisen Luojan, olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan. Yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käsiin elämämme, hän itse meille rauhan valmistaa.
Suo Herra toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän voit pelon poistaa. Jää keskellemme Kristus, rauha tuo.
Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä, kuulemme kansasi jo laulavan.
Hyvyyden voiman uskollinen suoja, piirittää meitä kuinka käyneekään. Illasta aamuun kanssamme on Luoja, Häneltä saamme huomispäivänkin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hämmennys valtaa usein tajuntamme. Niin nopeaa on muutos maailmamme. Kun luonnon aarteet, voimat varat sen valtaansa ottanut on ihminen.
Maa yhä kantaa kirousta, kuolemaa valhetta ja turmelusta. Sen tähden tieto, valta ihmisen, on usein lähde tuhon voimien.
Kuulemme luomakunnan huokauksen, kun odottaa se päivä vapahduksen, silloin se pääsee turmeluksestaan, ja Luojamme luo uuden taivaan maan.
Virsi 602
haluaisin saada voimaa mutta ku en usko satuihin joudun tyytymään perinteiseen kuningas alkoholiin ja jokainen tietää ettei se välttämättä ole paras ratkaisu.
Sinulla itselläsi on valta, ei kuningas alkoholilla, sinä päätät. Ei tarvitse uskoa satuihin, ei uskontoihin, ei mihinkään mihin et ise halua, mutta muista että sinä itse päätät omasta elämästäsi. Ei sinun tarvitse tyytä alkoholiin, tee valintasi, sydämellä.
Rasvaa köysi ja hyppää sen jatkoksi. Voisi toimia kohdallasi parhaiten..
vaikkukorva mene nukkumaan että jaksat aamulla herätä katsomaan piirretyjä
olen menettänyt tämän hetkisen rakkaimpani ihmisen,pikkuveljeni,18-vee,ja en enääjaksa uskoa jumalan hyvyyteen.
ennen mietin että onkohan hän olemassa,hän joka huolehtii meitsä ja koko maailmasta.
mutta en enää jaksa uskoa,miksi hän antaa kaiken pahan tapahtua,jos Hän kertaa rakastaa ja suojelee meitä?!?!?!?
Ymmärrän täydellisesti tilanteen, johon olet ajautunut. Niin kävi itsellenikin muutama vuosi sitten, kun lapseni menehtyi syöpään. Kaikki mureni. Usko - siis sehän olikin vain usko ja luulo eikä tieto - menetti sijansa elämässäni. Luin juuri, että monikaan pappi ei usko kuolemanjälkeiseen elämään. Käsitän kyllä uskonnon merkityksen ihmiskunnan hyvinvoinnin alueella, mutta miksi ei voitais kirjoittaa näitä meitä ohjaavia eeppoksia rehellisesti tässä ajassa viisaiden ja kokeneiden ihmisten puolesta. Mistään hengellisestä ei ole oikeasti kyse - henkisestä elämästä kyllä. Henkistä elämääni haluan jalostaa, muttei sen tarvitse olla hengellistä.
Olen pahoillani surusi ja menetyksesi johdosta!
Kirjoitit:
"mutta en enää jaksa uskoa,miksi hän antaa kaiken pahan tapahtua,jos Hän kertaa rakastaa ja suojelee meitä?!?!?!? "
Mutta ylläolevaan haluaisin todeta,että kristillinen usko on ajautunut umpikujaan kärsimyksen-ongelmansa kanssa.Sitä minkä monet menetyksen kokeneet niin tuskallisesti omassa elämässään kokevat,niin kristillinen perinne ei voi tunnustaa:Jumala ei ole suojellut kaikkia,ei ole osoittanut rakkauttaan kaikkia kohtaan:liian usein viattomat ja heikoimmat joutuvat kärsimään!
Onko vastauksia?Toivon että olisi.
Minäkin menetin pikku siskoni (siitä on jo aikaa)
Menetin isäni .. kaksi lasta olen synnyttänyt kuolleena ja menetin poikani..MONESTI olen miettinyt
miksi kaikki on niin käyny kun on ..enkä vastausta ole löytänyt... no olen lukenut raamattuakin ja rukoillut että jaksan.. olen ollut myös rukoilematta
- tullut tulokseen että noitten aika on vaan tullut lähteä.. se tämä elämä meitä koettelee.. kestäkööt kuka jaksaa - en hyväksy kuolemaa, mutta minkäs sille teet? meidän pitää jatkaa elämäämme niin kauan kun aikaa on.. sillä siisti.. tunnen itteni aika pieneksi.. mutta olen vissiin aika vahva.. koska en enää syytä ketään enkä mitään..enkä eti vastauksia enää.. koska en löydä niitä. - joten kaikki jotka jonkun joutuu menettämään toivon että selviätte siitä ennemmin tai myöhemmin.. jaksamisiin..
Ei ole jumalaa. Lopeta tuo mielisairas jauhaminen. Täällä voi oikeasti joku surra, siihen ei auta mikään aikuisten satu.
mitään virsiä ja kiittele Jumalaa autuaana, kun vanhempani otettiin liian aikaisin pois. Molemmat. Olen vihainen ja katkera.
Se vähäinen usko joka minulla on ollut, on haihtunut ajat sitten jonnekin avaruuteen.