Tässä on nyt hirveä väärinkäsitys..Pidän susta ihan hirveästi, tilanteestani riippumatta.. Ajattelin, ettei mulla ole mitään mahdollisuuksia suhun. Nähtiinköhän pe.? En ole varma kun ei päässä ole jäljellä enää järkeä..yöt tulee valvottua jne..en edes näe mitä ympärillä tapahtuu, vaikka se olisit sinä.. sattuu niin helvetin paljon, vaikka yritän hymyillä ja iloiselta näytänkin.. En tahdo näyttää tätä haavoittuvaisuuttani. Tekee kipeää.
Näenkö sua enää?? P***
sun takiasi siellä!!
161495
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
...mutta miksi torjuit mut silloin? Sun vuoro tehdä asialle jotain, sun tehtävä paikata, jos on tapahtunut virhe. Mä olen sanonut, mitä susta ajattelen. Tiedät siis tunteeni...
En uskaltanut lähestyä, kun en ollut varma, että pidätkö musta vai et (viime viikon pe?).. Nyt kun olen miettinyt kaikkea, niin kuvittelen, että sullakin voisi olla kiinnostusta mua kohtaan. Olen yrittänyt unohtaa sut, mutta tätä on jatkunut kesästä asti ja koko ajan pahenee. Mun piti tänä viikonloppuna kertoa se sulle. Etkä sä mitään ole sanonut päin naamaa.. Mä en ole varma uskallanko lähestyä sua. Anna joku selkeä vihje, mistä mä tiedän, että sä olet sä.
mitä ihmettä ettet muka nähnyt. Oltiin lähekkäin ja näimme molemmat varmasti.
En tajunnut heti, että se olit sinä.. Jonossa takanasi seisoessani tajusin, että se olit sinä joka moikkas. Toivon aina kovasti näkeväni sut jossain, ja ajattelin, että mielikuvitus huijaa..
Mulla on kova ikävä sua. Jos olisimme nähneet, niin en takuulla olisi jättänyt epäselväksi sulle mitään mistään. Ihan sama mikä tilanne on, sydämessäni tulee olemaan silti se sama tuttu tunne silloin, kun sinut näen. Tiedän sen!
tosissani ettei yks luule tuota mun kirjoitukseksi. Taitaa tonkin nimisiä olla luvattoman paljon tässä maassa. Vaikka muuten osuiskin. Tämä nyt ehkä vähän turha viesti....sori tällanen
On ollut vähän raskasta. Haluaisin vain olla ihan rauhassa, mutta kun on pakko roikkua mukana ties missä, kun ei halua tuottaa pettymystä. Pää ei oikein kestä. Ansaitset sä nyt kuitenkin nämäkin naurut mun kustannuksella, jollet muuta :)
Et varmastikaan ymmärrä, eikä sua kiinnosta. Tää on vaan sitä kun ihminen vetää itsensä piippuun, kun ei voi myöntää itselleen, ettei muka jaksaisi. Saat olla rauhassa, anteeksi.. Loppupeleissä tällä ei luultavastikaan edes ole mitään tekemistä kenenkään kanssa.
en tarkoittanu etteikö viesti voisi olla multa. Ajattelin, että suutut mulle, jos tuollaisia laittaisin, siksi tähän ketjuun laitoin.. Mitkä naurut, minähän tykkään susta, eikä naurata yhtään mikään. Ikävä sua.
En tosiaankaan halua olla sulta rauhassa Ja haluaisin ymmärtää, mutta kuten tiedät, en tiedä mistään mitään. Tykkään susta. Tosi paljon. Etkä tuota mulle pettymystä koskaan. Olet tärkeä ihminen jo nyt. En unohda sua, odotan...
Oikeasti..ei ole kiva lyödä lyötyä..eikä ketään muutakaan.. Tiedän, ettei elämä ole reilua ja pystyn elämään sen kanssa, mutta ei toisen tunteilla tarvitse leikkiä. Teillä on joku porukka, jolla yhdessä nauratte, että mikä helvetin idootti, kun edes kuvittelee tollasta.. Jos ei ole, niin olen niin hämmentynyt, ettei mitään rajaa..
tehdä tuollaista kenellekään. Tosin jos olisit hän, niin en ihmettele, vaikka epäilisitkin. Koska varmaan tulin aika puun takaa ykskaks. Mutta kaikki oli totta. Jos asia olis toisin päin, mä epäilisin myös. Ja onhan niitä epäilyjä ollut mullakin, ei vaan tiedä ketä epäilisi. Mutta tässä ei ole mitään huijausta, kukaan ei tiedä lisäkseni, enkä kerro. Etkä sinäkään, eikö niin? Eikä mulla mitään "porukoita" edes ole "käytössä".
En varmasti leiki kenenkään tunteilla, ihan tosissani olen sun kanssas. Koko ajan. Toivottavasti luotat joskus, sinäkin.
suhun?
se, joka laittoi aloitusviestin.. En ole kertonut kenellekään. Haluan tavata sut.
paitsi tuo kauppa. En käynyt tuolloin. Jos mainitsemasi "viime pe" oli tuo sama pe, sitten ei sekään....muut perjantait kyllä, muttei tuo pe. Muuten sanoisin että ehkä, en voi olla varma, en tiedä tarpeeksi mistään.....Jos sinä olisit hän, haluaisin tavata, tietysti. Tuntuiko viestini tutulle sinusta?
puhun siis perjantaista 9. pv, se ei täsmää, että silloin jonossa, muuten kaikki täsmää
Miten voisivat kuulostaa tutuilta, kun en tunne sinua. Se mielikuva, jonka olen susta muodostanut, ja johon olen ihastunut,, kirjoittaisi noin.
Näen sua aina viikonloppuisin. En tosin viime viikonloppuna. Olet silloin töissä, kun nähdään.
jäi kuva, että olet tosi ihastunut. Niin minäkin yhteen. Tuskin kuitenkan toisiimme. En tunne tarinaasi. Mutta eikö sun pitäisi näyttää tunteesi, kun noin kovasti tykkäät. Ja sama koskee tietty mua, pitäisi olla rohkeampi, eikä säikähtää toisen jokaista reaktioita heti. Koita rohkaistua omassa jutussasi, ja minä omassani.. Onnea meille molemmille!