-Olen kaikesti liiaksi kiinni vanhoissa kokemuksissani elässä ja sitä kautta orjuutan itseäni.
Tääs anteeksi pyyntö "kansan kermalle", kun tuolla alempana jossain kommentissani sanoin näin, suurinpiirtein.
"on kaiketi kauhistus maan kermalle, kun on helluntailainen ja köyhä.!
Onhan tuo aikakausi jo sentään siellä kaukana lapsuudessani.
Että nöyrin anteeksi pyyntö, kuka itsessään tuntee olevansa loukattu tästä sanomisestani!
Tääs anteeksi pyyntö "kansan kermalle", kun tuolla alempana jossain kommentissani sanoin näin, suurinpiirtein.
"on kaiketi kauhistus maan kermalle, kun on helluntailainen ja köyhä.!
Onhan tuo aikakausi jo sentään siellä kaukana lapsuudessani.
Että nöyrin anteeksi pyyntö, kuka itsessään tuntee olevansa loukattu tästä sanomisestani!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä Helsingin Saalemissa on sellainen herra meininki, että katsotaan varallisuuteen ja onnistumiseen.
tunnen sydämen uskovaisia, jotka ovat nykyaikaisen mittapuun mukaan köyhiä, mutta silti he ovat niin rikkaita, että rikkaammista ei väliä. He ovat vapaita ja onnellisia.
Tosiasiassa köyhyyden on tuonut synti, sillä Jeesus lupasi meille yltäkylläisyyden ja se tulee toteutumaan kaikille, jotka uskovat Jeesukseen.
Ajatellaanpa näitä Vanhan liiton patriarkkoja, he olivat siunattuja ja rikkaita minkä tahansa maallisenkin mittapuun mukaan mitattuna, mutta olikin heidän uskonsa erikoista, jopa lapsensa he olisivat uhriksi antaneet, jos Jumala olisi niin halunnut ja kaikille heidän ovensa oli auki ja he saattoivat itse palvella kulkijoita ruokkien ja juottaen heitä, vaikka palveluskuntaa olisi ollut yllinkyllin.
Mitä pidemmälle uskomme Jumalan Sanaan, sitä pidemmälle kehitymme kaikessa.
Suomessa ei ole kansan kermaa ja kurria vaan kaikki ovat samaa kansaa. Sikäli anelet turhaan anteeksi. Sen sijaan voisit miettiä parannuksen tekemistä jatkuvasta valehtelusta ja samalla anteeksi pyytämistä niistä saatanallisista tempuista, joita seriffiaikojesi muistona jatkat yhä. Eipä taida olla jumalaluuloisesta Ritarista nöyrtyjäksi oikeassa asiassa.
sitä pistää tikku silmään, sillä Jumalan RAKKAUS
"ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, EI MUISTELE KÄRSIMÄÄNSÄ PAHAA,"
[1. Kor. 13:5],
kummikkaan päin, kerma on hapanta, ja minähän tässä , joka ei suinkaan kuulu sulle pätkääkään, olisit sekaantumatta joka asiaan. Vai pidätkö itseäsi kansan kynttilä/kermana?