Onko kellään kokemuksia siitä, onko AUK:n tai RUK:n käymisestä mitään hyötyä ulkomailla? Ovatko työnantajat olleet ihastuksissaan kun olet ilmoittanut olevasi armeijan upseeri vai ovatko he todenneet ettei vähempää voisi kiinnostaa oletko upseeri jossain kaukaisessa maassa? Tuskin vaikkapa siivousalalla kukaan on ollut kiinnostunut armeijan johtajakoulutuksesta, mutta entäpä sitten korkeampipalkkaiset alat?
AUK/RUK:n hyödyllisyys ulkomailla?
Armeijaan
81494
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Asevelvollisena saadusta johtajakoulutuksesta on hyötyä sekä koti- että ulkomailla työpaikkaa etsittäessä. Osoittaahan se, että olet todennäköisesti aloite- ja junailukykyinen, vastuuta ottava ja tehtäväsi hoitava.
Tuskin Sinäkään suunnittelet lähtöä siivoamaan loppuiäksesi ulkomaille?
Muista nyt kuitenkin, että johtajakoulutukseen
haluaa moni. Kannattaa siis panostaa ja yrittää parhaansa alokasajasta lähtien.
mulla ei oo kokemusta aiheesta, mutta luulisin, että riippuu varmaan paljolti maasta mihin oot menossa.
Eri maissa on niin erilaiset puolustusjärjestelmät/palkka-armeijat jne. että sinulta tullaan tuskin edes kysymään että oletko käynyt armeijan saati sitten että aukkia tai rukkia. Jos olisin työnantaja, niin tuskin tulisin kysymään erikseen tai ottamaan edes huomioon mikäli minulle hakisi töihin joku ulkomaalainen armeijan käynyt. Eiköhän niitä eroja löydy ihan tarpeeksi opiskelu ja työtaustasta. Ja mikäli itse satut tästä mainitsemaan, niin voi olla että siitä on hyötyä tai voi olla että sillä ei ole vähempää merkitystä, sillä esim. mailla jossa armeija ei ole pakollinen on yleisesti varmasti hyvin erilainen ajatusmaailma armeijaa kohtaan kuin niillä jossa se on pakollinen. Myös eri maissa armeijoissa ja johtajakoulutuksissa on myös varmasti hyvin paljon eroja suomessa tarjottavaan johtaja koulutukseen, mikä todennäköisesti vaikuttaa mielikuviin siitä.
En muista mitään maata, jossa sotilasarvo laitettaisiin CVeehen. Voi käydä niin, että hakija tulkitaan turvallisuusriskiksi. Suomessa sotilasarvon laittaminen turhaan CVeehen näyttää poliittiselta kannanotolta.
USAssa CVeehen ei saisi laittaa mitään työhön liittymätöntä ylimääräistä: perhesuhteita, ikää (!), uskontoa, rotua ... Sukupuolen sentään saa mainita.
mutta ei tosiaan kantsi mainita jollei tiedä että hakemuksen lukija/käsittelijä olisi intin käynyt, koska käymättömien ajatusmaailma saattaa olla sivarityyppiä (eli intin käyneet tulisi ampua), ei kantsi riskeerata
Vakoojariski on liian suuri.
No ei kai aukia tai rukkia voi oikein kyllä siviilimaailmaan verrata. Johtajakoulutus armeijassa ei ole tällä planeetalla eikä vuosituhannella, kauppasurkeen käyneenä arvostan sitä enemmän
"Kertokaas te nyt, mitä mieltä olette tästä?", "Miten te tämän haluatte tehdä?" Ja samalla ajatellaan, että tajutkaapas nyt äkkiä itsekin, miten tämä tulisi tehdä.
Armeijan johtaminen sopii sotatilaan, jossa homma vedetään ylhäältä alas. Jos joitakin lähetetään tapettavaksi yleisen edun nimissä niin on parempi olla kertomatta niille.
Liike-elämässä kun elo on löysempää sotatilaan verrattuna niin kannattaa sälyttää päättämistä enemmän lokaalille tasolle motivaation ja työnilon säilyttämiseksi. Ja aina välillä ne keksii paremman suunnitelman, kuin itse olen miettinyt. Silloin on hyvä mieli kun ei tullut itse ensin lausuttua julki omaa huonompaa suunnitelmaa. Jatkaa vaan, että "just just, noin mäkin sen aattelin..".
Kun alaiset esittää huonomman suunnitelman niin niille pääsee kertomaan paremman suunnitelman ja ne tajuaa mistä pomo saa palkkansa.
arvostat mitä enemmän?