Janis rules!

mistä saa janis joplinin kokoelma levyn ja hänestä kirjoitetun kirjan?

Leena kirjoitti:

mistä saa janis joplinin kokoelma levyn ja hänestä kirjoitetun kirjan?

Oi, joku on kiinnostunut aikamme kauneimmasta, ihanimmasta ja seksikkäimmästä artistista. Itse olen ostanut Janis Joplinilta kolme kokoelmalevyä; the best of the best Janis Joplin, Love, Janis (Love, Janis on kylläkin Janisista tehtyyn musikaaliin perustuva, kirjeitä ym. Mielenkiintoinen albumi, täytyy myöntää. Vaikka kannessa sanotaankin; "the music, the letters & the soul of Janis Joplin", mutta kirjeet antavat liian yksisärmäisen kuvan Janisista: rankka mimmi, joka kuitenkin haki hyväksyntää vanhemmiltaan. Tämähän on osittain totta, mutta Janis oli kuitenkin omalla tapaansa vahva persoona, mutta myöskin herkkä ja haavoittuvainen. Kuten tiedät, Janis Joplin elämä ei ollut Kultaisessa Kolmiossa nautinnollista ja Port Arthurin sovinnainen ilmapiiri heijastui Janisin käyttäytymiseen hänen kuolemaansa asti.) & ultimate collection. Nuo pitäisi ainakin saada tavallisesta levykaupasta, sieltä löytyy oletettavasti myöskin "Live at Winterland '68", "Pearl" ja mahdollisesti "Cheap Thrills", muita levyjä onkin vaikeampi löytää. Joplinista on kirjoitettu useita elämäkertoja, mutta minä - kuten kriitikotkin, pidän eniten Scars of Sweet Paradise (Paratiisin arvet)-teoksest. Se kuvaa Janisin elämää monelta kannalta antaa kuvan Amerikassa 60-luvulla eläneestä vastkulttuurista, sen musiikista ja ilmapiiristä. Minusta se on hyvin yleissivistävä teos, jossa Janisia käsitellään nimenomaan IHMISENÄ, ei hipsterkulttuurin kruunaamattomana kuningattarena tai rankkana rock- ja bluesmimminä. Näitäkin rooleja selitetään, mutta mielestäni kirja kertoo eniten inhimillisestä Janis Lyn Joplinista, joka halusi hyväksyntää, rakkautta ja olla oikea beatnik, yhtä oikea kuin Allen Ginsberg tai Lawrence Ferlinghetti. Paratiisin Arvet-kirjan saa myöskin ainakin Akateemisesta kirjakaupasta, kuten arvata saattaa.

anna kirjoitti:

Oi, joku on kiinnostunut aikamme kauneimmasta, ihanimmasta ja seksikkäimmästä artistista. Itse olen ostanut Janis Joplinilta kolme kokoelmalevyä; the best of the best Janis Joplin, Love, Janis (Love, Janis on kylläkin Janisista tehtyyn musikaaliin perustuva, kirjeitä ym. Mielenkiintoinen albumi, täytyy myöntää. Vaikka kannessa sanotaankin; "the music, the letters & the soul of Janis Joplin", mutta kirjeet antavat liian yksisärmäisen kuvan Janisista: rankka mimmi, joka kuitenkin haki hyväksyntää vanhemmiltaan. Tämähän on osittain totta, mutta Janis oli kuitenkin omalla tapaansa vahva persoona, mutta myöskin herkkä ja haavoittuvainen. Kuten tiedät, Janis Joplin elämä ei ollut Kultaisessa Kolmiossa nautinnollista ja Port Arthurin sovinnainen ilmapiiri heijastui Janisin käyttäytymiseen hänen kuolemaansa asti.) & ultimate collection. Nuo pitäisi ainakin saada tavallisesta levykaupasta, sieltä löytyy oletettavasti myöskin "Live at Winterland '68", "Pearl" ja mahdollisesti "Cheap Thrills", muita levyjä onkin vaikeampi löytää. Joplinista on kirjoitettu useita elämäkertoja, mutta minä - kuten kriitikotkin, pidän eniten Scars of Sweet Paradise (Paratiisin arvet)-teoksest. Se kuvaa Janisin elämää monelta kannalta antaa kuvan Amerikassa 60-luvulla eläneestä vastkulttuurista, sen musiikista ja ilmapiiristä. Minusta se on hyvin yleissivistävä teos, jossa Janisia käsitellään nimenomaan IHMISENÄ, ei hipsterkulttuurin kruunaamattomana kuningattarena tai rankkana rock- ja bluesmimminä. Näitäkin rooleja selitetään, mutta mielestäni kirja kertoo eniten inhimillisestä Janis Lyn Joplinista, joka halusi hyväksyntää, rakkautta ja olla oikea beatnik, yhtä oikea kuin Allen Ginsberg tai Lawrence Ferlinghetti. Paratiisin Arvet-kirjan saa myöskin ainakin Akateemisesta kirjakaupasta, kuten arvata saattaa.

Oi, se kirja on muuten Scars of Paradise. tarkoitukseni ei ollut lisätä ylimääräisiä sanoja kyseisen teoksen nimeen.

("I don't understand how come you're gone, man. I don't understand why half the world is still crying, man, when the other half of the world is still crying too, man, I can't get it together. I mean, if you got a cat for one day, man — I mean, if you, say, say, if you want a cat for 365 days, right — You ain't got him for 365 days, you got him for one day, man. Well I tell you that one day, man, better be your life, man. Because, you know, you can say, oh man, you can cry about the other 364, man, but you're gonna lose that one day, man, and that's all you've got. You gotta call that love, man. That's what it is, man. If you got it today you don't want it tomorrow, man, 'cause you don't need it, 'cause as a matter of fact, as we discovered in the train, tomorrow never happens, man. It's all the same fucking day, man."

Aivan, what good can drinkin' do? No, ainakin version Ball and Chainista, jossa Janis sotkee kappaleitaan yhteen ja puhuu erikoisella tavalla tunteistaan. TOMMORROW NEVER HAPPENS, MAN. Aivan, tämä ei liittynyt mihinkään mitenkään, mutta minä todellakin arvostan tuota kappaletta, joka oli muodostunut traditioksi Janisin keikoilla. Kuunnelkaa, kuinka Janisin ääni särkyy muutamassa kohdassa Ball and Chainissa, joka löytyy albumilta "Joplin In Concert". Olen sitä mieltä, että juuri siinä kappaleessa on tiivistelmä Janis Joplinin silloisesta tilanteesta, tilanteesta jolloin viina- ja huumeongelmat äityivät pahimmilleen.)

anna kirjoitti:

Oi, joku on kiinnostunut aikamme kauneimmasta, ihanimmasta ja seksikkäimmästä artistista. Itse olen ostanut Janis Joplinilta kolme kokoelmalevyä; the best of the best Janis Joplin, Love, Janis (Love, Janis on kylläkin Janisista tehtyyn musikaaliin perustuva, kirjeitä ym. Mielenkiintoinen albumi, täytyy myöntää. Vaikka kannessa sanotaankin; "the music, the letters & the soul of Janis Joplin", mutta kirjeet antavat liian yksisärmäisen kuvan Janisista: rankka mimmi, joka kuitenkin haki hyväksyntää vanhemmiltaan. Tämähän on osittain totta, mutta Janis oli kuitenkin omalla tapaansa vahva persoona, mutta myöskin herkkä ja haavoittuvainen. Kuten tiedät, Janis Joplin elämä ei ollut Kultaisessa Kolmiossa nautinnollista ja Port Arthurin sovinnainen ilmapiiri heijastui Janisin käyttäytymiseen hänen kuolemaansa asti.) & ultimate collection. Nuo pitäisi ainakin saada tavallisesta levykaupasta, sieltä löytyy oletettavasti myöskin "Live at Winterland '68", "Pearl" ja mahdollisesti "Cheap Thrills", muita levyjä onkin vaikeampi löytää. Joplinista on kirjoitettu useita elämäkertoja, mutta minä - kuten kriitikotkin, pidän eniten Scars of Sweet Paradise (Paratiisin arvet)-teoksest. Se kuvaa Janisin elämää monelta kannalta antaa kuvan Amerikassa 60-luvulla eläneestä vastkulttuurista, sen musiikista ja ilmapiiristä. Minusta se on hyvin yleissivistävä teos, jossa Janisia käsitellään nimenomaan IHMISENÄ, ei hipsterkulttuurin kruunaamattomana kuningattarena tai rankkana rock- ja bluesmimminä. Näitäkin rooleja selitetään, mutta mielestäni kirja kertoo eniten inhimillisestä Janis Lyn Joplinista, joka halusi hyväksyntää, rakkautta ja olla oikea beatnik, yhtä oikea kuin Allen Ginsberg tai Lawrence Ferlinghetti. Paratiisin Arvet-kirjan saa myöskin ainakin Akateemisesta kirjakaupasta, kuten arvata saattaa.

Oi, se kirja on muuten Scars of Paradise. tarkoitukseni ei ollut lisätä ylimääräisiä sanoja kyseisen teoksen nimeen.

("I don't understand how come you're gone, man. I don't understand why half the world is still crying, man, when the other half of the world is still crying too, man, I can't get it together. I mean, if you got a cat for one day, man — I mean, if you, say, say, if you want a cat for 365 days, right — You ain't got him for 365 days, you got him for one day, man. Well I tell you that one day, man, better be your life, man. Because, you know, you can say, oh man, you can cry about the other 364, man, but you're gonna lose that one day, man, and that's all you've got. You gotta call that love, man. That's what it is, man. If you got it today you don't want it tomorrow, man, 'cause you don't need it, 'cause as a matter of fact, as we discovered in the train, tomorrow never happens, man. It's all the same fucking day, man."

Aivan, what good can drinkin' do? No, ainakin version Ball and Chainista, jossa Janis sotkee kappaleitaan yhteen ja puhuu erikoisella tavalla tunteistaan. TOMMORROW NEVER HAPPENS, MAN. Aivan, tämä ei liittynyt mihinkään mitenkään, mutta minä todellakin arvostan tuota kappaletta, joka oli muodostunut traditioksi Janisin keikoilla. Kuunnelkaa, kuinka Janisin ääni särkyy muutamassa kohdassa Ball and Chainissa, joka löytyy albumilta "Joplin In Concert". Olen sitä mieltä, että juuri siinä kappaleessa on tiivistelmä Janis Joplinin silloisesta tilanteesta, tilanteesta jolloin viina- ja huumeongelmat äityivät pahimmilleen.)

anna kirjoitti:

Oi, se kirja on muuten Scars of Paradise. tarkoitukseni ei ollut lisätä ylimääräisiä sanoja kyseisen teoksen nimeen.

("I don't understand how come you're gone, man. I don't understand why half the world is still crying, man, when the other half of the world is still crying too, man, I can't get it together. I mean, if you got a cat for one day, man — I mean, if you, say, say, if you want a cat for 365 days, right — You ain't got him for 365 days, you got him for one day, man. Well I tell you that one day, man, better be your life, man. Because, you know, you can say, oh man, you can cry about the other 364, man, but you're gonna lose that one day, man, and that's all you've got. You gotta call that love, man. That's what it is, man. If you got it today you don't want it tomorrow, man, 'cause you don't need it, 'cause as a matter of fact, as we discovered in the train, tomorrow never happens, man. It's all the same fucking day, man."

Aivan, what good can drinkin' do? No, ainakin version Ball and Chainista, jossa Janis sotkee kappaleitaan yhteen ja puhuu erikoisella tavalla tunteistaan. TOMMORROW NEVER HAPPENS, MAN. Aivan, tämä ei liittynyt mihinkään mitenkään, mutta minä todellakin arvostan tuota kappaletta, joka oli muodostunut traditioksi Janisin keikoilla. Kuunnelkaa, kuinka Janisin ääni särkyy muutamassa kohdassa Ball and Chainissa, joka löytyy albumilta "Joplin In Concert". Olen sitä mieltä, että juuri siinä kappaleessa on tiivistelmä Janis Joplinin silloisesta tilanteesta, tilanteesta jolloin viina- ja huumeongelmat äityivät pahimmilleen.)

Niin, se kirja on todellakin Scars of Sweet Paradise. Tiedän, tiedän. Voisiko enempää sählätä?