Onkohan olemassa jotain karkeaa nyrkkisääntöä / tutkittua tietoa, kuinka kauan kannattaisi autoa käyttää tyhjäkäynnillä ennen liikkeellelähtöä, jotta bensankulutus olisi mahdollisimman pieni koko reissua ajatellen?
Heittäkää arvioita, esim. kun autoa on lämmitetty normaali aika, ulkolämpötila 0º C, -10º C, -20º C?
Entä kun autoa ei ole lämmitetty?
Kyseessä n. 10 v. vanha 2 litrainen ruiskukone.
Heittäkää arvioita, esim. kun autoa on lämmitetty normaali aika, ulkolämpötila 0º C, -10º C, -20º C?
Entä kun autoa ei ole lämmitetty?
Kyseessä n. 10 v. vanha 2 litrainen ruiskukone.
Vastaukset 24
Vanhimmat
haluat säästää polttoainetta,niin lähdet ajamaan heti ilman mitään joutokäynnillä lämmittelyjä koska moottori lämpeää nopeammin ajossa kun joutokäynnillä.
Itse lähden heti liikenteeseen. Ensimmäinen 1,5 km on taajamanopeutta ja sitten 2 km kehätietä, jonka jälkeen 10 km taajama-ajoa. Illalla vastaava takaisin (yleensä ilman kehäpätkää). Syksyn kosteilla, lähellä nollaa olevilla, keleillä ikkuna huurtuu/jäätyy herkimmin, joten voi joutua pysähtymään heti liikkeellelähdön jälkeen, kun ilmassa oleva kosteus jäätyy pakkasen puolella olevaan ikkunaan.
Jos käyttää tyhjäkäyntiä on talvikulutus kymmenenkin % isompi kuin kesällä. Jos lähtee heti liikenteeseen on kulutus kesällä ja atlvella sama. Talvirenkaat on kapeammat kuin kesärenkaat. Matka-ajossa kulutus talvella hieman pienempi, koska ajonopeudet on hieman pienemmät.
Lohkolämmittimen käyttö parantaa lämmityslaitteen lämmitysnopeutta. Kulutukseen ei vaikutus ole ollut sellainen, että näkyisi muiden vaikutusten alta.
"Jos lähtee heti liikenteeseen on kulutus kesällä ja atlvella sama." -Ei todellakaan ole jos auto ei ole ollut lämmityksessä.
Kaivoinpa käsiini vanhoja Tekniikan Maailman talvitestejä. TM 1998/3: "Kylmän moottorin veto on tahmeaa ja pakkasen kangistamien voimansiirron ja laakerien pyörittäminen vaatii tavallista enemmän voimaa. Tämä kaikki näkyy väistämättä kulutuksessa, joka talvella kohoaa litrakaupalla kesän lukemista."...."näistä mittauksista havaittiin, että kymmenkunta astetta lisää pakkasta nostaa kylmäkulutusta noin litran verran korkeammaksi."
Joka tapauksessa väitän, että auton yleisen toimivuuden ja kestävyyden kannalta on paras käyttää moottoria jonkin aikaa tyhjäkäynnillä.
Mulla on kuitenkin samalla autolla jo 80tkm ajot tarkasti tankkaus.com:ssa. Talvirenkaat on kapeammat ja matkanopeudet pienemmät (talvinopeusrajoitukset). Kitkat on mm. renkaiden laakereissa isommat (näiden kitka ei tyhjäkäynnillä, eikä lohkolämmittimellä parane). Kone lämpiää todella hitaasti tyhjäkäynnillä verrattuna liikkeelle lähtöön. Leveämmät kesärenkaat nostaa kulutusta. Samoin isommat nopeusrajoitukset.
Vanhempi ja isompi autoni kulutti talvella enemmän. Sepä olikin varsin huono rullaamaan pakkasella. Kitkat oli isot jatkuvasti. Siinä oli samanlevyiset talvi ja kesärenkaat.
Nykyisellä autolla ylivoimaisesti suurimmat kulutukset on tullut reissussa pitkillä moottoritiepätkillä. Auton ilmanvastuskerroin on yli 0.50. Auton omamassa on 783kg. Näillä ominaisuuksilla 1.3 litrainen kone tuottaa tuloksena sen, että kesällä ja talvella kulutus on sama. Toki minimi on ollut noin 5.0 l/100km ja maksimi noin 10.0 l/100 km. Ja 80tkm matkan keskikulutus on 6.8 l/100km.
0W-40 öljyllä auto käynnistyy ilman lohkolämmitintä kovallakin pakkasella kuin palmun alta. Jos ei käytä sisälämmitintä, niin kylmää kyytiä on ensimmäiset kilometrit...
No joo, ymmärsin vähän väärin. Tarkoitin siis lähinnä näitä moottorin sisäisiä kitkoja. Eli talvella kulutus on huomattavasti suurempi käynnistyksen jälkeen, olipa autoa lämmitetty tai ei.
Eli jos nyt mennään pintaa syvemmälle: vaikka autoa onkin lämmitetty, moottorin liikkuvat osat, esim. männät, kampiakseli, kiertokanki, laakerit yms. eivät ole vielä saavuttaneet normaalia käyttölämpötilaansa, jolloin niiden kitka on suurempi. Mutta niinhän se on kesälläkin, käynnistyksen jälkeen parin ensimmäisen kilometrin ajo kuluttaa enemmän polttoainetta kuin 10 km jälkeen. Mutta siis talvella ero on suurempi.
Itseäni tämä kiinnostaa lähinnä siksi, että joudun ajamaan kaupunkiajoa, eli kesällä ja talvella sama nopeusrajoitus.
Ja öljylläkin on tosiaan vaikutusta, notkeampi öljy varsinkin talvella antaa koneen pyöriä jouhevammin. Kulutus satasella saattaa laskea muutaman desilitran.
Ehkä tyhjäkäynnillä ei säästä bensaa, mutta on varmasti hyväksi autolle etenkin paukkupakkasilla. Liikkuvat osat eivät joudu niin kovalle rääkille liikkeellelähdössä, kun ne ovat jo vähän ehtineet lämmetä. Esim. ohjaustehostin voi joissain autoissa olla herkkä menemään rikki, jos heti kylmänä lähdetään liikkeelle ja käännellään renkaita ääriasentoihin (kuulemma).
Mulla työmatka-ajoa siis taajamassa tuollainen 13-15 km suuntaansa. Jos matkasi ovat lyhyempiä (2-5 km per ajo), niin sinälläänhän sen tyhjäkäynnillä kulutetun polttoaineen osuus koko matkasta vain suurenee. Vanhassa autossani näin tämän kulutusnousun, kun yhden talven ajoin ilman lohkolämmitintä (oli rikki). Olipa ikivanhan dieselin käynnistämisessä pieniä ongelmia välillä. Ja ikkunoiden huurtumisen vähentämiseksi piti autoa pitää käynnissä lumien putsauksen ajan. Kulutus oli korkea, koska muutama minuutti tyhjäkäyntiä alle 20 minuutin ajoa varten on hirvittävästi.
Jos auto on ollut piuhan päässä (sisätilalämmitin), lähden heti. Jos kylmiltään, käytän sen verran, että ikkunat alkaa pysyä täydellä puhalluksella auki.
ite en sammuta pirssiä ollenkaan talvella. Säästää akkua, starttia, on aina lämmin ja notkea liikkumaan ja muutenkin mukava ajaa. Yöt päivät tulilla vaan niin säästyy koko auto. Turhat käynnistykset ja kylmä sellaiset kuluttaa moottoriakin niin paljoa ettei kannata sammutella talvella. Eihän taksitkaan ole sammuksissa koskaan mitä oon tolpalla nähny.
"normaaleilla pakkasilla se 2 - 4 minuuttia. jos on mahdollista, niin vielä parempi olisi käyttää 1 minuutti ja lähteä hitaasti ajamaan, kunnes moottorin lämmöt ovat nousseet.
yli neljän minuutin käyttämisiä tarvitaan vain huurtuneita lasia lämmittimellä aukoessa tai yli 45 asteen jäätävissä pakkasissa.
Autoa saa pakkasilla käyttää enintään 2min tyhjäkäyntiä. Kesällä vian 1min. Näiin siis pykälien mukaan.
Eipä vaan näytä kovinkaan moni olevan kärryillä pykälistä ylipäänsäkään.
Autoa saa tyhjäkäyttää vaikka viikon, jos se on turvallisen tiellä liikkumisen takia tarpeen (esimerkiksi se tuulilasin huurtumattomuus).
Ja jos poliisi tulee nipottamaan, voi aina sanoa sammuttavansa auton kahden minuutin välein sekunniksi jos se helpottaa oloa. Toki saasteet moisesta vain lisääntyvät... Mutta ei tule. Poliisia kiinnostaa vain auton _turha_ tyhjäkäyttö, jos sekään.
Silloin kun vielä pidin autoa tienvarressa, pidin yleensä tyhjäkäynnillä sen verran kauan, kuin lumien putsaamiseen päältä meni. Jos sitten vielä oli tuulilasi huurussa, niin kaasuttelin rauhallisesti paikallaan puhallin täysillä sen verran että alkoi näkymään alareunasta (ja sitten varovasti liikenteeseen, sulaa nopeasti sitten).
Auton tärkeimmät varusteet ovat lohkolämmitin ja sisätilalämmitin. Niitä käytettäessä ei tarvita joutokäyntiä ennen liikkeellelähtöä.
Jos auto ei ole ollut yöllä tolpassa kiinni, niin joutokäynti on tarpeellinen lähinnä ikkunoiden saamiseksi huurteettomiksi. Se vaatiikin melko pitkän joutokäynnin, joten lämmittimien käyttö talvella on lähes välttämätöntä. Liian usein näkee liikenteessä autoja, joiden ikkunat ovat aivan huurteessa. Tämä teko tulee tuomita ja rangaista ankarasti.
Kylmän moottorin lämmittäminen tyhjäkäynnillä ei ole todellakaan suositeltavaa. Siksi lohkolämmittimen käyttö on välttämätöntä talvipakkasilla. Se säästää moottoria ja vähentää kulutusta ja päästöjä.
Mikä onkaan mukavampaa kuin lähteä aamulla liikenteeseen lämpimällä autolla, jonka ikkunoita ei tarvitse heti alkaa naarmuttamaan. Lämmittämätöntä autoa en viitsi edes käynnistää pakkasaamuna, vaan käytän suosiolla julkisia kulkuvälineitä.
Sitä rangaistusta! Sama pätee autoilijoihin, jotka eivät todenna omistavansa lumiharjaa...
Jos haluat optimoida polttoaineenkulutusta, lähde heti liikkeelle. Kuten täälläkin moni on huomannut, kone lämpenee nopeammin ajossa.
Jos taas haluat säästää konetta, käytä ensin tyhjäkäynnillä sen verran että alkaa lämmetä.
Hyvänä kompromissina on lähteä suhteellisen nopeasti liikkeelle, mutta ottaa varsin rauhallisesti siihen asti että kone lämpenee.
Itselläni on diesel ja lohkolämppäri, joten ihan vastaavaa ongelmaa ei ole (talvella kulutus itse asiassa matalampi - johtuen kapeammista renkaista ja matalammista nopeuksista).
Joo, näin kai se sitten menee. Jotenkin sitä vaan järkeilisi, että kun malttaisi lämmittää moottoria tyhjäkäynnillä (aika pienellä kulutuksella verrattuna ajoon), niin sitten ajoon lähtiessä se veisi vähemmän bensaa. Mutta kaipa se pieni säästö meneekin siihen tyhjäkäyntiin...
Sulla on varmaan turbodiesel? Eikö teoriassa kylmä ilma ole turboahtimelle optimaalisempi kuin lämmin? Eli polttoaineenkulutus olisi pienempi talvipakkasilla? Huomaako eroa käytännössä?
Tavella kulutus on pienempää, mutta se johtuu pitkälti kapeammista renkaista ja alhaisemmista nopeuksista (ainakin näin olettaisin). En edes tiennyt että kylmä ilma olisi parempi, mutta kyllähän siinä teoriassa on enemmän happea litrassa kuin lämpimässä, joten kai sen pitäisi olla... :)
Jähmeä kone nostaa kulutusta, muut tekijät laskevat. ja huhuista huolimatta, kone lämpenee omassa käytössäni aika nopeasti ajolämpötiloihin... Varsinkin nykyään kun on piuhan päässä käytännössä aina kun sillä jonnekin lähden.
Miten isompi happimäärä tuottaisi enemmän tehoa, kun sitä happea dieselissä on muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. Jopa liikaa, kun sitä vartavasten EGR-systeemillä korvataan pakokaasulla. Ei energiaa ole hapessa, vaan polttoaineessa.
Eiköhän energia synny palamistapahtumasta. Puhdas palaminen vaatii tarpeeksi happea. Miksiköhän sitä turboa muuten tarvitaan? Eikös senkin tarkoitus ole saada ilmaa enemmän koneeseen? Ja ilmasta kai lähinnä sitä happea...
Samapa tuo. Epäilen että mahdollinen vaikutus on sen verran minimaalinen, ettei sitä käytännössä huomaa. :)
Aikalailla oikein muistelin. Laiskuuttani en edes etsinyt asiasta tietoa, vaan olihan sitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turbo
"Moottoritehoa voidaan nostaa jäähdyttämällä ahtoilmaa. Kylmää ilmaa saadaan mahtumaan sylinteriin suurempi määrä, minkä ansiosta polttoaineen syöttöä voidaan lisätä ja näin saavuttaa suurempi teho. Kylmän ilman ansiosta moottori ei nakuta yhtä herkästi ja ahtopainetta voidaan nostaa korkeammalle ilman nakutuksen vaaraa, mikä jälleen johtaa moottoritehon kasvuun. Yksi ratkaisu on käyttää ahtoilmanjäähdytintä, joka on lämmönvaihdin, joka siirtää ahtoilman lämpöä ulkoilmaan tai vesikiertoon."
Mutta pitäneekö tuosta nyt sitten päätellä ettei polttoaineenkulutus välttämättä laske, vaan pikemminkin nousee...
Polttoaineenkulutukseen ei ilman lämpötilalla ole vaikutusta, koska, kuten aikaisemmin mainittiin, energia tulee polttoaineesta eikä ilmasta.
Kylmällä kuitenkin moottoriin menee enemmän ilmaa, tai siis sama tilavuus sisältää enemmän happimolekyylejä. Vaikutus on samansuuntainen, oli turbo tai ei, mutta turbolla ero on suurempi. Kylmällä moottoriin voidaan siis syöttää enemmän polttoainetta, jolloin sieltä saadaan enemmän tehoa.
Siis: tehoa voi saada moottorista kylmällä enemmän, mutta tällöin polttoaineenkulutus kasvaa.
...paljoa tietävän, mutta kysyn:
-miksi tehokkaamissa turbomoottoreissa käytetään ahtoilman välijäähdytystä?
Kylmä ilma sisältää enemmän happea -> voidaan poltaa enemmän polttoainetta -> saadaan enemmän tehoa koneesta.
Kun se lähtötilanteessa on kylmempää. Eli siitä voisi päätellä, että tehoa tulee enemmän samallakin polttoainemäärällä. Ilman ahtoilman välijäähdytintä, ilma olisi ahtamisen vuoksi lämpimämpää kuin ahtamaton ilma.
Palotapahtumassa kaasu siis laajenee. Mitä suurempaa laajeneminen on, sitä enemmän tehoa muodostuu.
tyhjäkäynnillä polttoainetta kuluu, auto ei liiku mihinkään eikä kone kaiken lisäksi edes mainittavasti lämpene kun kuormitus puuttuu.
Polttoaineenkulutuksen kannalta tehokkainta on lähteä suoraan liikkeelle - ikkunat jäässä päin ensimmäistä seinää tai muummoa mutta liikenneturvallisuudestahan ei kysytty mitään.