Olen menossa psykologisiin soveltuvuustesteihin ja rupesin kyselemään miten haastavia ne on?
testataanko siellä kielitaito ja onko se suullinen vai kirjallinen testi jos siis on?
Mitä kaikkia kysymyksiä psykologi kysyy kun tekee perusteellisen haastattelun?
Haastattelu on 8-16 välisenä aikana.
kertokaa kaikki hyvät vinkit ja neuvot=)
testataanko siellä kielitaito ja onko se suullinen vai kirjallinen testi jos siis on?
Mitä kaikkia kysymyksiä psykologi kysyy kun tekee perusteellisen haastattelun?
Haastattelu on 8-16 välisenä aikana.
kertokaa kaikki hyvät vinkit ja neuvot=)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuskin olet psykologisiin testeihin menossa. Sillä niitä teetätetään yleensä vain sen verran korkeammissa hauissa, että hakijatkin ovat toista tasoa. Ei millään pahalla, mutta miten ihmeessä kuvittelit kielitaidon liittyvän psykologisiin testeihin?! Jos vaikka sinun psykosomaattinen elimistösi olisi piilottanut kielitaitosi alter egoon?
Psykologisissa testeissä kerrotaan mitä musteläiskästä tulee mieleen, jatketaan piirrustuksia, vastataan väittämiin "oletko koskaan halunnut olla puutarhuri" tai jotain tämän tyyppistä. Psykometrisissa testeissä voidaan tehdä erilaisia päättely ja ns. kykytestejä, joissa mitataan poikkeamaa tilastollisesta ryhmästä. Näissä testeissä voidaan paneutua esimerkiksi verbaalis-kriittiseen päättelyyn ja numeraalisesti verrata sinun suoriutumistasi tässä osa-alueessa.
Kielitaitoa ei yleensä tällaisilla kykytesteillä mitata. Siihen on rakennettu erilaisia omia arviointeja, siis ei varsinaisesti testejä. Arvioinnit voivat kattaa sekä suullista, että kirjallista osaamista. Usein niissä arvioidaan kriittistä kielen osaamista määritellyssä työtehtävässä, esim. hoitotyössä on relevanttia mitata ainoastaan tässä ammatissa tarvittavaa sanastoa, puhevalmiutta ja kirjallista tuottamista. Ei siis ole merkityksellistä osaatko Hamletin näytelmän englanninkielellä.
Jep... mutta mene testeihin, niin näet...
no mulla ainakin oli erilaisia älykkyystestejä paperi toisensa jälkeen. eli jatka kuviota, mikä luku tulee seuraavaksi, ratkaise salakirjoitusta annetun avaimen avulla, palikkatestejä jne. Sitten oli myös psykologin haastattelu jossa lähinnä keskusteltiin luonteenpiirteistä ja lapsuudesta ja sellasta. kielitaito testattiin väittelyssä parin kanssa niin että yhtäkkiä tuli käsky vaihtaa keskustelukieli.
riippuu varmaan hakemastasi työtehtävästä. mielestäni työnhaku on tässä kohtaa mennyt jo sirkuksen ja pelleilyn tasolle, mutta kuten sanottu, jos duunin haluut, niin joudut nörtymään kaikenlaisiin temppuihin.
itse mietin myös sitä miten syvällisiä asioita minun on kerrottava lapsuudestani ja persoonaani vaikuttaneista tapahtumista elämässäni? kyseessä kun on kuitenkin "vain" työnantaja?? joku yksilönsuoja ja kunnioitus kai tulisi pitää mielessä?
tsemppiä.
olit? Yleensä nämä soveltuvuustestithän tekee joku ulkopuolinen puulaaki.
Yleensä "psykologit" ovat nuoria tyttöjä tai poikia, joilla ei itselläänkään ole vielä oikein elämänkokemusta takanaan, että osaisivat asioita kunnolla analysoida.
Suomen kielen taitoa yleensä aina testataan niin hassuilla pikku tehtävillä mm. erilaisilla tekstin täydennystehtävillä.
Testituloksia tulee kuulemma sitten ihan yhtä paljon erilaisia kuin käyt yhtiöiden eri testeissä, että ei kannata ottaa tuloksia kovin vakavasti.
Tottakai ne psykologiset testit ovat huijausta. Kaikki sen tietävät, mutta sitä ei saa sanoa ääneen - ei ainakaan työnantajille!
Pistetään jokin 25-vuotias vastavalmistunut nöösi kyselemään 45-vuotiaan, pitkän uran tehneen ammattilaisen lapsuudesta ja tihrustamaan musteläiskiä, ei hyvää päivää...
Kylläpä olet katkera. Miten ihmeessä ikä liittyy ammattitaitoon? Psykologiaa opetetaan yliopistolla, eikä sitä opi lukematta. Ei vaikka olisi satavuotias!
Ottaahan se ymmärrettävästi itsetunnon päälle, kun selvästi sinua nuorempi päättää niinkin merkittävästä asiasta kuin sinun uudesta työpaikastasi. Mutta sen ei pitäisi ottaa! Olet varmasti katkera myös esimiehellesi jos hän sattuu olemaan nainen.
Mielenkiintoista olisi kuulla miten suhtaudut nuoriin lääkäreihin? Hekin päättävät kannaltasi aika merkittävästä asiasta, sinun hoidostasi. Mitäs sitten kun se vastavalmistunut "nöösi" tekee sinulle leikkauksen?
Poliiseissakin sinulla on varmasti selvä jako ketä tottelet ja ketä et. Nuoret konstaapelit, nk. nöösit eivät sinua pysäytä tien sivuun, tai saati sitten päätä sakoistasi.
Mitäpä jos wanha körmy vähän löysäisit pipoa? Tuntuu vähän puristavan liikaa... Onhan se tietty kova pala kun huomaa että vanhuus tulee meille kaikille. Nakkikioskilla saa neppariin, akalla on vaihevuodet, jormakaan ei jaksa seistä ja iltaisin on pakko mennä aikaisin nukkumaan. Mutta ei se meidän nuorempien vika ole, vaikka katkeruuden ymmärränkin.
sillä kokemuksen myötä ammattitaito kehittyy eli mitä enemmän on poitilaita, asiakkita, porojekteja, leikkauksia jne., niin sitä paremmaksi kehityt, mitä enemmän saat kokemusta erilaisista ja haastavistakin caseista. Se on selvä, ajatellaan mitä tahansa ammattia lääkäri, psykologi, muurari, sijoituspäällikkö, rekka-kuski, tilintarkastaja jne. Työssä kehittymistä auttaa myös se, että iän myötä oma elämänkokemuskin lisääntyy.
Tällaista "analyysia" sitä pukkaa untuvikkojen suusta. Mutta onneksi vastuu on kuulijalla, joka osaa suhtautua huumorilla aloittelijan toilailuihin, eikä ota sitä itseensä, jos toisella on realiteetit vähän "hakusessa".