Hei kaikki!
Oma painonpudotukseni alkaa olla loppusuoralla (1,5kg enää matkaa). Olen käynyt aina silloin tällöin lukemassa täällä kirjoituksia ja huomannut, että moni tuskailee painon heilahtelun kanssa ja monen motivaatiota jäytää, jos paino ei putoa tasaisesti.
Itse aloitin urakkani 79,9 kilosta, nyt painoa on 57,4kg. Ensimmäiset 10 kiloa menivät jotenkin aivan huomaamatta, en edes tajunnut oikein laihtuvani, vaan ajattelin että 'tää nyt on vaan tällaista painonheilahtelua'. Vasta kun pudotusta alkoi olla yli 10 kiloa, tajusin laihtuvani.
Silloin aloin myös pitää punnituspäiväkirjaa ja ajattelin laittaa sen tiedot tähän teille nähtäväksi, jos jotakuta kiinnostaa, miten erään laihduttajan paino on pudonnut. Tässä olisi tiedot erään laihduttajan urakasta, painoa on tämän seurannan aikana pudonnut hieman päälle 10 kiloa:
6.4. 68,3kg
13.4. 67,5kg
20.4. 67,5kg
27.4. 66,8kg
4.5. 66,3kg
11.5. 65,5,kg
18.5. 65,9kg
25.5. 64,6kg
1.6. 63kg
8.6. 62,6kg
15.6. 62,9kg
Tässä välissä iski pieni motivaatiopula ja päätin pitää taukoa, kesälomaa siis...
Suraava punnituskausi alkaa heinäkuun puolestavälistä ja paino oli hieman loman aikana noussut:
13.7. 63,8kg
20.7. 63,1kg
27.7. 63,4kg
3.8. 61,9kg
10.8. 61,8kg
17.8. 61,3kg
24.8. 60,9kg
31.8. 61,1kg
7.9. 60,5kg
14.9. 59,9kg
21.9. 59,8kg
5.10. 58,5kg
12.10. 58,1kg
19.10. 58,1kg
26.10. ei punnitusta, lomamatka
2.11. 57,7kg
9.11. 57,4kg
Aikaisemmista laihdutuskuureistani oppineena, olen ottanut tämän kuurin rennosti ja rauhassa. Tarkoitus on ollut korjata elin- ja syömistapoja ja sitä myötä laihtua. Ja niin onkin tapahtunut. Ei mitään hurjaa vauhtia, mutta muutosta on kuitenkin tapahtunut.
Laitoin nämä tiedot tänne ihan sen takia, ettei kukaan menettäisi motivaatiotaan siksi, että paino välillä nousee, vaikka olisikin tehnyt kaikkensa. Niin minullekin on käynyt, mutta yleensä silloin (kun tiedän, etten ole repsahtanut, mutta paino siltikin on noussut) paino seuraavalla viikolla putoaa todella rutkasti.
Olkaa rehellisiä ja armollisia itsellenne, elämä on mukavaa ja tuloksia syntyy kyllä, mutta ne vievät aikaa.
Painon putoaminen
8
712
Vastaukset
- on aika
helppoa, olen aloittanut elokuussa, lähtöpaino 112kg, nyt 100kg. vielä 30 kg jäljellä, mutta olen laittanut tavoitteeksi että vuoden päästä tähän aikaan painan 70 kg. Tämä on toinen kerta elämässä ku laihdutan, ja tuntuu että menee kuin itsestään, vielä kun aloittaisi salilla käymisen niin paikat kiinteytyisi jotta olisi timmimmän näköinen.
- pitäis..-5kg saada pois
Voinko kysyä neuvoja? Siis kuinka pitkä sinä olet? Itse olen 164cm naishenkilö ja tällä hetkellä about 63kg painan..mikä ei ole suoranaista ylipainoa..mut olo on tukala tässä lukemassa.
Tarkoitukseni olisi pudottaa -5kg, että vähän saisin tätä kertynyttä mahamakkaraa liikunnan ja ruokavalion avulla katoamaan. Muuten olen suhteellisen ok vartaloinen. Elikkäs miten sait pudotettua tuolla viikkotahdilla painoa? Mitä söit ja miten paljon? Esimerkkipäivää tms. ruokavaliosta? Miten paljoin liikuit? Itse lenkkeilen päivittäin reipasta kävelyä ja salilla käyn satunnaisesti 2 x vko. Anna vinkkejä..kun mulla aina tyssää se painon putoaminen -2kg jostain kumman syystä. - olkoon
tosi paljon laihtumisestasi. Itse aloitin laihikseni 5.7.2007. Silloin painoa 76,7. Tänä aamuna painoa oli 69,9. Olen ajatellut, että 200 grammaa vielä pois ja sitten jätän siihen. Olen pituudeltani 170. Laihduttaminen on ollut minulla ainakin pitkäkestoinen projekti. Olen vaihtanut ruokatottumukseni ja kävelen joka päivä tunnin. Ilman liikuntaa ei varmasti olisi painoni tippunut. Haluan vielä toivottaa sinulle tsemppiä loppuun asti. Itselläni alkaa kohta kova työ saada painoni pysyumään 66,7. Mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa.
- zipzup
mieluusti kuulisin millaista ohjelmaa olet noudattanut syömisien ja liikunnan suhteen. Kuulostaa oikein fiksulta vauhdilta pudottaa painolta, mutta oletko paljonkin liikuntaa harrastanut? itse päätin pistää ruokapuolen täysin uuteen uskoon ja nykyään katsonkin todella tarkasti mitä pistän suuhuni. Tarkoittaen laatua, en kuitenkaan ole alkanut paastoilemaan. Liikunnan määrän kanssa olen ollut vähän hakusessa, nyt liikun kerran tai kaksi viikossa, en tiedä pitäisikö olla enemmän..?
- JannaS
Liikunnasta:
Olen lisännyt hyötyliikuntaa, eli kävelen ja pyöräilen mahdollisimman paljon, yritän välttää auton/bussin käyttöä mahdollisimman paljon. En myöskään käytä hissejä tai liukuportaita, vaan menen portaita. Tein päätöksen, että alle 3km matkat kävelen aina, ellei ole jotain erityistä syytä auton tai bussin käyttämiselle.
Liikuntaa harrastin ja harrastan vaihtelevasti 1-6 kertaa viikossa (lukemaan on laskettu mukaan vaativammat hyötyliikunnat, kuten esim. töihin kävely - 8,5 km). Varsinaista liikunta harrastin pyöräilemällä, kävelemällä ja käymällä uimassa. Uutena lajina itselleni aloitin myös lenkkeilyn, sillä se on tällaiselle työn ohessa opiskelevalle oikeastaan ainoa laji, jossa pystyy saamaan lyhyessäkin harjoituksessa kunnon rasituksen. Juoksemassa käyn nyt 1-3 kertaa viikossa, sen lisäksi käyn nyt uimassa 0-3 kertaa viikossa. Pyöräily ja kävely ovat jääneet kylmien säiden tultua.
Ainakin alkutalveksi ajattelin nyt ottaa uinnin yhteyteen salikäynnin, tarkoituksena vahvistaa erityisesti vatsa-, selkä- ja kylkilihaksia. Jalat saavat juostessa aika kivasti treeniä, joten niihin ei kauheasti tarvitse keskittyä.
Ravinto:
En oikein osaa kuvailla tyypillistä päivää, sillä olen syönyt hyvin pitkälti oman fiiliksen mukaan (tietenkin rajoittaen liiallisia mielitekoja). Ja syömäni ruuat ja ruokamäärät vaihtelevat välillä todella paljon. Olen pyrkinyt siirtämään ruuan painotusta kasvisten ja hedelmien suuntaan unohtamatta kuitenkaan mitään ravintoryhmää. En myöskään ole lopettanut minkään syömistä, syön edelleen salaattien, kalan ja kanan lisäksi myös karkkeja, pullaa, pizzaa ja hampurilaisiakin. Ja pastaa, riisiä ja perunoita. Ja vaaleaa leipää. Monia tuotteita syön vähemmän kuin ennen, taitaa olla oikeastaan kasvisten, marjojen ja hedelmien määrät ainoat, jotka ovat kasvaneet, kaikkea muuta syön vähemmän kuin ennen.
Listaan tähän nyt kuitenkin kolme viimeisintä päivää, jotka ehkä saattaisivatkin käydä jopa esimerkistä, miten syön - hyvin vaihtelevasti siis, ihan fiiliksen mukaan.
ma 12.11.
Aamulla reilu 0,5dl mysliä ja purkki viiliä.
Välipalaksi ennen lounasta itsekuivattuja omenarenkaita. Määrää en kyllä osaa oikein sanoa, pari kourallista...?
Lounaaksi työpaikan kalapöytä, eli uunissa haudutettua lohta sekä erilaisia sillejä ja 3 pienehköä perunaa. Kalaa oli sen verran, että joka suupalalle riitti perunaa kaveriksi. Määrää en osaa sen tarkemmin arvioida. Ei mitään mättöateriaa kuitenkaan, söin sen verran, että nälkä lähti, mutta en tullut täyteen (=ähkyksi). Lisäksi söin lautasellisen raastesalaattia, ei kastiketta.
Välipalaksi banaani ja mandariini.
Illalla söin kaverin kanssa pikkusubin puoliksi, eli 15cm kana teriyakista puolet. Kotona jälkkäriksi pakastemustikoita.
Kävin kaverin kanssa illalla uimassa 45 minuuttia ja mentiin uinnin jälkeen vielä vähän herkuttelemaan Subiin. Vettä join joku 2,5 litraa päivän aikana.
ti 13.11.
Aamulla reilu 0,5dl mysliä ja 1,5 dl rasvatonta, maustamatonta jugurttia. Lisäksi 1 pala näkkäriä ja siivu mustaleimaista emmentalia ja yksi banaani.
Päivällä, ennen lounasta välipalaksi appelsiini.
Lounaaksi Lämminkuppi katkarapukeitto ja 2 palaa näkkäriä, toinen ilman margariinia, toisella vähän margariinia.
Iltapäivällä välipalaksi appelsiini.
Illalla pakastemansikoita (itsepoimittuja, sokeroimattomia) n. 2dl.
Ennen iltapalaa kävin 20 minuutin lenkillä. Päivän aikana join vettä noin 3 litraa.
Tiedän, että tiistai jäi kaloreiden osalta liian alhaiseksi, mutta ei vain ollut nälkä, eikä tehnyt mieli niin en pakottanut itseäni syömään. Ja kun olokin tuntui koko ajan hyvältä, niin en ottanut asiasta turhaa stressiä. Juoksukin kulki todella hyvin, paremmin kuin useampaan viikkoon... =)
ke 14.11.
Aamupalaksi 1 pala näkkäriä ja 1 viipale mustaleimaista emmentalia.
Välipalaksi ei mitään - unohdin hedelmät kotiin =(
Lounaaksi pussillinen Elovena kaneli-omena kaurapuuroa.
Ei välipalaa.
Illalla söin ravintolassa kaksi pienehköä kanafilettä barbeque kastikkeessa, muutaman lohkoperunan (suurin osa jäi lautaselle vaikka olivatkin ihan sikahyviä, ei vain jaksanut) ja salaattia. Jälkiruuaksi valkosuklaa-juustokakkupala.
Keskiviikkona en ehtinyt liikkumaan, joten se olkoon tämän viikon toinen lepopäivä. Olen nimittäin päättänyt karaista itseni juoksemaan myös pikkupakkasilla (juoksun suorituskyky romahti, kun lämpötila laski alle 5 C). Niinpä aion tänään, huomenna ja sunnuntaina tehdä lenkin. Lauantaina ei lenkkiä, koska illalla lähdetään bilettämään ja juokseminen turvottaa... =)
Lenkit ovat tällä hetkellä todella lyhyitä, vain 15-25 minuuttia ja vauhti todella hidas, jotta keuhkot tottuisivat viileään ilmaan.
Koko idea tässä touhuamisessani on se, että itsestäni tuntuu hyvältä. En pakota itseäni mihinkään, mutta yritän kuitenkin pitää itseni niin sanotusti ruodussa. Kuuntelen kehoani ja itseäni ja teen niin kuin minusta tuntuu hyvältä. Pyrin tasapainoiseen ja monipuoliseen ravintoon ja liikuntaan, mutta joku päivä tekee mieli syödä enemmän sitten syön ja jos joku päivä ei yksikertaisesti tee mieli syödä, niin sitten en syö. Jos joku päivä tekee mieli löhötä, niin sitten löhöän ja jos joku päivä tekee mieli käydä lenkillä aamulla ja illalla, niin sitten käyn.
Kovin opetteleminen on ollut rehellisyydessä. Rehellisyydessä itselleen. Sen opettelemisessa, milloin on kyseessä vain tekosyy, etten viitsi lähteä lenkille ja milloin on oikeasti kyse siitä, ettei jaksa. Pakottamalla kun tekee vain itselleen hallaa - sekin on koettu. Tekosyitä ei kuitenkaan tule hyväksyä, niiden tunnistaminen ja huomiotta jättäminen ei ole pakottamista vaan itsestään huolehtimista.
No joo, menipähän nyt taas filosofiseksi pohtimiseksi ja paasaamiseksi. Lukekaa tekstistä ne osat joista tykkäätte, soveltakaa niitä osia joista tykkäätte ja jättäkää loput huomiotta.
Tsemppiterveisin kaikille painon kanssa kamppaileville,
JannaS- JannaS
Pituutta on 163 cm, painoindeksi on tällä hetkellä 21,6. Tavoitepainossani, 56kg, painoindeksi on 21-21,1.
Mitat on 98-78-96. Muistaakseni. Mittasin itseni toissapäivänä, mutta en kirjoittanut mittoja mihinkään muistiin. Sinänsä tyhmää, olis varmaan pitänyt noitakin laittaa muistiin alusta asti... Sen verran tiedän, että vyötärö on jossain vaiheessa ollut 95 senttiä, mutta en kyllä kuolemaksenikaan pysty sanomaan onko tuo suurin mitta missä se on ollut. Vyötäröstä olisi siis lähtenyt ainkain 17 senttiä mittaa pois. - zipzup
aika ahkerasti olet kyllä liikuskellut..tuli itselle jo lähes paniikki että herttinen mähän teen ihan liian vähän:P
mulla ei juoksu kyllä oo ollut ikinä mun juttu, koen sen todella epämukavana. Lähinnä olen nyt yrittänyt kävelemessä käytyä (noin 1-1,5h lenkkejä) ja salilla aina kun saa voimia lähteä. On nimittäin hieman ikävä kun salille täytyy pyörällä ensin polkea muutama km ja takasin tullessa on ihan väsyneenä ja "jälkihikisenä" ja alkaa jo pakkastakin olemaan.
uiminen olisi itselle mieluista mutta olen myös todella hyvä keksimään tekosyitä miksei lähde hallille..ja kun liikkumisesta pidän eniten yksin, omassa tahdissa, on itselle niin helppo aina antaa periksi ja jättää menemättä.. - JannaS
zipzup kirjoitti:
aika ahkerasti olet kyllä liikuskellut..tuli itselle jo lähes paniikki että herttinen mähän teen ihan liian vähän:P
mulla ei juoksu kyllä oo ollut ikinä mun juttu, koen sen todella epämukavana. Lähinnä olen nyt yrittänyt kävelemessä käytyä (noin 1-1,5h lenkkejä) ja salilla aina kun saa voimia lähteä. On nimittäin hieman ikävä kun salille täytyy pyörällä ensin polkea muutama km ja takasin tullessa on ihan väsyneenä ja "jälkihikisenä" ja alkaa jo pakkastakin olemaan.
uiminen olisi itselle mieluista mutta olen myös todella hyvä keksimään tekosyitä miksei lähde hallille..ja kun liikkumisesta pidän eniten yksin, omassa tahdissa, on itselle niin helppo aina antaa periksi ja jättää menemättä..Viime viikolla liikuin 5 kertaa. Sitä edellisellä 1 kerran. Sitä edellisellä taisi olla 3 kertaa. Sitä edellistä en muista, mahdollisesti 1 tai 2 kertaa?
En siis liiku mitenkään himona. Paitsi välillä, kun on sellainen fiilis ja tekee ihan hirveästi mieli mennä. Silloin käytän energian ja fiiliksen hyväkseni ja menen juuri niin paljon kuin mieli tekee.
Kävelylenkit on hyviä ja suosittelen, että kannattaa vähitellen lisätä lenkkien rasittavuutta: etsit esim. reitin, jossa on paljon ylämäkiä tai vaikka hölkkäät pienen matkan lenkistä. Jo 200 metrin juokseminen saa lenkkiin kivasti vaihtelua.
En minäkään voinut sietää juoksemista aiemmin, inhosin sitä yli kaiken ja koulussa ollessa käytin kaikki mahdolliset ja mahdottomat tekosyyt miksi minun ei olisi tarvinnut juosta.
Ainoa syy, miksi nyt aloitin juoksemisen oli se, että halusin laihtua ja työssäkäynnin ja opiskelun takia liikuntamahdollisuudet olivat hyvin rajalliset - aikaa ei yksinkertaisesti ollut riittävästi, että olisin voinut käydä jossain jumpassa tai suuresti rakastamassani potkunyrkkeilyssä.
Juokseminen oli uinnin ja kävelyn ohella oikeastaan ainoa järkevä laji, jota voi harrastaa lähes milloin vain ja missä vain. Niinpä sitten sisulla aloin harjoitella juoksemista.
Kaiken kaikkiaan meni 4 viikkoa, että totuin juoksemiseen. Tämän neljän viikon aikana lenkit tehtiin hammasta purren ja itkua vääntäen, inhosin juoksua ja sitä oloa, joka minulle siitä tuli. Olin kuitenkin sen verran motivoitunut pudottamaan painoani, että sinnikkäästi jatkoin. Ihka ensimmäinen lenkkini oli pituudeltaan 2,5 km, josta jaksoin juosta tuon 0,5 km... Ei siis mikään hohdokas alku.
Käännekohta kuitenkin tuli ja se tuli hyvin yllättäen. Edellinen lenkki oli ollut itkua ja hammastenkiristelyä, mutta seuraavalla lenkillä yhtäkkiä huomasin juosseeni jo melkein puoli tuntia, eikä missään tuntunut pahalta! Päinvastoin, olo tuntui kevyeltä ja iloiselta ja juoksu kulki!
Tuosta lenkkikerrasta alkaen olen halunnut lenkille. Ei enää pakkopullaa painonpudottamiseksi, vaan vapaaehtoista ja odotettua toimintaa mielenvirkistämiseksi.
Nyt pisimmät lenkkini ovat olleen n. 12 km ja 80 min. Tavallisesti juoksen 3-8 km, joko hitaasti lönkytellen tai tahtia koko ajan kiristäen.
En juokse samaa reittiä tai samaa vauhtia kahdella perättäisellä juoksukerralla, vaan pyrin vaihtelemaan reittiä ja vauhtia jokaisella kerralla. näin mielenkiinto ja haastavuus pysyy yllä. En välttämättä lenkille lähtiessäni vielä tiedä kuinka pitkän matkan juoksen ja millä vauhdilla. Menen sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu.
Kirjoituksen pointti on se, että kannattaa haastaa omatkin ajatukset ja ennakkoluulonsa ja pyrkiä korjaamaan asenteensa positiiviseksi ja avoimeksi. Kannattaa myös antaa uusille asioille mahdollisuus. Vaikka ne olisivat aiemmin olleet vastenmielisiä. Ihmisen mieli kuitenkin muuttuu jatkuvasti... Enkä tarkoita tällä vain juoksemista, vaan kaikkia asioita, jotka elämään liittyvät.
Jos sinä en usko itseesi ja kykyihisi, kuka niihin sitten uskoo? =)
Tsemppiä!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naisella tisulit, kuin lehemän utarehet
Oli kyllä isot tisulit naisella, kuin lehemän utarehet, vaikka paita oli päällä, niin tisulit erottui.546129Oliko pakko olla taas tyly?
Miksi oot niin tyly mua kohtaan nykyään? Ei edes tunneta kunnolla. Katseita vaihdettu ja varmasti tunteet molemmin puoli652733Kemijärven festarit 2025
Onpas taas niin laimea meininki. Eikö tosiaan saada parempia artisteja? ☹️181854- 1461816
Johanna Tukiainen hakkasi miehen sairaalaan!
Viime päivien tiktok-keskusteluissa on tullut esiin, että Johanna Tukiainen on jatkanut väkivaltaista käytöstään. Hän h1341702Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä181660Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?
En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?281460- 1021457
Salilla oli toissapäivänä söpö tumma
Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen411196Kalateltta ja Siipiteltta
Siipiteltasta ei saa ruokaa ollenkaan ja ovatko työntekijät ihan selvin päin siellä. Kalateltassa taas lojuu käytetyt la141163