Noin kuukausi takaperin kysyin mukavaa naispuolista työkaveria ulos. Noh, tyttö ei tainnut lämmetä ajatukselle vaikka ensin olikin lähdössä. Parin päivän päästä mieli muuttuia ja mitään treffejä ei ikinä tullut......
Olen koittanut käyttäytyä ton tapahtuneen jälkeen ihan normaalisti työkaveriani kohtaan. Eli moikkaan ja juttelen niinkuin juttelin aina ennenkin.
Mutta olen huomannut, että tytön käytös minua kohtaan on muuttunut selvästi. Ennen hän tuli aina iloisesti minun luo kertomaan kaikkia hauskoja juttuja ja hymyili kun puhuimme. Hän siis tuli usein juuri minun luo.
Nyt hän ei enää pysähdy kyselemään päivän kuulumisia ja jos kerron hänelle jonkin jutun, en nää sitä kaunista hymyä jonka ennen näin vaan sen sijaan tyttö vaikuttaa kovin vakavalta ja lyhytsanaiselta.
Mietinkin, että miksi tyttö on muuttunut tuollaiseksi. Haluaako hän olla rohkaisematta minua kysymään häntä uudelleen ulos olemalla viileä vai mistäköhän moinen käytös johtuu.
Asia tekee minut surulliseksi, sillä en tahtonut mitään pahaa.... nyt on syyllinen olo, ihan kuin olisin loukannut tyttöä vaikka kysyin häntä vain ulos.
Tytöllä on paljon poikapuolisia ystäviä ja vaikuttaa muutenkin todella sosiaaliselta, joten en usko että hän ainakaan ujostelee minua. Toisaalta hän on kyllä joskus maininnut esim. että ei tiedä milloin miehet tulee häntä baarissa iskemään, koska hänellä on ollut niin paljon miespuolisia kavereita. Eli hän ei osaa reagoida miesten iskuyrityksiin.
Onko kenelläkään samoja kokemuksia tai ajatuksia tapahtuneesta? Olenko rikkonut välimme lopullisesti? Mistä johtuu, että tuo ennen niin mukava tyttö käyttäytyy minua kohtaan nykyään niin viileästi.....?
Olen koittanut käyttäytyä ton tapahtuneen jälkeen ihan normaalisti työkaveriani kohtaan. Eli moikkaan ja juttelen niinkuin juttelin aina ennenkin.
Mutta olen huomannut, että tytön käytös minua kohtaan on muuttunut selvästi. Ennen hän tuli aina iloisesti minun luo kertomaan kaikkia hauskoja juttuja ja hymyili kun puhuimme. Hän siis tuli usein juuri minun luo.
Nyt hän ei enää pysähdy kyselemään päivän kuulumisia ja jos kerron hänelle jonkin jutun, en nää sitä kaunista hymyä jonka ennen näin vaan sen sijaan tyttö vaikuttaa kovin vakavalta ja lyhytsanaiselta.
Mietinkin, että miksi tyttö on muuttunut tuollaiseksi. Haluaako hän olla rohkaisematta minua kysymään häntä uudelleen ulos olemalla viileä vai mistäköhän moinen käytös johtuu.
Asia tekee minut surulliseksi, sillä en tahtonut mitään pahaa.... nyt on syyllinen olo, ihan kuin olisin loukannut tyttöä vaikka kysyin häntä vain ulos.
Tytöllä on paljon poikapuolisia ystäviä ja vaikuttaa muutenkin todella sosiaaliselta, joten en usko että hän ainakaan ujostelee minua. Toisaalta hän on kyllä joskus maininnut esim. että ei tiedä milloin miehet tulee häntä baarissa iskemään, koska hänellä on ollut niin paljon miespuolisia kavereita. Eli hän ei osaa reagoida miesten iskuyrityksiin.
Onko kenelläkään samoja kokemuksia tai ajatuksia tapahtuneesta? Olenko rikkonut välimme lopullisesti? Mistä johtuu, että tuo ennen niin mukava tyttö käyttäytyy minua kohtaan nykyään niin viileästi.....?
Vastaukset 11
Vanhimmat
haluatko siis edelleen viedä tytön ulos? mikäli haluat niin kysy uudestaan vain. luulen, että hän vain ujostelee tai ei tosiaankaan osaa suhtautua sinuun siinä mielessä vaikka ehkä juuri haluaakin. hän saattaa vain kääntää kaiken juuri päinvastaiseksi, jotta selviytyisi paremmin siellä töissä
Kuten otsikkokin sanoo niin veisin hänet mielelläni ulos. Ei tämmöisiä tuntemuksia toista ihmistä kohtaan tule usein.
et se ei halua rohkaista sua ihastumaan enepää itseensä eli sillä ei ole sua kohtaan tunteita. Näin ainakin itse käyttäytyisin vastaavassa tilanteessa.
Ehkäpä minun pitäisi puhua hänelle suoraan ja sanoa, että ei tarvitse enää pelätä minun pyytävän häntä uudelleen ellei hän itse sitä halua.
tytöistä, eikä viitsi kertoa sinulle
kyllä se tykkää just susta
kuka just musta tykkää, mä tyttö oon.
kai sä sitten haluat sen kanssa treffeille, kun kerran pyysit? Eikö se sitten olisi vähän niin kuin hänen vuoro ehdottaa jotain?
kuka haluaa ja mitä, nyt tipun kyydistä. Pyysin kyllä jotain....niinpä, haluan kyllä. Mutta mistäs tämä nyt tuli...puun takaa. Hänen vuoro vois olla, kyllä, oot oikeassa. Haluan.
Kiitti kaikille, jotka jaksoivat vastata. Ehkäpä tämä vielä kääntyy parhain päin.
Keräsin sitte rohkeutta ja soitin tälle kyseiselle tapaukselle ja kerroin asiani. Eli kerroin, että se tyttö on käyttäytyny sen treffeillepyynnön jälkeen vähän vaitonaisemmin ja erilailla. Jos oikein ymmärsin, tyttö ei ollut ite huomannu muutosta itsessään.
Joten joko olen itse kuvitellut tai sitten tyttö ei ole huomannut muutoksia käyttäytymisessään. Sanoin myös, että jos mahollista ollaan jatkossa taas hyvät työkaverit niinku ennenkin ja unohdetaan tää pieni episodi.
Se miksi hän aluksi sanoi, että voisi lähteä treffeille johtui siitä, että ei edes ollut varma kysyinkö treffeille vai kenties ulos työkaverina tai lähtisikö muitakin työkavereita. Treffeille tyttö ei siis halua lähteä, mutta oli tosi positiivinen ja sanoi, että olen hyvä tyyppi.
Huh, täytyy sanoa, että hartioilta tippui juuri iso kuorma ja olo on ihan jees kun sai selvitettyä asiat vaikka kyllä jännitti paljon.