kun nyt satuin olemaan niin hölmö että maksoin avioliiton aikana kaikki päivähoitomaksut niin sitten avioeron aikana jäi siinä hässäkässä muutaman kuukauden maksut rästiin niin onko nyt niiden maksujen mentyä ulosottoon mahdollista saada ex-vaimokin osallistumaan vielä avioliiton aikana syntyneisiin päivähoitomaksuihin?
päivähoitomaksut ja avioero
questions?
6885
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
... Siis yksin tarkoitan.
Kyllä avioliitossa tollaset kulut jaetaan puoliksi jos kyse on yhteisistä lapsista.
Itse maksoin myös liiton aikana lastenhoidot, asuntolainan(yhteinen), yms. kiinteät kulut omalta tililtäni ja nyt erotessa niitä ei mitenkään huomioida tasingossa (kaikki näkyy tiliotteissa 6v-ajalta) ja sinne meni useita kymmeniätuhansia euroja jotka olivat niitä exän osuuksia kuluistamme.
Mielestäni älä maksa kuin puolet, toinen puolikas kuuluu toiselle vanhemmalle.
>
Ei huomioida, koska avioliittolaissa todetaan että aviopuolisoilla on toistaan epaltusvelvollisuus avioliiton aikana. Jos tällainen sopimus olisi vaikuttanut epäoikeudenmukaiselta, ei olisi pitänyt solmia avioliittoa... tai ainakin otta selvää mitä se merkitsee myös juridisesti
Toisekseen ositus tehdään (ja tasinko lasketaan) sen varallisuustilanteen mukaisesti kun ositusperuste syntynyt (ei takautuvasti)... joko puolison kuolinpäivä tai päivä kun avieorohakemuksen I-vaiheen hakemus on kirjattu saapuneeksi käräjäoikeuden kansliaan.
Tämäkin selviää avioliittolain lukemalla... ei ole ylivoimainen tehtävä kenellekkään, ks.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Kun 21 vuotiaan "umpi"-rakastuneena, 250 kutsuvieraan katsellessa, kirkossa lupaa toiselle rakastavansa häntä myötä- ja vastamäessä ei järki siinä ole todellakaan mukana.
Jos erotilanteiden omaisuuden ositusta haluttaisiin jotenkin helpottaa, pitäisi nuorilla pareilla luetuttaa toi lakiosa ja vielä kertoa se selkokielellä ja esimerkein selventäen ettei sen jälkeen kenenkään tarvitsisi täällä neuvoja kysellä.
Nyt, harkinta-ajalla, 14 vuotta oman lupaukseni antamisen jälkeen voin tunnustaa monen asin tulleen yllätyksenä... Kyllä, olen ollut "sinisilmäinen" ja tyhmä luottaessani toiseen ihmiseen, mutta lupaukseni olen pitänyt ja ollut myös uskollinen ja luotettava (samaan vain vaimoni ei ole pystynyt).
Arki tulee jokaiseen avioliittoon jossain vaiheessa ja sen jälkeen moni asia on omasta tahdosta kiinni "ruoho näyttää aina vihreämmältä aidan toisella puolella" eli houkutuksia tulee. Yhteistä aikaa olisi pitänyt (molempien) järjestää enemmän jotta se meidän yhteinen lupaus olisi jaksanut elää...
Kaikesta huolimatta rakastan häntä edelleen, vaikka en sitä saakkaan ääneen sanoa (on kieltänyt, satuttaa tai loukkaa???)
Nyt asianajajat määrittelevät virheilleni hinnan (maksan vielä reilun tasingon) ja sitten jatkan elämääni omaan suuntaa. Toivottavasti opin virheistäni jotain.
Voimia kaikille samassa tilanteessa oleville, asiat ratkeavat aina jollain tavalla vaikka se kipeää tekeekin.
>
En tiedä helpottaisiko se niitä, mutta mielestäni olisi kohtuullista että avioliiton solmivat henkilöt tietävät mitä ovat sopimassa myös juridisesti.
Koska eivät sitä selvästikään itse osaa/ymmärrää/vaivaudu, niin lailla se voitaisiin helposti "velvoittaa" jonkun kertomaan kihlaparille (eikä sen "jonkun" tarvitse olla pappi).
Edellisen suuren laman aikana moni takaaja joutui vaikeuksiin, eivät olleet ymmärtäneet mitä allekirjoituksensa kaverin luotossa OIKEESTI tarkoitti. Lakia muutettiin, pankit velvoitettiin kertomaan takaajalle selkokielellä mitä takaus tarkoittaa ja se voi pahimmillaan merkitä heidän omalle taloudelleen.
En voi ymmärtää, miksi kihlaparille ei voitaisi puolueettomasti ja kiihkottomasti kertoa mitä Avioliittolaki tarkoittaa ... niin "hyvässä" kuin "pahassakin". Ei pidä ymmärtää väärin, olen avioliiton "kannattaja", ja sellaisessa elän jälleen... viisaampana ja arjessaan onnellisena.
Toivon sinulle jaksamista ja voimia eroprosessissasi, siitä kyllä selviää vaikka koville varmasti ottaakin.
Virheiden tekeminen on inhimillistä, vasta niiden toistaminen on typeryyttä.
ulosottomies oli vahvasti sitä mieltä että maksut peritään vain ja ainoastaan siltä jonka nimi on maksajan kohdalla eli minulta.olisi pitänyt ositustilanteessa ottaa selvää kaikista mahdollisista laskuista ,veloista ja rästeistä,,,,no menee tämän vuoden veronpalautus kuitenkin asiaan joka jonkun kuitenkin on maksettava,,,,mitenhän tulikin aikoinaan kiltisti laitettua maksut omalle nimelle vai meniköhän automaattisesti miehen nimiin?lapsilisäthän on automaattisesti äidille tarkoitettuja rahoja ,jonka tajusin viimeistään siinä vaiheessa kun eroaikana rakas silloinen vaimoni oli salaa muuttanut lapsilisät menemään yhteisen tilin sijaan omalle tililleen,,,,
>
Ulosottomies on aivan oikeassa, ja sama pätee avioliiton aikanakin. Veloista vastaa velallinen, maksuista hän kuka on laskuun merkitty... samoin omaisuus on hänen kuka on omistaja avioehdottomassakin avioliitossa... mutta nuo kaikki voivat vaikuttaa tasingon määrään osituksessa.
>
Ei mene automaattisesti miehen nimiin, asia selviää päivähoitosopimuksesta jonka ilmeisesti olet allekirjoittanut lukematta, sen jälkeen kun rouvasi on ystävällisesti esitäyttänyt kupongin... KAIKKI sopimukset joihin nimensä laittaa olisi suotavaa lukea, uskon että olet sen viimeistään nyt oppinut.
>
Lapsilisät on tarkoitettu yhteiskunnan tukena lapsen elatukseen, sikäli merkityksetöntä kenen tilille ne menevät... lapsen elatukseen ne kun eivät yksin riitä vaikka kuinka säästeliäästi elettäisiin. Muistaakseni ennen laskettua aikaa KELA:lta tulee kaavake jossa kysytään mm. mille tilille lapsilisät maksetaan ... siihen ei tosiaan taidettu vaatia isän allekirjoitusta. Sen ymmärtää kyllä, koska lapsen äidistä on aina varmuus (isästä ei välttämättä) ja hän on taatusti paikalla synnytyksessä.
Sitä en tiedä, voiko tiliä jolle lapsilisät menevät myöhemmin muuttaa vain äidin ilmoituksella... voi hyvin olla. Mutta edelleen, lapseen ne "sijoitetaan".