Seurusteltiin monta vuotta ja asuttiin yhdessä. Erottiin myrskyisästi. Lopussa kummatkin satuttaneet ja pahasti, pettämistä, valehtelua, peittämistä. Kummatkin löysi uuden suhteen ja elämä hymyili. Meni vuosi jouduimme pakon omaisesti tekemisiin. Juttu alkoi luistamaan uudelleen, kipinöitä oli ja paljon välillämme. Nyt mennään päivä kerrallaan ja mietitään ja katsotaan oisko meistä vielä johonkin. Miten päästä eroon ajatuksista, että toinen on valehdellut, pettänyt, peitellyt asioita? Miten luottaa toiseen kun itse on tehnyt aivan samaa toiselle? Miten luottaa itseensä?
Miten päästä eroon?
eroon?
41479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Nyt mennään päivä kerrallaan ja mietitään ja katsotaan oisko meistä vielä johonkin. Miten päästä eroon ajatuksista, että toinen on valehdellut, pettänyt, peitellyt asioita? Miten luottaa toiseen kun itse on tehnyt aivan samaa toiselle? Miten luottaa itseensä?"
Juuri niin te menette eteenpäin, päivä kerrallaan. Muista, että te ette ole palanneet yhteen pikaisesti, vaan olette olleet todella EROSSA. Nyt olette aloittaneet alusta puhtaalta pöydältä, olette ALUSSA. Ihminen kykenee aina muutokseen, mikäli niin haluaa tehdä. Aina on mahdollisuus kasvaa. Ole onnellinen, olet saanut takaisin ihmisen josta välität. Sitähän kahden aikuisen ihmisen välinen rakkaus loppuenlopussa on, välittämistä ja kumppanuutta. Intohimoa parhaimmillaan. Itse en rakastani takaisin saanut, vaikka muutinkin tapani. Ei hän voinut enää. Vaikka se, millainen olin onkin poissa. Hain apua ja sitä myös sain, mutta hän ei usko. Surullista. Voimia teille, ja muista, että olette aloittaneet alusta, ette palanneet vanhaan.
Olen saanut ihmisen takaisin elämääni mutta siihen se selvyys sitten jääkin. Miksi ajatukset vain pyörii sen ympärillä että mitä jos toisella onkin jotain muuta säpinää tai jotain? Miksi ei osaa ajatella positiivisesti? Pelottaa ja kovasti!!!! Tottakai tässä eron aikana on tavattu uusia ihmisiä ja joidenkin kanssa on jääty ystäviksi ja pidetään yhteyttä. Mustasukkainen näistä, valitettavasti olen. Puhuttu on ja toinen on myöskin varuillaan ja ei halua tehdä mitään hätiköityä. Ymmärrettävää ja en halua itsekkään tehdä. Toisaalta ihana olo että on saanut toisen takaisin elämään, mutta pelottaa että asia kaatuu tai toinen huomaaakin ettei halua!
..samoja asioita. Oltiin erossa vajaan vuoden, kunnes törmättiin ja molemmilta lähti "jalat alta". Minä vaan edelleen mietin mitä hänellä on ollut siinä välissä ja millasia ja mitä..mitä..mitä ja taas mitä. Vaikka itse olen varmasti enemmän harrastanut yhdenillan suhteita, itseasiassa 5kk yhtenä "ky...nä" joka baarireisusta joku "pa..o" mukaan. Taisinkin tehdä itselleni karhunpalveluksen, kun näin toimin. En tiedä vaan miten pääsisin noista miettimisistä eroon!!??
siis mitä erossaolo aikana on tapahtunut tai tehnyt, niin mitä sitten? mitä ne merkkaa? eikö tulevaa eletä?