Ongelmani on sellainen, että haluan tappaa itseni ylipainon vuoksi. Lihoin 20 kg muutamassa kuukaudessa ilmeisesti psykoosilääkkeiden käytön vuoksi. Aineenvaihduntasairauksia ei ole löytynyt.
Ruokavalio on OK, olen ollut kasvissyöjä vuosikausia. Urheilua kokeilin kesällä, mutta grammaakaan ei lähtenyt. Verenpaineeni on koholla, joten laihdutuslääkkeitä ei voi yleislääkärin mukaan käyttää. Leikkauksiin ei kai pääse, kun BMI on "vain" 32.
Tästä on tullut kynnyskysymys elämässäni. En enää pysty opiskelemaan tai tekemään töitä, olen kohtuuttoman väsynyt ja itken usein. Tämänhetkisen käsitykseni mukaan kaikki ongelmani ratkeaisivat, jos olisin normaalipainoinen kuten vielä pari vuotta sitten. Se ei kai ole totta, koska oli niitä psyykenongelmia ennenkin.
Koskaan ennen en kuitenkaan ole vihannut vartaloani tällä tavalla. En saa öisin nukuttua, heräilen vihaamaan itseäni. Valitettavasti viha ei kuitenkaan saa minua niin energiseksi, että rääkkäisin itseäni lenkillä yms.
Onko lihavuus riittävä syy toivoa kuolemaa?
Ruokavalio on OK, olen ollut kasvissyöjä vuosikausia. Urheilua kokeilin kesällä, mutta grammaakaan ei lähtenyt. Verenpaineeni on koholla, joten laihdutuslääkkeitä ei voi yleislääkärin mukaan käyttää. Leikkauksiin ei kai pääse, kun BMI on "vain" 32.
Tästä on tullut kynnyskysymys elämässäni. En enää pysty opiskelemaan tai tekemään töitä, olen kohtuuttoman väsynyt ja itken usein. Tämänhetkisen käsitykseni mukaan kaikki ongelmani ratkeaisivat, jos olisin normaalipainoinen kuten vielä pari vuotta sitten. Se ei kai ole totta, koska oli niitä psyykenongelmia ennenkin.
Koskaan ennen en kuitenkaan ole vihannut vartaloani tällä tavalla. En saa öisin nukuttua, heräilen vihaamaan itseäni. Valitettavasti viha ei kuitenkaan saa minua niin energiseksi, että rääkkäisin itseäni lenkillä yms.
Onko lihavuus riittävä syy toivoa kuolemaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä lääkärin pitäisi sinulle neuvoa joku ravitsemusterapeutti, tms. kannattaa kertoa suoraan lääkärille sama minkä täällä kirjoitit. Mutta ei se lihavuus niin paha asia ole että sen takia tarvitsisi tollaisia miettiä, kiusaamiset saattaa tietenkin tuoda tuollaiset asiat mieleen. Lihavuushan on pahinta terveyden kannalta, eli otapa tavoitteeksi se 5% sun painosta pois! Se olisi jo tosi hyvä jos sen saisit liikkumalla pois.
Jos laihtuisit puoli kiloa viikossa, niin menisi alle vuosi sulla noiden kilojen kanssa. Vuosi menee aivan liian nopeasti ainakin tässä iässä (parikymppinen).
Kantsii vaan joku kiva ilta lähteä ulos lenkille, ja jatkaa niin useasti kuin tekee mieli!
Ehkä joku jumppa tms. ryhmäliikunta?? :)
Hei epätoivoinen nuori nainen! Mulla tuli vähän samasta syystä kymppi lisää nopeasti ja itseinho on valtava! Koen olevani ällöttävä ja ruma plus muuta koko ajan, ja tämä inho on mielessäni jatkuvasti. Halveksin itseäni.
Vääristynyt minäkuvahan tässä on kyseessä, myönnän. Mutta kun silti......
Mulla on pelastus ollut terveydenhoitaja, jolle änkesin itseni "vuositarkastuksen" nimissä ja kerroin painomurheenikin. Hän otti ongelmani vakavasti ja kävimme läpi painoasiat ja ruokailut yms yms. Löysimme syyn kiloihin (ei jaksa liikkua kun on mieli maassa) ja uuden ajan sain kolmen viikon päähän. Olen nyt yrittänyt tsempata, vähän saanut liikuttua enemmän. Se tulossa oleva punnitus antaa ihmeesti voimia, haluan olla kevyempi taas seuraavalla kertaa.
Voimia sinulle, älä anna periksi! Meitä on monta saman murheen kanssa, jaetaan tätä tunnetta; yhdessä on parempi kuin yksin!!!