petin vaimoani viime viikonloppuna,olin humalassa ja en tekisi niin ikinä selvinpäin,hirveä olo...Mitä teen?
petturi
petturi
212176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ota opiksesi
pitäistö kertoa vai ei?
pitäiskö?
Kuten tuossa joku sanoikin jo:
Jos tosiaan vaimoasi rakastat ja lupaat itsellesi, ettet ikinä enään tee sitä toiste ja jos tiedät rakastavasi naistasi koko sydämestäsi, säästä hänen sydämensä ja luottamuksensa sinua kohtaan!
ÄLÄ KERRO!
Mutta se edellyttää ankarasti sitä, että IKINÄ et tee sitä enään! Et saa edes KUVITELLA sen toistamista!
Toki, ellet kerro niin lankeat siihen teon helppouden vuoksi helposti uudestaan, eli se pitää ankarasti ottaa omasta niskasta kiinni ja kieltää itseltään muut naiset!
Mutta jos kerrot, voi tosiaan olla että vaimosi ei ikinä enään sinuun voi luottaa ja tällöin suhteeltanne on hävinnyt pohja.
Eron mahdollisuus on myös äärimmäisen suuri, sillä naisesi ei välttämättä ymmärrä sitä, mitä alkoholi tosiaan miehen aivoille, ja näin ollen myös sinun aivoille, on voinut mennä tekemään.
Älä kerro ja koita unohtaa tapahtunut. Kun ketään ei siitä tiedä, voit kuvitella sen olevan unta, jolloin paha olo kyllä häipyy parhaiten. Mutta vaikka se kalvaisi ja vaikka se painaisi sydäntäsi kasaan, soita vaikka auttavaan puhelimeen mutta tärkein on:
ÄLÄ
KERRO
VAIMOLLESI
TAPAHTUNEESTA!
Se on ehdottoman tärkeää, jos haluat luottamuksen varmasti pysyvän välillänne.
Ja muistakin: Tapahtunutta ei ikinä tapahtunut. Eikä ajatuskaan sen toistamisesta tule!
Hyvää syksyn jatkoa!
-AngeLight
Loistava vastaus edelliseltä; olen täysin samaa mieltä.
Jos haluaa jatkaa hyvää suhdetta, mutta on erehtynyt tunaroimaan, ei siitä syyllisyyttä voi toisen niskaan kaataa. Itse on kannettava pettämisen tuska omassa tunnossaan.
En ole itsekkään enkeli ja puhun omasta kokemuksesta, valitettavasti.
kiitos,annoit valoa tähän pimeään aikaan...
No ei voi kai kenenkään puolesta sanoa mitä pitäis tehdä mutta oletko tosiaan sitä mieltä, että humalan piikkiin voi laittaa kaikki? Monet sanovat, että kovassa humalassa menee kontrolli ja joidenkin käyttäytyminen muuttuu täysin, mutta jotenkin mun on ollut aina vaikea uskoa. Luulisi sen nyt tajuavan, että nytpäs onkin kyllä joku toinen kuin oma vaimo/mies tossa, jos oikeasti ei halua pettää.
taas olen päättänyt pettää vaimoani,haluan kokeilla miltä se vieras tuntuu,kaikki teen kylläkin selvinpäin,tämä on kauan harkittu juttu
kun vielä harkiten teet.Mieheni petti minua pitkän harkinnan jälkeen ja koskaan en enään tule luottamaan häneen.Avioero tulossa ja surua sydän täynnä.
jippo, kas kun muutaman käyt läpi, pakostakin tulee vastaan se nainen, joka vie järkesi päästä...
Mitäs sitte teet..?
Lyhyesti ja ytimekkäästi, jos kerran pelit ei pysy housuissa humalassa niin lopeta juominen. Jos oikeasti uskot, että et petä häntä enää ikinä ja kadut todella tekemääsi niin vaikene asiasta. Sinusta tuntuu pahalle ja haluaisit ehkä kertoakin, jotta saisit anteeksiannon puolisolta, mutta harvemmin se anteeksianto onnistuu todellisuudessa. Se kalvaa puolisoasi sisältäpäin ja todennäköisesti hän muistaa sen vielä kuolinvuoteellaankin, hän saattaa menettää uskonsa sinuun ja riippuen ihmisestä se ei ehkä palaudu koskaan. Anteeksi antaminen on maailman vaikein teko! Mutta jos otat tavan tuosta pettämisestä niin parempi, että kerrot ja annat paremman puoliskosi päättää mitä haluaa.
Älä tunnusta sen takia että saat itse paremman mielen, vaan kärsi itse tekemiesi tyhmyyksien takia, jos oikeasti rakastat niin se on tarpeeksi kova rangaistus sinulle.
Minun mielestäni kyllä luottamus menee jos et kerro vaimollesi, koska se painaa mieltäsi ja rupeat miettimään, että mitä jos hänkin tekee sellaista. Minusta tärkeintä liitossa on juuri rehellisyys ja että voi luottaa kumppaniinsa. Luottamus menee heti jos huomaan että minulta selvästi salaillaan jotain. Liittonne voi hajota siihen että vaimosi epäilee koko ajan ja syystä. Kokemusta on.
Tuo enkelin valopää pisti ainoaa oikeaa vastausta sulle. Niele se. NIELE!!
Jos rakastat ja kunnioitat vaimoasi kerrot totuuden. Jos et, niin aivan sama kai se on mitä teet, kyllä vaimosi joskus tajuaa, miten yhdentekevä hän on sinulle. Mutta totuus on, että petät uudelleenkin, eikä se enää ensi kerralla ole niin vaikeaa. Kyse on vain siitä, minkä verran haluat satuttaa vaimoasi.
Riippuu vähän siitä että onko mahdollista että vaimosi saa tietää asiasta jotain muuta kautta kuin sinulta. Jos on niin silloin otat riskin että jäät kiinni sitä kautta ja se on huonompi vaihtoehto kuin kertoa itse.
Ellei mahdollisuutta ole tai se on olemattoman pieni niin siinä tapauksessa riippuu siitä miten pystyt asian kanssa elämään. Jos asia painaa itseäsi ihan hirveästi niin se näkyy vaimollesi outona käytöksenä ja johtaa ongelmiin sitä kautta. Hän alkaa epäillä joko pettämistä tai jotain muuta, joka tapauksessa se hiertää suhdettasi. Ellei asia paina sinua ja päätät unohtaa sen niin riippuu siitä miten se vaikuttaa sitten omaan käytökseesi jatkossa. Niinkuin muutkin ovat tässä vastanneet niin tuon jälkeen sinun on helpompi pettää uudelleen. Kun ei se edellisellä kerralla johtanut ongelmiin niin päättelet myöhemmin ettei se johda toisellakaan kerralla. Kolmas kerta on vielä helpompi ja jossain vaiheessa jäät kiinni tai sitten et pysty enää pitämään asiaa sisälläsi.
Itse jättäisin kuitenkin kertomatta ja yrittäisin järjestää asian päässäni ja muistuttaa itselleni että sain toisen mahdollisuuden mutta kolmatta kertaa sitä ei välttämättä enää tule.
Mutta tämähän on tavallaan ikuisuuskysymys, jos katsot tätäkin palstaa niin löydät täältä lukemattoman määrän ihan samaa pohdiskelua. Molemmat kannat ovat perusteltuja eikä tähän oikeastaan ole oikeaa vastausta. Sinun pitää miettiä että mikä on paras ratkaisu omalta kohdaltasi. Hyvää ratkaisua ei olekaan, pitää valita kahdesta huonosta vähemmän huono.
NAISTASI. Annat hänen itse päättää. Antaako anteeksi vai ei. Rehellisyys on liiton perusta jos toiseen ei voi luottaa se on pahinta. Rehelliselle miehelle antaisin anteeksi kerran jos hän katuisi tekoaan. Repsahduksia sattuu meille koko ajan emme ole täydellisiä kukaan, mutta pettäminen on ISO asia ja näytat sen itsekin tajuavan.
Ainakin voisit käydä testeissä. Et tieteskään jurripäissäs käyttäny kortsua. Vai joko kerkesit jakaa tuliaiset kotona, idiootti?
joo,kai tässä pitää ampua itteni,niin ei tarvi murehtia...
uudelleen.
maailma kaadu YHTEEN pettämiseen..Tuska menee ajallaan ohi,uskon niin,koska kadut kovasti.
Äläkä kerro vaimollesi,tieto lisää tuskaa entisestään.
Jos mieheni pettäisi en kyllä haluaisi koskaan sitä tietää.En mieheni suusta enkä kenenkään muunkaan suusta.
Liittomme alussa sovittiin ettemme petä toisiamme koskaan.Mutta elämässähän voi sattua ja tapahtua vaikka mitä.Siksi sanoinkin miehelleni että jos kuitenkin,jos kuitenkin,sattuisi lipsahdus niin turha kaataa syyllisyyttään minun niskaani.pitäköön häpeänsä omana tietonaan.
Itse en kyllä petä,mutta kuten sanottu koskaan ei tiedä elämästä etukäteen mitä se järjestää...
Juu,on kyllä aivan ihania miehiä tullut kohdalle,tosi kiihoittaviakin,mutta aina olen ajatellut etten haluaisi itselleni sitä tuskaa joka pettämisestä tulisi.Ja sitä paitsi rakastan miestäni niin syvästi etten pystyisi varmaan elämään sellaisen syyllisyyden kanssa.
Mutta,hei,pää pystyyn vaan!Asiat järjestyvät kyllä.
Käyt tautitesteissä , lopetat kännäämisen (paska nääs kelluu ),
et kerro vaimolle , jos kuulee jostain sitten keskustelet nöyränä poikana (toivottavasti on suhteellisuudentajuinen puoliso ) ja huonoa fiilistäsi hoitelet liikunnalla . :-)