Laki ei tunne
irtisanoutumista
Tehy otti työtaisteluaseekseen joukkoirtisanoutumiset ilmeisesti vuoden 1995 lakon karvaita kokemuksia muistellen. Tuolloin neljän viikon lakolla hoitajat saivat 120 markan (n. 20 e) korotukset, mutta lakon viemien ansioiden takaisin saaminen kesti kuusi vuotta.
Suomalainen lainsäädäntö ei kuitenkaan tunne joukkoirtisanoutumista työtaistelukeinona. Siksi toimenpiteen käytännön seuraukset näyttävät tuottavan Tehylle ja sen jäsenille uusia yllätyksiä suurin piirtein joka päivä. Kiista irtisanoutumistavasta on näistä vain yksi.
Sotkun isoin ongelma on kunnissa noudatettava samapalkkaisuusperiaate, eikä kyse ole vain siitä, että samoissa tehtävissä voi olla niin tehyläisiä kuin superilaisiakin. Tehyyn kuuluu esimerkiksi lasten päivähoitajia ja sosionomeja, joten 24 prosentin palkankorotusta ei voida suunnata vain tehyläiselle lastenhoitajalle, vaan se pitää antaa myös muiden liittojen jäsenille ja liittoihin kuulumattomille. Niinpä kuntia uhkaava lasku nousee paljon isommaksi kuin Tehyssä aluksi luultiin.
Toinen pulma on irtisanoutumisten peruuttaminen. Tehy uskoi, että niistä voidaan sopia työtaistelun päättämispöytäkirjassa ja työsuhteisten tehyläisten osalta näin onkin. Sen sijaan virkasuhteiset ovat eri asemassa, sillä lain mukaan esimerkiksi irtisanoutumisen seurauksena auki tulevat virat pitää julistaa julkiseen hakuun.
Miten käy asunnon
ja toimeentulon?
Monet liiton jäsenet asuvat työnantajan asunnoissa. Kun työsuhde päättyy, voi 1–3 kuukauden määräajan jälkeen myös vuokrasopimus päättyä. Eli jos työtaistelu pitkittyy, uhkaa irtisanoutuneita kodinkin menetys.
Toimeentulo työtaistelun aikanakaan ei ole pikkujuttu. Tehy on väläytellyt avustuksia joukkoirtisanoutumiseen osallistuville, mutta lain mukaan se ei onnistu. Liitto voisi maksaa maksimissaan 16 euroa päivässä verotonta lakkoavustusta, jos kyseessä olisi lakko, mutta kun ei ole.
Työttömyyskorvaustakaan ei tule, sillä työntekijän irtisanoutuessa työpaikastaan itse ”ilman pätevää syytä” työvoimatoimikunta asettaa 90 päivän korvauksettoman määräajan eli karenssin. Oma irtisanoutuminen voi myös vähentää työttömyysturvan määrää.
Kaiken päälle irtisanoutumisella voi olla elämänmittainen vaikutus. Osalla tehyläisistä viranhaltijoista irtisanoutuminen saattaa tarkoittaa eläkeiän nousua ja myös osa-aikaeläköitymisen myöhentymistä.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan irtisanoutuminen merkitsee väistämättä myös sitä, että osa vanhan palvelussuhteen eduista menetetään.
Ensi kesän lomat maksetaan irtisanoutuville rahana, joten terveyspalveluiden pitäisi seuraavilla helteillä toimia erinomaisesti.
irtisanoutumista
Tehy otti työtaisteluaseekseen joukkoirtisanoutumiset ilmeisesti vuoden 1995 lakon karvaita kokemuksia muistellen. Tuolloin neljän viikon lakolla hoitajat saivat 120 markan (n. 20 e) korotukset, mutta lakon viemien ansioiden takaisin saaminen kesti kuusi vuotta.
Suomalainen lainsäädäntö ei kuitenkaan tunne joukkoirtisanoutumista työtaistelukeinona. Siksi toimenpiteen käytännön seuraukset näyttävät tuottavan Tehylle ja sen jäsenille uusia yllätyksiä suurin piirtein joka päivä. Kiista irtisanoutumistavasta on näistä vain yksi.
Sotkun isoin ongelma on kunnissa noudatettava samapalkkaisuusperiaate, eikä kyse ole vain siitä, että samoissa tehtävissä voi olla niin tehyläisiä kuin superilaisiakin. Tehyyn kuuluu esimerkiksi lasten päivähoitajia ja sosionomeja, joten 24 prosentin palkankorotusta ei voida suunnata vain tehyläiselle lastenhoitajalle, vaan se pitää antaa myös muiden liittojen jäsenille ja liittoihin kuulumattomille. Niinpä kuntia uhkaava lasku nousee paljon isommaksi kuin Tehyssä aluksi luultiin.
Toinen pulma on irtisanoutumisten peruuttaminen. Tehy uskoi, että niistä voidaan sopia työtaistelun päättämispöytäkirjassa ja työsuhteisten tehyläisten osalta näin onkin. Sen sijaan virkasuhteiset ovat eri asemassa, sillä lain mukaan esimerkiksi irtisanoutumisen seurauksena auki tulevat virat pitää julistaa julkiseen hakuun.
Miten käy asunnon
ja toimeentulon?
Monet liiton jäsenet asuvat työnantajan asunnoissa. Kun työsuhde päättyy, voi 1–3 kuukauden määräajan jälkeen myös vuokrasopimus päättyä. Eli jos työtaistelu pitkittyy, uhkaa irtisanoutuneita kodinkin menetys.
Toimeentulo työtaistelun aikanakaan ei ole pikkujuttu. Tehy on väläytellyt avustuksia joukkoirtisanoutumiseen osallistuville, mutta lain mukaan se ei onnistu. Liitto voisi maksaa maksimissaan 16 euroa päivässä verotonta lakkoavustusta, jos kyseessä olisi lakko, mutta kun ei ole.
Työttömyyskorvaustakaan ei tule, sillä työntekijän irtisanoutuessa työpaikastaan itse ”ilman pätevää syytä” työvoimatoimikunta asettaa 90 päivän korvauksettoman määräajan eli karenssin. Oma irtisanoutuminen voi myös vähentää työttömyysturvan määrää.
Kaiken päälle irtisanoutumisella voi olla elämänmittainen vaikutus. Osalla tehyläisistä viranhaltijoista irtisanoutuminen saattaa tarkoittaa eläkeiän nousua ja myös osa-aikaeläköitymisen myöhentymistä.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan irtisanoutuminen merkitsee väistämättä myös sitä, että osa vanhan palvelussuhteen eduista menetetään.
Ensi kesän lomat maksetaan irtisanoutuville rahana, joten terveyspalveluiden pitäisi seuraavilla helteillä toimia erinomaisesti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
viestien aloituksesta näkee hyvin
suomen terveydenhoidon tason,
avoterveydenhoito on pettänyt.
Hoitajat hakekaa sairaslomaa psyykkisestä stressistä, masennuksesta jne!!! Tämä siis yhtenä vaihtoehtona muiden toimenpiteiden rinnalla!
asuu 0,2 % onko se sinun mielestäsi monet ?
"Monet liiton jäsenet asuvat työnantajan asunnoissa".
älä murehdi asioista joista et tiedä tai voi muuttaa,
>oliko viisas neuvo
mistä saat tuon 0,2%?
kaikkeen Jaanan sanomaan.
Jaana sanoi, että irtisanoutumiset ei koskaan toteudu, vaan me saadaan 24,6 % lisää liksaa, kun te pistätte vaan nimet listaan.
Hieno provo:O)
Mutta Jaana oikeesti sano niin.