Neuvo sitten minua. Tapasin pari kuukautta sitten miehen, joka oli n. puoli vuotta aikaisemmin eronnut tyttöystävästään. Syynä oli lähinnä se, että tyttö oli pettänyt useamman kerran. He ehtivät seurustella useamman vuoden. En usko, että mies enää muuten välittää exästään, sanookin niin, mutta on kyllä kauhean katkera. Eihän tässä tietysti ole vielä mennyt kovin kauan aikaa... Mutta johtuen pitkästä seurustelusta, ja myös siitä, että hänen on kuulemma nyt tosi vaikeaa luottaa keneenkään, hän ei halua nyt seurustella, vain treffailla, vaikka on myöntänyt ihastuneensa minuun, ja uskonkin. Onko mitään, mitä voin tehdä, vai odottelenko vain... Tuntuu tosi pahalta, kun hän vieläkin pohtii edellisen suhteen juttuja, etenkin, koska he ovat vielä exän kanssa yhteyksissä, vaikka ymmärränkin, että lähinnä häntä pitää exässä kiinni se, että hän on niin vihainen. Exä tuntuisi haluavan jatkoa, mies ei. Onkohan meidän jutulla mitään toivoa:/ Olen itse niin ihastunut, että on vaikeaa pidätellä tunteitaan.
Petettiinkö sinua?
Cherry
71157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Odottele vuosi tai pari.
Eipä sulla ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin odottaa. Olen aika vasta ollut samassa tilanteessa kuin ihastuksesi, pitkä suhde päättyi pettämiseen. Katkeruus, suru ja viha oli hirveä, ja välillä vieläkin pistää vihaksi vaikka erosta on kohta vuosi. Aloin itse seurustelemaan viis kk:ta erosta ja yhtä vuoristorataa se alku oli. Olemme yhä yhdessä, mutta molemmilla on pinna palanut useamman kerran ja homma on ollut katkolla useamman kerran, saa nähdä kauanko tätä enää kestää.
Ehkäpä ihastuksesi kannattaisi niin itsensä kuin sinunkin puolesta pistää nyt jäitä hattuun joko exänsä suhteen (so. ei olla yhteyksissä), tai sitten sinun. Tai molempien, ja olla vain itsekseen. Pitkästä suhteesta lähteminen ei ole helppoa, eikä ne tunteet ja entinen elämä kuole sormia napsauttamalla jos toisesta todella välitti.
Olen ehdottanut tuota etäisyyden ottoa exään, mutta he liikkuvat samassa kaveripiirissä, joten se olisi vaikeaa. Lisäksi tyttö soittelee miehelle jatkuvasti, ja miehen mielestä on ihan hyvä, että he ovat väleissä. Hän ei näe asiassa ongelmaa, koska ei halua kuitenkaan exää takaisin. Tilanne loukkaa tietysti minua, mutta eihän minulla ole oikeus vaatia häntä laittamaan välejä poikki exäänsä. Ehkäpä minun sittn tosiaan täytyy väistyä. Meninkin ihastumaan, ei tule olemaan helppoa...
21 avioliittovuoden jälkeen vaimoni ilmoitti, ettei ole koskaan uskollisuutta ja rakkautta edes kohdalleni ajatellut. Tämä tuli kun hän palasi viikon tanssi- ja kapakkareissulta.
Elin pari vuotta siinä toiveessa, että hän peruu sanansa tai kerää kamppeensa ja lähtee sen toisen mukaan. Mutta koska hän ei sitä tehnyt olen omassa mielessä hänet "jättänyt". Asuu kyllä kanssani ja käy jossakin aina silloin tällöin- en kysele missä, mihin menee tai mistä tulee. Mitäpä minä siitä. Tämä on hyvä tilanne, minun ei tarvitse miettiä hänen kulkemisiaan, rakkautta eikä uskollisuutta. Mutta samalla voin olla vapaa miettimästä myöskään muiden naisten uskollisuutta. Minut petti yksi ja samalla petti kaikki naiset. Joten odota ja seuraa mitä on kohdallasi, ihastuksesi ja parisuhteesi kohdalla tuleva.
Minutkin petettiin 15 vuoden jälkeen.
Minulle ilmoitettiin, että minun on
- hyväksyttävä se, että puolisoni haluaa muita enemmän kuin minua
- hyväksyttävä se, että joku muu nussii puolisoni kanssa
Sittemmin profiilini on noussut huomattavasti puolisoni silmissä ja hän mielellään roikkuu kaulassani kertoen rakasvansa minua. Hän ei ole kuitenkaan sanallakaan muuttanut lausuntoaan. Joko rakkaus on nostamassa päätään tai hoito tuli reisille. Saattapa olla jopa niin, että uusi hoito paljastui mielikuvitushahmoksi. Olipa niin tai näin, niin synnytetty epävarmuus tekee uuden nousun mahdottomaksi.
Hoito tuli reisille.
Aina ne vieraat näyttää niin paljon mukavemmilta ja jännittävimmiltä, kui se oma äijä.
Sitten kuunnellaan sitä lepertelyä ja katsellaan sitä maata kuopivaa härkää siinä baaritiskillä.
Sitten äkkiä mekko korviin ja menoksi ja aamulla soosit reisillä himaan. No tietenkin menee poikki ja sitten aletaan seukkaan tämän uuden ihastuksen kanssa. Sitten kuukauden päästä huomataan, että aidan toisella puolella olikin ruoho itse asiassa paskan ruskeaa.
Sitten aletaan soitteleen exälle ja itkemään yms. yms. No eihän sitä lorttoa enää takasin oteta.
Kyllä itekkin huomannu että kaverien muijille ja muille jaksaa kyllä sen yhden baari-illan olla hauska, kohtelias, uros ja mitä kaikkea ne nyt sitten haluaakaan, mutta ei sitä jaksa sille omalle muijalle olla 7 päivää viikossa semmonen härkä. Eikä siis missään vonkaamistarkotuksessa, vaan se vaan tulee jotenkin helpommin, kun niiden kans ei oo just riidelly jostai tyhmästä.
Alkaa vaan mennä usko ihan kokonaan, kun tuntuu että pari oikeaa juttua sanoo, niin muija lähtis mukaan vaikka ois kuin paksu sormus sormessa. Pitää vaan sanoa ne sanat, mitä se nainen ei saa kotona kuulla. Menee vähä niinku väärään osotteeseen, mutta elämä on laffia ja sitte kuolee.