paha olo

maailman 3. kovimmasta verotuksesta ja viranomaisten toiminnasta johtuen, mutta musaa kuuntelemalla ja soittamalla, ulkourheilemalla, saunomalla ja ryyppäämällä niistä selviän.

Universumi on kova paikka, kannattaa pitää pyyhe ja linnuradan liftarin käsikirja mukana.

http://www.youtube.com/watch?v=fce_T1xGbG4&feature=related

tai muuten teillä ei ole tulevaisuutta. ennen pitkää turhaudut ja haluat suhteesta pois. usko vaan, kokemusta on. elin ihan samanlaisessa suhteessa josta lähdin jonkin aikaa sitten.

jollaiseksi miestäni kuvailet ovat vaikeita! kuvittelin löytäneeni unelmieni prinssin, mutta aina kun kerroin hänelle, että nyt mulla on paha olla esim. jostain mitä hän on tehnyt tai jättänyt tekemättä niin heti mentiin sille linjalle että voi voi kun meillä menee huonosti jne. eli ei olisi saanut tuoda tunteitaan julki. suhteemme on yhäkin selkiytymätön, toisaalta tuntuu, että olemme sielunkumppaneita, toisaalta taas siltä, ettei hän ikinä pystyisi pitämään minua tarpeeksi hyvästä ja huomioimaan tunteitani. en ymmärrä, miksi joillekin ihmisille on niin vaikeaa puhua tietyistä asioista... tai sitten väleihimme voi vaikuttaa sekin että mies on 15 v vanhempi ja minä jotenkin liian naiivi? en tiedä... huoooh.... sellainen olo, ettei tunteillani ole hirveästi painoarvoa, vaikka kyseessä pitäisi olla kaikin puolin varsin hyväsydäminen mies.

mullakin oli paha olo, kun mies teki mun mielestä väärin. sitten kun sanoin siitä ni kommenttina oli että "aina sä alat valittaa kun musta meillä meni tosi hyvin!"

eli miesten mielestä menee hyvin sillo ku mies menee missä lystää exiensä kanssa ja nainen odottaa kotona eikä valita.

Ikävä kuulla... neuvoa en osaa koska olen itse samassa tilanteessa ja todella turhautunut koska en tiedä mitä tehdä.

Mutta meillä asia on toisin koska minä olen mies ja vaimoni on se joka ei halua puhua sitten mistään..

Olisiko kyllästynyt minuun.. no jaa oli miten oli mielestäni keskustelu on suhteen yksi merkittävä kulmakivi etenkin jos toisella on paha olla niin pitäisi sammuttaa television tai keskeyttää muu tekeminen JA keskittyä siihen tärkeimpään ihmiseen joka toisen pitäisi olla...

alkaa tuntua että en ehkä enää ole se...

mutta voimia sinulle ja toivon vilpittömästi että löydätte yhteisen sävelen :))

Parasta maailmassa:Helliä ja pitää hyvänä omaa rakastaan :)

"minä itkin ja poikaystävä ei ymmärtänyt"

Täytyy sanoa että minäkään en miehenä ymmärrä viestiäsi kun sen luin. Paljon sanoja mutta ei mitään käsitystä muodostunut mistä siinä on "oikeasti" kyse, eli ihan kuin "asia" puuttuisi :-) Tiedän kyllä että naiset ymmärtävät mistä on kyse....

Varsinaiseen ongelmaahan ei ole mitään sen kummallisempaa selitystä kun se että miehet ja naiset ovat erilaisia kommunikaation suhteen. Tuossa sinun tilanteessa mies näkee tilanteen niin että naisella on ongelma johon hän haluaa raktaisun (heti) vaikka sinä oiekasti halusit vain puhua tai "itkeä", eikö näin?

Eli nainen oli nainen ja mies oli mies -> ongelmasta tuli isompi ongelma.... Helpoimmalla harmonia säilyy kun miehelle ei tuo kuin "loogisisia asioita ja ongelmia". Jos mietit sitä tunnetta mikä miehellä oli kun "keskustelitte", niin kuvittele miltä sinusta tuntuisi jos miehesi sanoisi sinulle täysin vakavalla naamalla että käy vaihtaa autoon öljyt (ja avuksi saat Japaniksi kirjoitetun ohjekirjan).

Kyllä miehen utopia särkyy jos sinä viet hänelle ongelmia joita hän ei ymmärrä tai ei osaa ratkaista. Siksi jokaisella naisella on lakisääteisesti oltava nasikaveri jolle voi vuodattaa oman parisuhteen tunneongelmat. Miehelle vie vain ne ongelmat jotka ovat loogisesti raktaistavia (mielellään työkaluilla tai äärimmäisessa tapauksessa kukkapuskalla korkeintaan kerran vuo... viidessä vuodessa).

Jos niistä on pakko puhua, kannattaa ennen "keskustelua" miettiä hetki jos toinenkin miten teet "nainen -> mies" käännöksen vuorosanoillesi ensin.